Analyysi: Hallituksella näytön paikka – Sote pitää eduskunnan lämpimänä syvälle syksyyn
Kesätauolta alkuviikosta palanneella eduskunnalla on edessään sähäkkä syksy.
Eduskuntavaalien jo häämöttäessä sote- ja maakuntauudistus on läpeensä politisoitunut. Käsittelyn loppusuora ratkaisee käytännössä sen, millaisissa asetelmissa vaaleihin mennään ja millaisen päättötodistuksen Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle voi lopulta antaa.
Oppositio tekee kaikkensa uudistuksen kampittamiseksi, mutta sen omat voimat eivät siihen riitä.
Uudistuksen kohtalo on kiinni ennen aikataulujen pitämisestä ja siitä, millaisen arvion perustuslakivaliokunta lokakuun lopulla antaa hallituksen korjatusta esityksestä. Palvelujen valinnanvapauden pitäisi olla toteutettavissa niin, ettei se hajota kokoomuksen rivejä nykyistä enempää.
Ylimääräisiin veivauksiin ei olisi enää aikaa, koska 26. toukokuuta kansalaisten pitäisi äänestää maakunta- ja eurovaaleissa. Oikeuskanslerinvirasto edellyttää, että lainsäädäntö on voimassa puolta vuotta ennen vaalien järjestämisestä.
Jos hallituksessa hahmoteltu aikataulu pitää, sote saadaan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 20. marraskuuta ja maakuntalait viikkoa myöhemmin.
Toinen iso eduskunnassa yhä muhiva asia on tiedustelulakipaketti, joka yritetään viedä läpi kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Avainasemassa on suurin oppositioryhmä SDP, joka ei ole juuri politikoinut lakien sisällöllä, mutta on kritisoinut kiireellistä säätämistä.
Ellei konsensusta kiireellisyydestä synny, kansalliselle turvallisuudelle tärkeäksi katsottu lakipaketti jää odottamaan seuraavan eduskunnan hyväksyntää.
Perinteiseen tapaan eduskunnan syyskauden avausrituaaleihin kuuluu syyskuun kolmannella viikolla käytävä lähetekeskustelu valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä.
Pääministeri Sipilä korosti hallituksensa viimeistä budjettia esitellessään, että hänelle on tärkeää ylisukupolvinen ajattelu, maatilan luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse on sen aikoinaan saanut.
Näin myös käy. Tältä osin oppositio on aseeton, sillä hallitus on jo täyttänyt lähes kaikki talouspoliittiset tavoitteensa. Työllisyysaste nousee tavoiteltuun 72 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 110 000:lla.
Myöskään kokonaisveroaste ei nouse vaan laskee kaksi prosenttiyksikköä. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016.
Vuonna 2021 loppuu velaksi eläminen, ja julkinen talous tasapainottuu jo ensi vuonna.
Hallituksen viimeisen budjettiriihen ennakkoon odotetuimpia päätöksiä oli maatalouden kriisipaketti.
Kuivuudesta kärsineelle maataloudelle ohjataan uutta rahoitusta 65 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden lisäbudjetissa tulee 30 ja ensi vuonna 35 miljoonaa. Kokonaisuudessaan maatalouden tueksi osoitetaan budjettipäätöksillä noin 90 miljoonaa euroa.
Keskustan edustajilla ei liene vaikeuksia puolustaa budjettia muutenkaan, sillä puolueen puumerkki näkyy sen sisällössä vahvasti.
Kun työttömyysvakuutusmaksun alentaminen poisti paineet palkkaverotuksen keventämiseltä, veroalennukset kohdistettiin pieni- ja keskituloisiin perustulovähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennyksiä korottamalla.
Kun tähän lisätään pienimpien päivärahojen korottaminen työmarkkinatukea vastaavalle tasolle ja pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korotus yhdeksällä eurolla, vaikea hallitusta on heikoimmassa asemassa olevien kurittamisestakaan syyttää.
Niitä, joilla jää vähän ylimääräistäkin, hallitus hyvittää toteuttamalla piensijoittajan osakesäästötilin vuodesta 2020 alkaen. Tilille kertynyttä enintään 50 000 euron sijoitusten tuottoa, kuten osinkoja ja osakkeiden arvonnousua verotetaan pääomatulona vasta sitä nostettaessa.
Vaalikauden viimeisten valtiopäivien syysistuntokauden alkaessa hallitusohjelman isot uudistukset on jo tehty tai ne ovat jo prosessissa eduskunnassa.
Koska sote- ja maakuntauudistus kuormittaa edelleen useita valiokuntia, monen lain ja kansalaisaloitteen käsittelyssä on aikatauluongelmia. Tällä vaalikaudella käsiteltävät hallituksen esitykset on annettava eduskunnalle viimeistään 5. joulukuuta.
Koska vaalikausi päättyy keväällä, eduskunta istuu niin sanotut pitkät valtiopäivät ja palaa joulutauolta jo 8. tammikuuta.