Äänestäjät rankaisivat keskustaa erityisesti sotesta ja vanhustenhoidon tilanteesta, eduskuntavaalitutkimus kertoo
Keskustalle oli erityisen paljon haittaa sote- ja maakuntauudistuksen raukeamisesta lähellä eduskuntavaaleja.
Kansalaisten mielestä vaalien tärkeimmät asiakysymykset olivat sote, vanhustenhoito ja työllisyys, tuore Eduskuntavaalitutkimus 2019 kertoo.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus onnistui työllisyyden hoidossa, mutta epäonnistui kansalaisten mielipiteiden perusteella pahoin etenkin sotessa ja vanhustenhoitoon liittyvien asioiden ratkaisemisessa.
Vasemmistopuolueiden tyypillisesti esillä pitämät hyvinvointipalvelut painottuivat lopulta äänestysvalinnoissa niin paljon, että pääministeripuolueeksi nousi SDP.
Eduskuntavaalien tärkein teema ei äänestäjien mielestä ollut ilmastonmuutoksen torjunta, vaikka joissakin vaalien jälkeisissä kommenteissa niin esitettiin.
Vihreitä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kannattajakunnista löytyi melko paljon äänestäjiä, jotka pitivät työllisyyttä ja työllistymistä vaalien tärkeimpinä asioina.
Talouspoliittinen keskustelu jäi vaalien alla kuitenkin ilmastoteeman varjoon. Taloudesta puhuttiin vaalikampanjan loppuvaiheessa melko vähän aiempiin vaaleihin verrattuna.
Ilmastoteema siivitti vihreitä ja vasemmistoliittoa vaalivoittoon. Nekin tosin korostivat kampanjoissaan monia muitakin kysymyksiä.
Keskustan äänestäjillekin suhteellisesti tärkeimpiä olivat juuri työtä ja työllisyyttä koskevat asiat sekä sote, johon kytkeytyi keskustan ajama maakuntauudistus.
Keskustan hallituskumppaneihin sote ei viime vaalikaudella samalla tavalla osunut.
Kokoomus ajoi soteen valinnanvapautta, eikä sen toteutumatta jääminen luultavasti juurikaan haitannut puolueen tyypillisiä kaupunkilaisäänestäjiä, joilla on jo muutoinkin melko hyvät mahdollisuudet yksityisten terveyspalvelujen käyttöön.
Kokoomuslaiset lisäksi arvostelivat huomattavan kipakasti hallituksen toimia soten, vanhustenhuollon ja koulutuspolitiikan osalta.
Hallitukseen jääneiden sinisten kannatus puolestaan jäi eduskuntavaaleissa niin pieneksi, ettei puolueen äänestäjien mielipiteitä voitu tarkastella tutkimuksessa.
Keskustan taakkaa lisäsi se, että kansalaisten suhtautuminen puolueeseen on muuttunut aikaisempaa kielteisemmäksi silloin, kun keskustalainen pääministeri on johtanut porvarillista enemmistöhallitusta.
Useimmat oppositiopuolueet hyötyivät viime kaudella siitä, että hallituksen katsottiin viime kaudella epäonnistuneen asioissa, jotka olivat olivat niiden profiloitumisen kannalta olennaisia.
SDP:llä tällaisia olivat juuri sote ja vanhustenhoito, hallituksesta kesken vaalikauden irtaantuneilla perussuomalaisilla maahanmuutto ja vihreillä sekä vasemmistoliitolla hallituksen toimet koulutuspolitiikassa, ympäristöasioissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Raportissa muistutetaan siitäkin tosiasiasta, että pääministeripuolueen vaalitappio on usein ollut suurempi kuin muiden hallituspuolueiden vaalitappio yhteensä.
Hallituksen asema on vahvistunut 1990-luvulta alkaen, ja pääministeristä on tullut sisäpolitiikan ja Eurooppa-politiikan alueella hallituslaitosten johtaja.
Sipilä yritti viime kaudella osoittaa, ettei niin sanottu Junckerin kirous pätisi Suomessa, vaan vastuunkantajat palkittaisiin vaaleissa.
Odotus osoittautui ylioptimistiseksi. Keskustan vaalitulos, 13,8 prosenttia äänistä, oli puolueen huonoin koko Suomen itsenäisyyden aikana.
Tärkeimmiksi koetuista eduskuntavaalien asiakysymyksistä, Sipilän hallituksen toiminnan arvioista ja puolueisiin suhtautumisesta kirjoittivat tutkimuksessa valtio-opin dosentti Sami Borg ja valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.
Politiikan ilmastonmuutos – Eduskuntavaalitutkimus 2019 on Suomen kansallisen vaalitutkimusohjelman viides eduskuntavaalitutkimus, ja sen on julkaissut oikeusministeriö.
Tutkimus perustuu pääosin kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus Oy keräsi 1 598 äänioikeutetulta suomalaiselta vuoden eduskuntavaalien 2019 jälkeen.
Lisätty kello 11.19 tieto, että jutussa esiin nostettujen kappaleiden kirjoittajia ovat Borg ja Paloheimo.