"Liike ei saanut lakata" – Korona-aika mullisti urheilijoiden harjoittelun
Oululainen telinevoimistelijalupaus Ada Hautala oli maaliskuun puolivälissä erikoisen tilanteen edessä.
Päivittäiset harjoitukset Ouluhallissa ja Toppilan liikuntatalossa jatkuivat lähes normaaliin tahtiin, mutta jotain olennaista puuttui.
Paikalla satojen neliömetrien kokoisessa hallissa oli Adan lisäksi vain henkilökohtainen valmentaja Pauliina Savola. Muita ihmisiä tilassa ei saanut olla.
Eikä saisi 16-vuotias Adakaan, jos ei sattuisi olemaan yksi Olympiakomitean ja paikallisen urheiluakatemian listaamista urheilijoista, joille kaupunki antoi väliaikaisen poikkeusluvan harjoitteluun.
Linjaus on ollut yhtä tiukka ja valikoiva ympäri Suomen. Esimerkiksi Oulun Pyrinnön kaksi muuta samassa maajoukkueringissä olevaa voimistelijaa eivät vastaavasta erikoiskohtelusta päässeet nauttimaan.
Neliottelun Suomen mestari Ada Hautala myöntää olevansa tilanteesta samalla kertaa sekä tyytyväinen että joukkuekaverien puolesta harmissaan.
– Omalta kannaltani tämä on tietysti hyvä järjestely. Tottakai joukkuekaverien puuttuminen harmittaa. Ei voi jutella treenien välissä. Onneksi yhteyttä voi pitää muulla tavoin, hän miettii.
Normiaikoina esimerkiksi Ouluhalli on jaettu sermeillä useampien eri lajien ja ryhmien kesken.
Koronan myötä kaikki muuttui, kun hallin ovi laitettiin säppiin ja avaimet luovutettiin vain harvoille ja valituille. Eikä heillekään samanaikaiseen käyttöön.
– Säännöt ovat tiukat. Ada harjoittelee eri aikaan kuin saman seuran pikajuoksija Samuel Purola, valmentaja Savola muistuttaa.
Valmentajalla on selkeä näkemys siitä, miten poikkeusjärjestely vaikuttaa vaativan lajin huipulle pyrkivän urheilijan harjoitteluun.
– Määrällisesti treeniä tulee hieman vähemmän kuin normiaikoina. Kun muita ei ole paikalla, voin keskittyä pelkästään Adan ohjaamiseen. Tämän lajin luonne on monesti pikkutarkkaa hiuksien halkomista. Mistä joku ote lähtee ja sen semmoista, Pauliina Savola selvittää.
Odottamaton kriisi mullisti harjoittelun lisäksi myös telinevoimistelijoiden kilpailukalenterin. Kaikki lajin arvokisat on siirretty syksyyn ja vieläpä toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan.
Ada Hautalan kilpailukausi näyttää huomattavasti erilaiselta kuin mihin vielä alkuvuodesta oli valmistauduttu. Odotettu Pariisin kevätkin vaihtui kalseaan kotiympäristöön.
– Huhtikuussa minun piti olla Pariisin EM-kisoissa. Ja Pohjoismaiden mestaruuskisat oli määrä järjestää Islannissa. Nyt kaikki nämä siirtyvät aikaisintaan syksylle. Päivämääristä ei ole vielä mitään tietoa, hän haikailee.
Nuori voimistelijalupaus hakee positiivisuutta tilanteeseen siitä, että valmistautuminen saa nyt kaivattua lisäaikaa.
Aiemmin vaivannut selän rasitusmurtuman esiaste alkaa olla voitettu kanta, mutta uusissa jutuissa riittää hiomista.
– Nyt on mahdollisuus hioa uusia juttuja. Samalla pitää yrittää saada lajissa tärkeitä lähtöpisteitä korkeammalle, Ada Hautala muistuttaa.
Valmentaja on samaa mieltä.
– Vaikka yhdet talven valintakilpailut menivät hyvin, niin Adan harjoittelu on vielä hieman vaiheessa.
