Analyysi: Eduskunnan tahto tai Sipilän kädenojennukset eivät pysäytä vaalivaihteella käyvää ay-liikettä – Uhittelu voi kuitenkin mennä överiksi
Ammattiyhdistysliike aikoo jatkaa poliittisia lakkoja, vaikka työllisyyslinjastaan tiedonannon pitänyt hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73.
Esimerkiksi SAK:lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) aloittaa ensi maanantaina kaksipäiväisen työnseisauksen, jonka aikana koulussa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ei välttämättä pystytä tarjoamaan ruokaa.
Myös Teollisuusliitto ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) hiovat työtaistelusuunnitelmiaan.
STTK ilmoitti heti tuoreeltaan, ettei äänestys muuttanut tilannetta mitenkään.
Kiivailun ytimessä on hallituksen valmistelema irtisanomislaki, joka keventäisi työntekijän irtisanomissuojaa alle kymmenen hengen yrityksissä.
Hallitus on kolmessa ja puolessa vuodessa puskenut eteenpäin noin 80 työllisyyttä edistävää toimenpidettä.
Vaalikauden loppusuoralla ay-liike päätti kuitenkin pillastua juuri irtisanomislaista.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huokaisikin tiistaina A-studiossa, että palkansaajajärjestöt ampuvat tykillä kärpästä.
SAK ei peräänny, sillä se haluaa demarien voittavan ensi huhtikuun eduskuntavaalit.
Puoluekannatusmittausten perusteella pääoppositiopuolue SDP kerää pisteet hallituksen ja ay-liikkeen sapelinkalistelusta.
SAK ei peräänny, sillä se haluaa demarien voittavan ensi huhtikuun eduskuntavaalit.
Hakaniemessä olisi kuitenkin syytä varoa, ettei uhoaminen ja lakkoilu mene liian pitkälle.
Moni karsastaa sitä, että työnseisaukset ovat rokottaneet yrityksiä, joilla ei ole kiistaan osaa eikä arpaa.
Lisäksi SAK:n ”Viimeinen niitti” -mainoskampanjassa lietsottiin perusteetonta pelkoa palkansaajien keskuuteen ja demonisoitiin työnantajia.
Onkin mahdollista, että ay-liikkeen venkoilu vaaleilla valitun eduskunnan siunaamaa työllisyyslinjaa vastaan voi kansalaisen silmissä kääntyä itseään vastaan.
Myös oppositiopuolueista löytyi kannatusta hallituksen työllisyyspolitiikalle.
Hallituksen tiedonannossa on nähty teatraalisia piirteitä, mutta keskustelu lienee aina paikallaan.
Vaikka veto oli poikkeuksellinen, osapuolet pääsivät vihdoin perustelemaan näkemyksiään ja oikomaan irtisanomislain ympärillä velloneita väärinkäsityksiä.
Lopulta myös oppositiopuolueista löytyi kannatusta hallituksen työllisyyspolitiikalle.
Luottamusta hallitukselle äänestivät muun muassa vihreiden Antero Vartia, perussuomalaisten Tom Packalén, kristillisdemokraattien Peter Östman ja RKP:n Stefan Wallin.
Eduskunnan jättävä Vartia perusteli kantaansa äänestyksen jälkeen Twitterissä .
– Nyt on mahdollisesti suhdannehuippu, eivätkä valtion rahat riitä menoihin. Työvoimapula ja silti lähes 8% työttömyys. Seuraavassa talouskriisissä korkoja ei enää lasketa tai likviditeettiä lisätä. Jos rakennemuutoksia lykätään kriisiin asti, niistä tulee paljon nykyistä rajumpia.
On merkille pantavaa, että jopa kiivaasti irtisanomislakia parjaavien SDP:n ja vihreiden joukoista on löytynyt ymmärrystä suojan keventämiselle.
Ennen nykyisen kiistan leimahtamista vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari väläyttelivät irtisanomissuojan keventämistä rekrytointiriskien vähentämiseksi.
Pääministeri Sipilä turhautui eduskunnassa väitteisiin, joiden mukaan hallitus ei neuvottele palkansaajapuolen kanssa riittävästi.
Sipilän mukaan vastapuolella ei yksinkertaisesti ole mandaattia neuvotella hallituksen kanssa irtisanomislaista.
Valta onkin tällä hetkellä SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitoilla.
Sipilä muistutti, että nykyisen kiistan juuret ovat työaikalaissa.
Puolitoista vuotta kestäneissä kolmikantaneuvotteluissa hallitus yritti saada laajennettua paikallista eli työpaikoilla tapahtuvaa sopimista työajoista.
Hallituksen tavoitteena oli se, että kaikki yritykset olisivat työaikajoustoissa samassa asemassa riippumatta siitä, ovatko ne liiton jäseniä vai eivät.
Ay-liikkeen mielestä paikallinen sopiminen sai kuitenkin edetä vain liittojen ehdoilla.
Irtisanomislain kohdalla palkansaajapuolelle ei puolestaan kelvannut se, että hallitus tuli puoliväliin vastaan ja ehdotti lain rajaamista koskemaan vain kymmenen hengen yrityksiä.
Sipilä kuvailikin A-studiossa tuskastuneena, että palkansaajajärjestöille ei ole kelvannut mikään.
Myöskään demarijohtaja Antti Rinne (sdp.) ei tarttunut lähetyksessä pääministerin kompromissiehdotuksiin.
SDP pelotteli pienten yritysten työntekijöitä irtisanomislain aiheuttamalla epävarmuudella, vaikka väitteet pärstäkerroinpotkuista ovat tuulesta temmattuja.
Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee edistää kaikkien oikeutta työhön. Nykyisen hallituksen työllisyyspolitiikan myötä onkin syntynyt jo 115 000 työpaikkaa.
SDP pelotteli eduskunnassa pienten yritysten työntekijöitä irtisanomislain aiheuttamalla epävarmuudella, vaikka väitteet pärstäkerroinpotkuista ovat tuulesta temmattuja.
Esimerkiksi Eero Heinäluoma (sdp.) ei halunnut ymmärtää, miten palkkaamisen kynnys madaltuu pienyrityksissä, jos virherekrytoinnista koituva riski pienenee.
Työmarkkinarähinä ei vasemmistoa hätkäytä, kun hallitukselta halutaan ottaa luulot pois.
Irtisanomislaki on kuitenkin tuotava eduskuntaan, jotta yhä useampi ylityöllistetty ja uupunut pienyrittäjä uskaltaisi tulevaisuudessa palkata itselleen uuden työkaverin.
Lisäksi kansanvaltaista järjestelmää kuuluu ohjata eduskuntatalosta – ei sen seinien ulkopuolelta, kuten Matti Vanhanen (kesk.) kuittasi eduskunnassa Hakaniemen suuntaan.