Ammattikalastajat toivovat toimia kalastajakadon pysäyttämäksi – kotimainen kala on kuluttajien suosiossa, mutta ala ei houkuta nuoria
Suomenmaan kohti vaaleja -juttusarjassa kysytään eri järjestöiltä tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.
Tällä kertaa vastausvuorossa on Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ja toimitusjohtaja Kim Jordas.
Mikä on järjestönne tärkein tavoite tulevalle hallituskaudelle ja miksi?
Tärkein tavoitteemme on turvata ammattikalastuksen tulevaisuus elinkeinona. Tähän tarvitaan monia erilaisia toimia. Muun muassa hylje- ja merimetsokantojen hallinta on hoidettava siten, että kotimaisen luonnonkalan tarjonta voi jatkua ja kasvaa häiriöttä.
Vaikein tilanne rannikkovesillä toimivilla ammattikalastajilla. Siellä hyljekysymys on keskeisin asia.
Ministeriö ilmoitti pari päivää sitten, että ammattikalastajille aletaan maksaa käsittelymaksua vahinkoyksilöiden poistamisesta pyydysten ääreltä. Se on hyvä aloite, mutta se ei ratkaise tätä kysymystä. Hyljekanta on kerta kaikkiaan liian suuri ja haittaa kalastusta rannikoiden lähellä. Sama ongelma on myös Ruotsin rannikkokalastuksessa.
Ensimmäinen askel hyljeongelman ratkaisussa olisi saada pyyntimäärät lain sallimaan tuhanteen yksilöön. Maa- ja metsätalousministeriön harmaahylkeelle vahvistama pyyntikiintiö metsästysvuodelle 2018–2019 on 1050 yksilöä. Ministeriön mukaan tästä käytettiin viime metsästyskaudella vain 18 prosenttia
Toinen ammattikalastajien kiusa ovat merimetsot, joiden määrää ammattikalastajat haluaisivat rajoittaa.
Ammattikalastajat myös toivovat, että Suomi olisi hereillä, kun EU:ssa parhaillaan sorvataan kalastukseen liittyvää säädäntöä. EU:ssa on yhteinen kalastuspolitiikka, mutta kaikki säädökset eivät sovellu Suomeen, jossa ammattikalastus on pienimuotoisempaa.
Meillä on tulossa pari isompaa EU-pakettia. Toinen liittyy rahoitukseen ja toinen valvontaan. Molempien osalta Suomen tulisi valvoa, ettei tule sellaisia ehtoja, jotka eivät Suomeen sovellu.
Millaisena näette ammattikalastajien tulevaisuuden Suomessa?
Kalalla on hyvä kysyntä ja suomalaiset kuluttajat haluavat kotimaista kalaa. Eli lähtökohta on hyvä. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kulutetusta kalasta tulee ulkoa, kotimaisen kalan osuus on ainoastaan noin 20 prosenttia.
Poliitikot ja hallinto eivät ole pystyneet luomaan kotimaiselle kalaelinkeinolle riittäviä toimintaedellytyksiä. On paljon rajoituksia ja byrokratiaa, aivan kuten maatalouspuolella. llmapiiri ei ole houkutteleva. Kalastusalalle tarvitaan reipasta normien purkua, jotta ala houkuttelisi nuoria.
Tulevaisuuden kannalta avainkysymys onkin kalastajien määrä. Nykyisellä kehitystiellä ammattikalastajat ovat katoamassa.
Ikärakenne on sellainen, että moni kalastaja lopettaa, eikä uusia saada rekrytoitua tilalle. Tällä hetkellä Suomessa on noin 600 ammattikalastajaa. Heistä 20–30 -vuotiaita on vain muutama.
Erityisesti rannikkokalastus on kriisissä ja tulevaisuuden näkymät ovat synkät. Kalastusyrittäjien määrä tulee edelleen vähenemään. Tilanne on parempi avomerikalastuksessa ja sisävesikalastuksessa.