Aeroflotin perusjuhta Tupolev Tu-154 oli meluisa mutta luja – dramaattiset onnettomuudet varjostivat mainetta
Kolmimoottorisia matkustajakoneita ei enää maailman kentillä juuri näe. Menneinä vuosikymmeninä ”trijetit” olivat kuitenkin peruskalustoa niin idässä kuin lännessäkin.
Yhdysvaltalaista keskimatkan Boeing 727:ää vastaava tyyppi oli vuonna 1968 Neuvostoliitossa ensilentonsa tehnyt Tupolev Tu-154. Koneessa oli hyvä teho-painosuhde, joskin se oli myös perso polttoaineelle. Tu-154 oli myös nopea kone, vauhtia löytyi tarvittaessa 975 km/h.
Konetyypin ensimmäinen rahtiversio toimitettiin Neuvostoliiton lentoyhtiölle Aeroflotille vuonna 1970. Matkustajaliikenne aloitettiin helmikuussa 1972. Kone oli suunniteltu liikennöimään myös arktisissa oloissa ja päällystämättömiltä kiitoteiltä, eikä se kavahtanut myöskään Keski-Aasian ja Afrikan kuumuutta. Laskutelineet olivat poikkeuksellisen järeät.
1970- ja 1980-luvuilla Tu-154 oli Aeroflotin lentolaivaston selkäranka, joka kuljetti satoja miljoonia matkustajia vuosittain. Konetta käyttivät myös muut itäblokin lentoyhtiöt, kuten Itä-Saksan Interflug, Tšekkoslovakian CSA ja Puolan LOT. Konetta käytettiin laajalti myös Kuubassa, Kiinassa, Iranissa ja muissa Lähi-idän maissa.

Vaikka Tu-154 oli suunniteltu keskipitkille reiteille, sitä käytettiin myös pitkän matkan lennoilla. Bulgarian lentoyhtiö Balkan Airways tarjosi reittejä Zimbabween, Angolaan, Nigeriaan, Sri Lankaan ja Vietnamiin länsimaisia yhtiötä halvemmalla. Koneen kyky mannertenvälisiinkin lentoihin todistettiin tilauslennolla Sofiasta Montrealiin.
Konetyyppi tuli tutuksi monille suomalaisille lentomatkustajille lennoilla Neuvostoliiton suurkaupunkeihin ja Mustanmeren lomakohteisiin. Monet panivat merkille, että aivan länsimaisin normein ei matkaa välttämättä taiteta.
Neuvostoliiton kansalaisille Tu-154 symboloi nopeutta ja luotettavuutta ja valoi uskoa Neuvostoliiton ilmailun tulevaisuuteen. Alhaisempaan melutasoon ja parempaan istuinmukavuuteen tottuneet länsimaiset lentomatkustajat olivat neuvostokoneesta yleensä vähemmän vaikuttuneita.
Itäpilottien ronskit otteetkin koneen puikoissa tuottivat joskus traumaattisia kokemuksia. Tu-154:llä esimerkiksi laskut olivat usein jyrkkiä ja nopeita. Ketterä kone salli jopa 35 asteen ”hävittäjäkonemaisen” kallistuskulman, mikä oli monille matkustajille liikaa.

Tu-154:n onnettomuustilastot ovat suhteellisen synkkää luettavaa. Monen vakavan turman taustalta löytyy kuitenkin huollon laiminlyöntiä tai lentomiehistön töhöilyä.
Dramaattisin ja kuuluisin Tu-154 -onnettomuus tapahtui Smolenskissa Venäjällä 10. huhtikuuta 2010, kun Puolan presidentin kone putosi törmättyään puihin laskeutuessaan hernerokkasumussa Smolenskin sotilaskentälle.
Onnettomuuden dramaattisuutta lisäsi se, että presidentti Lech Kaczynski oli seurueineen matkalla joka oli matkalla toisen maailmansodan aikana tapahtuneen Katynin joukkomurhan 70-vuotismuistojuhlaan. Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu NKVD teloitti Katynissa 1940 noin 22 000 Puolan armeijan upseeria ja puolalaista virkamiestä.
Ohjaamonauhojen perusteella Puolan ulkoministeriön virkamies ja maan ilmavoimien komentaja kävivät peräjälkeen koneen ohjaamossa painostamassa pilotteja laskeutumaan kurjista olosuhteista huolimatta.
Vaikka turmakoneessa oli ollut aiemmin runsaasti vikoja, 96 ihmisen hengen vaatinut onnettomuus aiheutui tutkinnan mukaan lentomiehistön virheistä.
Toinen tunnettu Tu-154 -turma sattui 25. joulukuuta 2015 Sotshissa, kun Syyrian Latakiaan matkalla ollut Venäjän puolustusministeriön kone putosi Mustaanmereen pian lentoonlähdön jälkeen.
Koneen kyydissä oli maineikas Puna-armeijan kuoro, joka oli matkalla esiintymään uudenvuoden juhlaan Syyriassa sijaitsevaan lentotukikohtaan. Kaikki koneessa olleet 92 matkustajaa saivat surmansa. Mustan laatikon analysoinnissa onnettomuuskoneen siivekkeistä löytyi vikaa.

Tu-154 oli varsinkin alkuperäisillä Kuznetsov-moottoreillaan hyvin meluisa, mikä toi lopulta porttikiellon EU:n alueelle hienostuneemmilla Solovjev-moottoreilla varustettua Tu-154M -versiota lukuunottamatta.
Tu-154 -koneiden sarjatuotanto päättyi jo vuonna 2006, vaikka joitakin koneita valmistettiin myöhemminkin. Viimeinen matkustajalento Tu-154:llä tehtiin lokakuussa 2020 Alrosa-yhtiön koneella Mirnysta Novosibirskiin.