Kan­sain­vä­li­nen po­li­tiik­ka Kan­sain­vä­li­ses­sä yh­teis­työs­sä on näh­tä­vis­sä erään­lai­nen ar­voil­mas­ton muu­tos, ar­vi­oi ko­ke­nut dip­lo­maat­ti Kai Sau­er.

– Sa­mal­la ta­val­la ajat­te­le­vien, eli ar­vo- ja ih­mi­soi­keus­poh­jais­ta ul­ko­po­li­tiik­kaa har­joit­ta­vien mai­den jouk­ko on eh­kä su­la­mas­sa, vä­hän sa­mal­la ta­val­la kuin il­mas­ton­muu­tos su­lat­taa jää­tik­kö­jä. Tätä ta­pah­tuu myös EU:n si­säl­lä, ja mei­dän pi­täi­si py­säyt­tää tämä su­la­mi­nen, Sau­er sa­noo.

YK-lä­het­ti­lää­nä New Yor­kis­sa toi­mi­nut Sau­er pa­la­si hil­jat­tain Suo­meen ja työs­ken­te­lee nyt ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kas­ta vas­taa­va­na ali­val­ti­o­sih­tee­ri­nä.

Uut­ta hal­li­tu­soh­jel­maa hän ku­vai­lee ul­ko­po­liit­ti­ses­ti kun­ni­an­hi­moi­sek­si. Hän pi­tää eri­tyi­ses­ti sii­tä, et­tä sii­nä ko­ros­te­taan vah­vas­ti ih­mi­soi­keuk­sia ja ar­vo­ja.

Suo­men tur­val­li­suus­po­liit­ti­seen ym­pä­ris­töön on Sau­e­rin mu­kaan vai­kut­ta­nut vii­me vuo­si­na eri­tyi­ses­ti nel­jä kes­keis­tä te­ki­jää.

En­sim­mäi­se­nä hän mai­nit­see Kii­nan nou­sun glo­baa­lik­si toi­mi­jak­si pait­si po­liit­ti­ses­sa ja ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä, myös kas­va­vis­sa mää­rin so­ti­laal­li­ses­ti.

– Tämä on uu­si asia, ja luu­len, et­tä sen pro­ses­sin pää­te­pis­tet­tä ei ole vie­lä näh­ty.

Toi­saal­ta Suo­meen vai­kut­taa Ve­nä­jän toi­min­ta niin Uk­rai­nas­sa kuin Lähi-idäs­sä ja muu­al­la maa­il­mas­sa.

Sau­er ar­vi­oi, et­tä Ve­nä­jän kan­sain­vä­li­ses­tä ak­ti­voi­tu­mi­ses­ta on näh­tä­vis­sä merk­ke­jä Af­ri­kas­sa ja La­ti­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa.

Kol­man­te­na Suo­men tur­val­li­suu­sym­pä­ris­töä on muo­kan­nut Yh­dys­val­to­jen muut­tu­nut asen­ne kan­sain­vä­li­seen yh­teis­työ­hön ja ve­täy­ty­mi­nen eri­lai­sis­ta so­pi­muk­sis­ta.

Mut­ta kaik­kein lä­hei­sim­min Sau­e­rin mie­les­tä Suo­meen vai­kut­ta­vat EU:n si­säi­set haas­teet. Hän poh­tii, et­tä EU:n pe­ru­si­dea rau­han yh­tei­sö­nä on vä­lil­lä hu­kas­sa.

– Pi­täi­si näh­dä EU:n iso teh­tä­vä ja so­vit­taa kan­sal­li­sia toi­min­to­ja yh­teis­hen­gen taak­se, ei­kä ai­na kat­soa vain sitä kan­sal­lis­ta etua.

Ei kannata olla turhan vaatimaton, vaan aktiivinen, ennak­ko­luu­loton ja ulospäin suuntautunut.

alival­ti­o­sih­teeri Kai Sauer

Pit­kän kan­sain­vä­li­sen uran­sa ai­ka­na Sau­er on op­pi­nut, et­tä omia vah­vuuk­sia kan­nat­taa ai­na hyö­dyn­tää, oli kyse sit­ten hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta tai kan­sal­li­ses­ta ta­sos­ta.

– Ei kan­na­ta ol­la tur­han vaa­ti­ma­ton, vaan ak­tii­vi­nen, en­nak­ko­luu­lo­ton ja ulos­päin suun­tau­tu­nut.

Sau­er ko­ros­taa myös edus­tus­to­ver­kon ja läs­nä­o­lon tär­keyt­tä pie­nel­le maal­le, jot­ta oma nar­ra­tii­vi saa­daan esiin maa­il­mal­la.

Va­roit­ta­vak­si esi­mer­kik­si Sau­er ot­taa vuon­na 2014 ta­pah­tu­neen Kri­min nie­mi­maan val­tauk­sen.

Sau­er oli tuol­loin In­do­ne­si­as­sa Suo­men suur­lä­het­ti­lää­nä ja huo­ma­si, kuin­ka Uk­rai­nan dip­lo­maa­tit ve­täy­tyi­vät täy­sin kes­kus­te­luis­ta, jol­loin ve­nä­läis­dip­lo­maa­tit käyt­ti­vät ti­lan­net­ta hy­väk­seen.

– He mark­ki­noi­vat oman nä­ke­myk­sen­sä Kri­min ti­lan­tees­ta. Tie­tys­ti täl­lai­ses­sa maas­sa kuin In­do­ne­sia, jos­ta on pit­kä etäi­syys Eu­roop­paan ja asi­oi­ta ei eh­kä niin hy­vin tun­ne­ta, niin se (ve­nä­läis­ten) nar­ra­tii­vi meni siel­lä mel­ko hy­vin läpi.