Lääkäriin menemisen välttely voi olla luonne- tai persoonallisuuskysymys
Moni välttelee lääkäriin menemistä viimeiseen asti tai sinnittelee pitkään hankalienkin oireiden kanssa. Taustalla voi olla esimerkiksi häpeää, pelkoa tai tarvetta selviytyä ilman apua, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Eeva-Liisa Luste.
– On arvioitu, että jopa sadoillatuhansilla suomalaisilla olisi diagnosoimatta ja hoitamatta tiettyjä sairauksia, mikä osoittaa hyvin sen, että ilmiö on yleinen. On mahdollista, että lääkäriin menemisen välttelyä tapahtuu vähemmän nuoremmissa sukupolvissa, sillä ainakin psyykkisen puolen ongelmissa avun hakemisen kynnys on madaltunut.
Lääkäriin menemisen välttely voi olla osin myös luonne- tai persoonallisuuskysymys. Osalla on suurempi taipumus etsiä aktiivisesti ratkaisuja, kun taas osa jää herkemmin seuraamaan tilannetta.
Luste huomauttaa, että elämänkokemuksilla on suuri merkitys päätöstenteossa. Jos ihminen on aiemmin saanut omasta mielestään huonoa hoitoa tai ei ole tullut kuulluksi terveydenhuollossa, hän ei välttämättä halua enää hakea apua. Myös ammattilaisten asenteilla on ratkaiseva rooli.
– Lääkäri on voinut joskus sanoa, että pitäisi esimerkiksi laihduttaa ennen kuin voidaan tehdä mitään – tai ihminen saattaa pelätä, että näin käy. Varsinkin silloin, jos ihminen syyttää itseään oireistaan, hänen voi olla todella vaikea hakea apua.
Luste arvioi, että erityisesti henkilökohtaisemmaksi koetut – esimerkiksi intiimialueen – vaivat voivat aiheuttaa häpeää ja saada viivyttelemään avun hakemista.
Aiempi mielenterveysdiagnoosi voi herättää huolen, otetaanko fyysisiä oireita vakavasti tai laitetaanko niitä esimerkiksi masennus- tai ahdistuneisuushäiriödiagnoosin piikkiin, sillä niihinkin voi liittyä fyysisiä oireita.
Toisaalta myös mielenterveysdiagnoosin saaminen voi pelottaa ja viivästyttää avun hakemista.
– Moni murehtii, että mitä esimerkiksi masennusdiagnoosista seuraa: saanko enää vakuutusta, nouseeko se tulevaisuudessa esiin jossakin tilanteessa tai otetaanko minulta esimerkiksi aseluvat pois.
Erityisesti tietyissä mielenterveyshäiriöissä oireet voivat ilmetä myös sairaudentunnottomuutena, eli ihminen ei tiedosta omia oireitaan eikä siksi hae apua. Esimerkiksi päihderiippuvuudesta kärsivä usein ajattelee kykenevänsä halutessaan lopettamaan päihteidenkäytön.
Luste huomauttaa, että nyky-yhteiskunnassa monen taloudellinen tilanne on niin heikko, että terveyskeskusmaksutkin voivat tuntua liian suurilta. Jos tilanne ei vaikuta aivan akuutilta, rahat saatetaan käyttää mieluummin elämiseen.
Mehiläisen psykologi ja psykoterapeutti Laura Peltonen nostaa esille psykologiasta tutun ja yleisen ilmiön, jossa ihminen ei saa tartuttua toimeen, vaikka siitä olisi tälle etua tai hyötyä.
Peltosen mukaan monesti ratkaisevaa on myös se, onko terveys ja hyvässä kunnossa pysyminen ylipäätään ihmiselle tärkeä arvo elämässä eli haluaako tämä kohdella itseään hyvin ja lähteä selvittämään oireitaan ajoissa.
– Psykoterapiassa käy usein ilmi, että moni on aika välinpitämätön itseään kohtaan tai arvostaa itseään vähemmän kuin muita eikä siksi halua viedä paikkaa keneltäkään toiselta.
Peltonen huomauttaa, että ihmisille on tyypillistä haluta nopeita palkintoja, kun taas omasta terveydestä huolehtiminen tai esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoito on usein pitkäjänteistä työtä.
Peltosen mukaan pelko usein ohjaa käyttäytymistä ja voi olla merkittävässä roolissa myös silloin, kun ihminen ei oireistaan huolimatta hakeudu lääkäriin.
– Ihminen saattaa pelätä sitä, mitä oireiden takaa paljastuu. Pelkohan on epämiellyttävä tunne, ja me helposti välttelemme epämukavia asioita. Pelko on kuitenkin huono ajuri käyttäytymisellemme, sillä se yleensä ohjaa meitä toimimaan omaa etuamme vastaan.
Peltosen mukaan ihmiset ovat usein myös taitavia perustelemaan välttelykäyttäytymistään itselleen: eli eihän tämä niin vakavaa ole, minulla on ollut ennenkin tällaista ja oireet menivät ohi tai ystävälläni oli samanlaista, eikä sekään ollut mitään vakavaa.
– Kuitenkin samaan aikaan ihmiselle on yleensä psykologisesti tärkeää saada se tieto, että kaikki on hyvin – tai vaikka ei olisi, on usein helpotus, kun asia selviää – ja siksi ihan jo itsesäätelyn kannalta olisi hyvä käydä oireita näyttämässä, Peltonen sanoo.
