"Miten muutaman tunnin homma kestääkin neljä vuotta?" – ministeri Kiuru joutui opposition piinapenkkiin hoitajamitoituksen siirtymäajasta
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) hiillostettiin eduskunnan kyselytunnilla vanhusten hoivaa koskevasta lakiluonnoksesta.
Sen mukaan 0,7 työntekijän hoivamitoitus astuisi voimaan 1. elokuuta 2020.
Hoivayksiköiden olisi kuitenkin mahdollista saada siirtymäaikaa vuoden 2023 huhtikuuhun asti, mikäli ne pystyvät sillä välin huolehtimaan asiakkaidensa riittävästä huolenpidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso syytti hallitusta uudistuksen lykkäämisestä seuraavan hallituksen kontolle.
Juuso tivasi Kiurulta, miksi hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta tarvittavalle tasolle heti.
– Miten on mahdollista, että tunnin homma kestääkin neljä vuotta, Juuso piikitteli ministeriä viime vaalikauden puheista.
Kiuru tyytyi toteamaan, että hoitajamitoituksen säätäminen lakiin on vahva viesti hoiva-alan toimijoille, vaikka myös siirtymäaikoja tarvitaan.
Lisäksi hän muistutti, että kyse on lakiluonnoksesta, jota ministeriössä on kirjoitettu kiireellä loppusyksyn aikana.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti puheenaihetta esimerkkinä SDP:n ja etenkin pääministeri Antti Rinteen (sd.) tyhjistä vaalilupauksista.
– Annoitte ymmärtää, että hoitotyöhön saadaan lisää henkilökuntaa. Vaalien jälkeen kerroitte kuitenkin, että rahaa ei olekaan.
Halla-aho ihmetteli, oliko uudistuksen hintalappu todellakin yllätys pääministeri Rinteelle.
Hoitajamitoitus herätti syyskuussa paljon keskustelua, kun Rinne myönsi, ettei tällä vaalikaudella saada 4 000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää rahanpuutteen vuoksi.
Vanhusten hoivan henkilöstömitoituksen lisäksi oppositio hämmästeli Suomen EU-puheenjohtajakauden edesottamuksia.
Kokoomuksen Sofia Vikman kysyi pääministeri Rinteeltä, pystyykö tämä johtamaan Suomen EU-politiikkaa.
Vikman viittasi esimerkiksi pääministerin antamiin brexit-kommentteihin taannoisen Ranskan vierailun yhteydessä. Tuolloin Rinteen uutisoitiin julistaneen Britannian EU-erolle ehdottoman takarajan.
Lisäksi Vikman epäili, että sopimus EU-rahoituksen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen vesittyi Rinteen hätiköinnin vuoksi. Hankkeen tavoitteena on ollut etenkin halu vaikuttaa Unkarin ja Puolan oikeistohallitusten toimiin.
– Tämä on tappio EU:lle ja pettymys Suomelle, kansanedustaja sivalsi.
Rinne ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kuitenkin väittivät Suomen saaneen paljon myönteistä palautetta puheenjohtajuudestaan.
Rinteen mukaan EU pystyy tulevaisuudessa puuttumaan oikeusvaltioperiaatteen polkemiseen nykyistä paremmin. Täydellinen sopimuksesta ei kuitenkaan tullut, hän myönsi.
Tuppuraisen mukaan Suomen puheenjohtajuutta on leimannut rauhallisuus ja diplomaattisuus.
Hän näkee, että uusi oikeusvaltiomekanismi antaa unionille mahdollisuuden ”kiristää ruuvia”, jos jokin jäsenmaa ei kunnioita yhteisiä arvoja.