Pauliina Savolan mielestä korona-aika tarjoaa kaikesta haastavuudestaan huolimatta kehittymisen paikan sekä urheilijoille että taustajoukoille.
– Yksilöurheilijoille tämä aika on ehkä helpompaa kuin joukkuetreeneihin tottuneille. Toisaalta telinevoimistelu on niin vaativa laji, että nyt katsotaan, kenellä urheilijoista on todellista motivaatiota kehittyä. Itse olen kehittynyt ainakin etävalmentajana, hän naurahtaa.
Voimisteluliitto sai heti koronarajoitusten alkuvaiheessa tunnustusta nopeasta reagoinnista tilanteeseen.
– Olen suunnattoman ylpeä ja kiitollinen siitä, miten upeasti monet seurat, valmentajat ja ohjaajat ovat kameleontin lailla sopeutuneet poikkeusoloihin, totesi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen tuolloin ministeriön tiedotteessa.
Voimisteluliiton seurapalvelupäällikkö Tiina Saulila vahvistaa, että voimisteluseurat ympäri maan ottivat poikkeustilanteen hienosti haltuun.
– Ideoiden monipuolisuus ja nopea reagointi yllättivät kyllä minutkin. Ehkä voimistelu on luonteeltaan semmoinen laji, missä sosiaalista mediaa on osattu hyödyntää laadukkaasti jo aiemminkin, hän arvelee.
Instagram-tarinoiden kautta kuukausittain julkaistavassa ja ohjaajille tarkoitetussa ”Lasten laatu” -sarjassa otettiin Saulilan mukaan jo maaliskuun teemaksi vuorovaikutustaitojen kehittäminen poikkeusoloissa.
Lisäksi liitto on pyörittänyt arkipäivisin alakouluikäisille lapsille suunnattuja Välkkäritreeni-videoita, joilla tarjotaan liikuntaa ja muutakin tekemistä etäarkeen.
Tiina Saulilan mielestä koronarajoitusten jatkuminen tuskin tulee muodostamaan kyllästymisilmiötä seuroissa.
– Toki liiton sisällä eri lajeja on kilpapuolella paljon. Esimerkiksi joukkuevoimistelussa on varmasti kova paine myös yhteisharjoituksiin. Onneksi kesää kohti ilmat lämpenevät ja tilanne helpottuu, kun harjoituksia pystytään järjestämään myös ulkona, hän arvioi.
Joukkuelajeista erityisesti koripallo on ollut etulinjassa kehittämässä toimintaansa kriisin vaikutusten minimoimiseksi.
Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara nostaa esiin pari tärkeää teemaa, joiden avulla liitto on pyrkinyt täyttämään sarjakauden keskeytymisestä syntynyttä tyhjiötä.
– Me olemme pieni liitto moneen muuhun verrattuna, mutta kriisiviestintä on ollut avointa ja nopeaa. Johtoajatuksena on koko ajan se, että liike ei saa lakata missään vaiheessa, hän korostaa.
– Lisäksi haluamme korostaa seurauskollisuutta ja yhteisöllisyyden merkitystä seurojen varainhankinnassa. Kannatusjäsenyyksiä ja erilaisia kampanjoita on syntynyt koko ajan eri puolille maata.
Parhaiden käytäntöjen levittämiseksi Koripalloliitto on perustanut erityisen koronasivuston.
Kiitosta keränneen sivuston avulla on pystytty kannustamaan seuroja omatoimiharjoittelun käynnistämiseen.
Mukaan talkoisiin on Tammivaaran mukaan saatu ilahduttavasti myös lajin tunnettuja kotimaisia kärkinimiä.
– Yksi osoitus lajiyhteisön voimasta sekin. Sivuston kautta pääsee tutustumaan muun muassa maajoukkuepelaajien Sasu Salinin ja Carl Lindbomin tekemään ”Suden jäljillä” -treenimateriaaliin.
– Siellä voi myös nähdä tähtivieraita sisältävän uuden viikoittaisen keskusteluohjelman sekä kiinnostusta herättäneen #sukkachallengen. Siinä kotioloissa suoritettavaan heittokisaan on haastettu tähtipelaajia aina Lauri Markkasesta lähtien.