Äänikynnys ongelmana pienissä vaalipiireissä – Professori: "Meillä on vaalipiirejä, joissa on huonoja kannustimia äänestää"
Viime eduskuntavaaleissa Pohjois-Savon Kaavin äänestysprosentti oli noin 59, kun se Kauniaisissa Uudellamaalla oli lähes 85.
Alueellisiin eroihin äänestysaktiivisuudessa voi löytää monta syytä. Yksi niistä on pienten vaalipiirien korkea äänikynnys.
– Meillä on vaalipiirejä, joissa on huonoja kannustimia äänestää. Äänestäjät tietävät, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet pienten puolueiden ehdokkailla päästä läpi, sanoo yleisen valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli 70,1.
Pääkaupunkiseudulla ja Vaasan vaalipiirissä luku oli osassa kuntia jopa kymmenisen prosenttiyksikköä korkeampi.
Matalimpia äänestysprosentit olivat Itä-Suomen vaalipiireissä, joissa äänestysaktiivisuus oli monessa kunnassa 60 prosentin paikkeilla.
Vuoden 2007 eduskuntavaaleista tehty tutkimus osoitti, että poliittinen suhteellisuus toteutuu huonoiten pienissä vaalipiireissä.
Äänikynnys on sitä korkeampi, mitä vähemmän vaalipiiristä valitaan kansanedustajia.
– Meidän on vahvasti mietittävä, miten alueellinen yhdenvertaisuus toteutuisi paremmin, Wass huomauttaa.
Korkean äänikynnyksen ongelmaa yritettiin ratkoa viime eduskuntavaaleissa yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi.
Tavoitteena oli nostaa äänestysintoa, kun myös pienet puolueet saisivat helpommin paikkoja.
Muutos ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan ehdokasasetteluun, eikä se lisännyt äänestämistä.
Uudistusta analysoineiden Jussi Westisen ja Sami Borgin mukaan useampi puolue on nyt eduskunnassa edustettuna Itä-Suomesta, joten suhteellisuus parani alueellisesti.
He kuitenkin muistuttavat, että rakennemuutokset ovat vetäneet ihmisiä ahtaalle Itä-Suomessa.
Pelkkä vaalipiirien yhdistäminen ei olekaan ratkaisevaa äänestämiselle.
Äänestysprosentti voi nousta, jos kansalaisilla on tunne, että politiikalla voidaan oikeasti muuttaa asioita ihmisten ja seutujen hyväksi.