Alahuhta: EK ei tee jatkossa keskitettyjä tulopoliittisia sopimuksia

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa haudata keskitetyt tulopoliittiset sopimukset historian lehdille paaluttamalla asian sääntöihinsä.

EK:n hallituksen puheenjohtajan Matti Alahuhdan mielestä jatkossa palkankorotuskaton asettavat vientiliitot omissa neuvotteluissaan.

– Palkankorotuskaton asettavat vientiliitot. Tämän sitten muut liitot, jotka keskenään neuvottelevat, ottavat huomioon, Alahuhta sanoi STT:lle

Alahuhdan mukaan kaikkien liittojen mukaantuloa prosessiin pitää tukea, mutta neuvottelut käydään liittojen välillä.

Vastaavan tyyppinen malli on käytössä Ruotsin työmarkkinoilla. EK:n tavoitteena on siirtyä vuodesta 2018 eteenpäin Ruotsin tavoin vientialavetoiseen palkkamalliin, jossa neuvotteluja käydään liittojen vetäminä yrityskohtaisuuden korostuessa.

Alahuhta sanoi EK:n syyskokouksen seminaarissa keskiviikkona, että Elinkeinoelämän keskusliitto ei ensi vuoden huhtikuun jälkeen tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK päätti sääntömuutoksestaan keskiviikkona edustajistonsa kokouksessa.

Alahuhdan mukaan kyse on strategisesta ratkaisusta, jota EK on valmistellut pitkään. EK:n tavoitteena on lisätä määrätietoisesti yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista, jota toimialaliitot tukevat.

Alahuhdan mukaan päätös ei ole mitenkään sidoksissa tämän hetken neuvottelutilanteeseen. EK:n tavoitteena on, että käynnissä olevat yhteiskuntasopimusneuvottelut viedään siirtymävaiheena loppuun.

– Tavoitteena on sopia yksikkötyökustannusten laskusta 5 prosentilla sekä palkkojen nollakasvusta vuodelle 2017, Alahuhta sanoi.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola uskoo, että pitkällä tähtäimellä nykymuotoiset keskitetyt ratkaisut ovat elinkaarensa päässä.

– Tämä ei silti tarkoita sitä, etteivätkö nekin voisi olla mukana työmarkkinoiden suuressa ”työkalupakissa” myös jatkossa, Palola sanoi EK:n seminaarissa.

Hänen mukaansa tarvitaan nopeammin globaalin talouden ja toimintaympäristön muutokseen sekä yritysten kilpailutilanteeseen reagoivia palkanmuodostus- ja palkankorotusmalleja.

– Tarvitsemme toimialakohtaisia ja toimialojen sisällä olevia yrityskohtaisia malleja, koska eri toimialojen väliset ja jopa toimialojen sisällä olevat yritykset ovat hyvin erilaisia, Palola sanoi.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei ollut yllättynyt EK:n tekemästä sääntömuutoksesta.

Lylyn mukaan nyt vahvistettu EK:n muutos heikentää työmarkkinapolitiikan ja talouden yhteensovittamista.

Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry puolestaan katsovat, että EK:n työmarkkinaroolia koskeva sääntömuutos on merkittävä askel kohti joustavampaa työmarkkinamallia.