Alkoholilain pitkäaikaisvaikutuksia on liian aikaista arvioida, EHYT muistuttaa – "Alkoholin saatavuutta ei tule nykyisestä enää lisätä"
Mikä on tärkein tavoitteenne tulevalle hallituskaudelle ja miksi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puheenjohtaja Hanna Tainio?
Tavoitteemme on, että ehkäisevän työn merkitys ihmisten hyvinvoinnille tunnistetaan ja otetaan yhä paremmin huomioon päätöksenteossa. Päihdehaitat näkyvät niin perheissä, työn tuottavuudessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin myös turvallisuus- ja järjestyssektorilla.
Ennaltaehkäisy kannattaa sosiaalisesti ja taloudellisesti sekä vähentää tarvetta hoitaa kärjistyneitä ongelmia. Osana ehkäisevän työn kokonaisuutta kunnalliset opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuurisektorit tulisi saada nykyistä vahvemmin mukaan toimimaan yhdessä järjestöjen kanssa päihdehaittojen ehkäisemiseksi.
Lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan tulee parantaa kuten esimerkiksi Islannissa on tehty hyvin tuloksin. Alkoholihaittoja tulee ehkäistä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla alkoholipolitiikalla.
Alkoholin saatavuutta ei tule nykyisestä enää lisätä. Ehkäisevän päihdetyön keskeinen haaste on toiminnan alueellinen vaihtelevuus, joka näkyy pysyvien rakenteiden heikkoutena ja aliresursointina. Seuraavalla hallituskaudella ehkäisevälle päihdetyölle tulisi varmistaa nykyistä vahvempi kansallisen tason ohjausrakenne. Yksi keino on antaa valtioneuvoston poikkihallinnollinen periaatepäätös, joka kattaisi laajasti eri ministeriöiden toimialoja.
Eduskuntavaaliehdokkaat voivat käydä verkkosivuillamme esittämässä tukensa EHYTin vaaliteeseille sekä saada lisätietoa tavoitteistamme.
Onko tällä vaalikaudella tehty alkoholilain uudistus näkynyt järjestönne työssä?
Alkoholilain uudistuksessa lisättiin alkoholin saatavuutta muun muassa tuomalla vahvemmat 5,5-prosenttiset alkoholijuomat ruokakauppoihin. Alkoholin kokonaiskulutus on ollut Suomessa laskussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Uuden lain hyväksymisen jälkeen näyttää siltä, että kulutuksen laskeva trendi olisi pysähtynyt ja kulutus kääntynyt pieneen kasvuun.
Alkoholilain pitkäaikaisvaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida. Myönteistä on, että alkoholin kulutuksen tähänastinen kasvu ei vastaa täysin ennustettua. Tätä pitkälti selittää se, että vahvempien juomien hinnat eivät laskeneet kaupan alan ennustusten mukaisesti.
Ennen alkoholilain hyväksymistä hintoihin ennakoitiin jopa 40 prosentin laskua. Nyt hinnat ovat itseasiassa nousseet vahvojen oluiden kuuden prosentin laskua lukuun ottamatta.
Yleisellä tasolla huomiomme on, että alkoholia koskevassa julkisessa keskustelussa elinkeinopoliittiset intressit vaikuttavat vahvistuneen kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kustannuksella. Kaupan alan ajama viinien myynnin vapauttaminen tarkoittaisi todennäköisesti alkoholimarkkinoiden vapauttamista, toisin sanoen myös väkevien alkoholijuomien myyntiä ruokakaupoissa. Tämä johtaisi todennäköisesti alkoholihaittojen merkittävään kasvuun.
Päätöksentekijöiden on hyvä muistaa, että suomalaisista 85 prosenttia ei kannata väkevien alkoholijuomien myynnin vapauttamista ruokakauppoihin.
Suomenmaan Kohti vaaleja -juttusarjassa kysytään eri järjestöiltä tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.