Analyysi: Keski-Suomen vaalipiirissä on tuhansittain ääniä uusjaossa – keskustan valttina ovat kokeneet naiset
Mannerlaatat järisivät Keski-Suomessa viime syksynä, kun Mauri Pekkarinen ilmoitti jättävänsä eduskunnan 40 vuoden jälkeen. Pekkarinen on ollut vaalipiirissä takuuvarma läpimenijä ja kerännyt vuodesta toiseen mojovia äänisaaliita.
Jyväskyläläisen ikiliikkujan saappaissa on kova täyttäminen, Keski-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen myöntää.
– Mauri ei pysty periyttämään ääniään kenellekään, vaan jokainen niistä pitää saada takaisin vaalityöllämme ja -ohjelmallamme, Maukonen-Kärkkäinen toteaa.
Toisaalta Pekkarisen vetäytyminen motivoi suruajan jälkeen uusia nimiä lähtemään ehdolle. Toiminnanjohtaja sai parin viikon sisällä vastaanottaa useita ehdokassuostumuksia.
Keskustalla on Keski-Suomessa sukupuolijakaumaltaan ihanteellinen lista, sillä ehdolla on seitsemän naista ja seitsemän miestä. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on yksi, alle 40-vuotiaita neljä.
Listan alueellinen kattavuus on hyvä: ehdokas puuttuu vain aivan pohjoisimmasta kolkasta. Myös ammattijakaumaltaan lista on monipuolinen.
Maukonen-Kärkkäinen uskoo, että Keski-Suomessa puhuttavat vaalien alla erityisesti palvelurakenteet, arjen turvallisuus, perheiden asiat ja tiestön kunto. Niissä keskustalla on vankka asiantuntemus.
Listalta löytyy toiminnanjohtajan mukaan ehdokkaita myös liikkuville äänestäjille.
Pekkarista lukuunottamatta muut istuvat keskustaedustajat ovat ehdolla. Aila Paloniemi hakee jo viidettä kauttaan eduskunnassa, Anne Kalmari neljättä. Nuori Petri Honkonen nousi Arkadianmäelle ensimmäistä kertaa vuonna 2015.
Kalmari oli viime vaaleissa Keski-Suomen äänikuningatar. Hänen 10 216 ääntänsä riittivät valtakunnallisessakin listauksessa yhdeksänteen sijaan. Kalmarin voinee ennustaa pitävän kruununsa ja peittoavan kenties kaikki miehetkin.
Ehdolla on myös entinen kansanedustaja, nykyinen varakansanedustaja Petri Neittaanmäki sekä jo edellisissä vaaleissa mukavasti ääniä keränneet Joonas Könttä, Pertti Lehtomäki, Tuulia Kuntsi ja Sari Hovila.
Varakansanedustaja Mauno Vanhala puolestaan siirtyi kesän 2017 puoluehajaannuksen jälkeen perussuomalaisista keskustaan ja on nyt mukana keskustan ehdokkaana.
Ensikertalaisia listalla ovat Olli-Pekka Jalkanen, Johanna Karjula, Maarit Kiiskinen, Eino Nissinen ja Tarja Uusipaasto.
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta oli Keski-Suomessa selvä ykkönen 26,9 prosentin kannatuksellaan. Niukasti kakkoseksi nousseen perussuomalaisten kannatus oli 19,3 ja SDP:n 19 prosenttia.
Kokoomus mittautti 13,1 ja vihreät 9 prosentin kannatuksen. Vasemmistoliitto jäi 6,7 prosentillaan ilman kansanedustajaa.
Perussuomalaiset lähtee myös tuleviin vaaleihin sikäli hyvistä asetelmista, että se onnistui säilyttämään molemmat kansanedustajansa kesän 2017 puoluehajaannuksessa.
Teuvo Hakkarainen on ilmoittanut hakevansa jatkokautta, Toimi Kankaanniemen päätöstä odotellaan vielä. Kankaanniemen empimiseen saattaa vaikuttaa se, ettei hän kuntavaaleissa onnistunut saamaan paikkaa Jyväskylän kaupunginvaltuustosta.
Perussuomalaiset on kampanjoinut telttoineen Keski-Suomessa jo kesästä asti.
Viime viikkoina into vaikuttaa hieman laantuneen, mutta noussee jälleen huhtikuun lähestyessä.
Valtakunnallisissa gallupeissa kärkisijaa pitävän SDP:n tilanne on Keski-Suomessa haastava. Edellisten vaalien äänikuningas Lauri Ihalainen ei ole ehdolla.
Susanna Huovinen puolestaan siirtyi eduskunnasta muihin töihin jo viime keväänä, eikä hänen tilalleen noussut Riitta Mäkinen ole onnistunut tekemään itseään tunnetuksi Jyväskylän ulkopuolella.
SDP:n lista onkin varsin nimetön lukuunottamatta lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilaa, jonka toiminta jakaa mielipiteitä alueella.
Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo on jo aloittanut näyttävän kampanjoinnin paikkansa uusimiseksi. Puolue sai listalleen myös MTK:n maatalousvaliokuntaa aiemmin johtaneen Tommi Lunttilan Äänekoskelta.
Varteenotettavista naisehdokkaista kokoomuksella on pulaa. Sellaista on yritetty rakentaa piirin puheenjohtajasta Lotta Aholasta, mutta Aholan mahdollisuuksia heikentää jo se, että hänen kotikunnastaan Jämsästä pyrkii eduskuntaan seitsemän ehdokasta.
Demaritaustaisia ehdokkaita punaisessa Jämsässä on peräti kolme.
Vihreiden menestys Keski-Suomessa on pitkälti Touko Aallon varassa. Syksyn sairauslomalla ollut Aalto vahvisti ehdokkuuteensa Keskisuomalaiselle viime viikolla, mutta totesi lähtevänsä vaaleihin takamatkalta.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi Jyväskylässä. Yli tuhat ääntä kuntavaaleissa keränneen Bella Forsgrénin suosio kotikaupunkinsa ulkopuolella on kuitenkin arvoitus.
Vasemmistoliitto on joutunut pärjäämään neljä vuotta ilman keskisuomalaista kansanedustajaa, kun Petri Honkonen pudotti niukasti Eila Tiaisen. Tiainen yrittää nyt paluuta.
Sanomalehti Keskisuomalainen ennätti mittauttamaan puolueiden eduskuntavaalikannatusta Keski-Suomessa jo lokakuussa. Gallupin mukaan keskusta ja perussuomalaiset menettäisivät molemmat yhden paikan.
SDP voittaisi paikan ja vasemmistoliitto nousisi takaisin eduskuntaan. Samaan aikaan toteutetussa bränditutkimuksessa keskustan kansanedustajien suosio oli toisaalta omaa luokkaansa.
Maukonen-Kärkkäisen tuntuma on, että keskustan kannatus Keski-Suomessa on joka tapauksessa selkeästi paremmalla tasolla kuin valtakunnallisesti.
Puolueella on alueella hyvä maine, ja sen kansanedustajat ovat tehneet kuluneen vaalikauden ajan koko maakuntaa rakentavaa politiikkaa.
– Keskustakriittisyys ei kanavoidu meillä ehkä siten kuin muualla valtakunnassa. Olen luottavaisin mielin ja teemme kaikkemme, että pidämme neljä paikkaamme.
Juttua korjattu 9.2. klo 14.40. Paul Abbey ei ole vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kuten jutussa alun perin kirjoitettiin.