"Jokaiselle poliitikolle tekisi hyvää olla välillä pois kabineteista" – Eero Reijonen palaa kansanedustajaksi
Nosturit kohoavat korkeuksiin Joensuun keskustan tuntumassa. Tänne rakennetaan uutta pesäpallostadionia.
Pääurakoitsija Eero Reijonen katselee menoa työmaakoppinsa ikkunasta. Tällä viikolla Reijonen kuitenkin jättää työmaat, sillä hän jatkaa kansanedustajan uraansa Elsi Kataisen siirtyessä europarlamenttiin.
Kyse on nimenomaan kansanedustajuuden jatkamisesta, sillä Reijonen on aiemmin istunut Arkadian mäellä kolme kautta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän jäi ensimmäiselle varasijalle.
– Tämä on ollut ihan hyvä vuorotteluvapaa, Reijonen naurahtaa.
Kuluneen vajaan kolmen vuoden aikana Reijonen sanoo ymmärtäneensä paremmin tavallisten kansalaisten näkökulmaa. Politiikan kabineteissa se tuppaa hänen mukaansa helposti unohtumaan.
Ihmiset ovat lähestyneet Reijosta rohkeammin, kertoneet huolenaiheitaan ja ajatuksiaan.
– Tällainen katko tekisi varmasti välillä hyvää jokaiselle poliitikolle. Vaikka kansanedustajat seuraavat maakuntansa asioita, niin väitän, että kovin syvällistä ihmisten huolien tuntemus ei usein ole.
Pitkäaikaisesta kansanedustajan kokemuksesta Reijonen uskoo hyötyvänsä, kun hän palaa eduskunnan käytäville.
Talon tavat ja käytännöt ovat tutut.
Tämänkertainen ura kansanedustajana jää tyngäksi, sillä uusi eduskunta valitaan jo reilun vuoden päästä. Se ei Reijosta hidasta. Vuodenkin aikana ehtii saada paljon aikaan, hän näkee.
– Palaan erittäin hyvillä fiiliksillä.
Kansalaisen silmin katsottuna politiikka on tosin näyttänyt välillä naurettavalta. Erityisesti Reijosta on harmittanut eduskunnan arvovallan rappeutuminen.
Meno ei hänen mukaansa ole ollut sellaista, mitä ylimmän lainsäätäjäinstituution arvokkuudelle kuuluisi.
Hallituksen politiikkaa Reijonen sanoo kuitenkin seuranneensa pääosin hyvillä mielin.
Lähtötilanne keväällä 2015 oli vaikea. Nyt taloudessa menee hyvin ja työllisyysastekin lähentyy tavoitelukemia.
Erityisen iloinen Reijonen on metsäteollisuudessa tapahtuneista käänteistä. Puu ja biojalostaminen ovat nousseet keskiöön.
– Suomi on ollut erittäin innovatiivinen tällä saralla. Puulle on keksitty paljon uutta käyttöä.
Kiitosta hän antaa myös hallituksen norminpurulle.
Soten saaminen maaliin on avainroolissa, että keskustan kannatus voidaan saada nousuun.
Monenlaista korjattavaa kuitenkin riittää.
Eniten Reijonen sanoo saaneensa palautetta aktiivimallista, johon ihmiset eivät ole tyytyväisiä. Valmis se ei ole Reijosenkaan mielestä.
– Täällä Pohjois-Karjalassa työpaikkoja ei ole saatavilla samalla tavalla kuin muualla. Alueelliset erot pitää huomioida.
Ongelmallis
ia ovat myös aktiivimallin työvelvoitteet. Rakennustyömaille osa-aikaisten työntekijöiden ottaminen on liian hankalaa. Kouluttaminen vie aikaa ja sitoo aina vähintään yhden osaavan työntekijän.
Isoja muutoksia Reijonen kaipaisi ammattikoulutukseen. Se ei hänen mukaansa vastaa tällä hetkellä työelämän ja yritysten tarpeisiin.
Hänen kokemuksensa mukaan rakennustyömaille tulevien harjoittelijoiden ja vastavalmistuneiden rakennusmiesten osaamistaso on laskenut. Myös asenteet työntekoa kohtaan ovat heikentyneet.
– Olen pyrkinyt työllistämään pääasiassa vain suomalaisia, jotta verotulot jäisivät myös tänne, mutta kohta voi olla pakko siirtyä virolaisiin työntekijöihin, koska he ovat tunnettuja ahkeruudestaan ja ammattitaitoisuudestaan.
Iso huoli Reijosella on myös Suomen maaseudun tilasta.
Kasvukeskusten ulkopuolisille alueille pitäisi saada työpaikkoja. Siinä valtiokaan ei voi Reijosen mukaan vetäytyä vastuusta. Syrjäseutujen kurjistumisen Reijonen on nähnyt etenkin omassa maakunnassaan.
Vaikka maan talous on lähtenyt nousuun, Pohjois-Karjalaan sen vaikutukset eivät ole vielä ylettyneet.
– Se tulee tänne aina viiveellä ja aina vähän pienempänä.
Itä-Suomeen hän kaipaisi isoa teollisuuden veturia kuten biotuotetehdasta. Sellaista on kaavailtu Kuopioon. Reijosen mukaan siitä hyötyisi koko seutukunta Joensuuta myöten.
– Täällähän sitä puuta riittää, hän hymähtää.
Ongelma on kuitenkin investointien puute.
Pankit eivät ole Reijosen mukaan halukkaita ottamaan riskejä syrjäisemmillä seuduilla.
Valtion rahoitusyhtiöstä Finnverastakaan ei ole ollut syrjäseutujen yrittäjien tukijaksi.
– Tämä on Kainuun kanssa hyvin pääomaköyhää aluetta.
Liikenneverkotkin pitäisi saada paremmalle tolalle. Tänä talvena on tullut erityisen paljon palautetta teiden huonosta kunnosta.
– Valtion pitää luoda selkeät määritteet, missä kunnossa teiden tulee olla. Käytännössä se tarkoittaa parempaa huolehtimista ja tiheämpää auraamista.
Reijosen tavoitteet kiteytyvät sanaan aluepolitiikka. Sen pitäisi hänen mielestään näkyä enemmän valtakunnan päätöksenteossa.
Hän sanoo ymmärtävänsä, että hallituksen kaikki energia on mennyt maan talouden kuntoon laittamiseen.
Mutta nyt, kun talous näyttää kohentuvan, olisi aika siirtää katsetta myös alueisiin.
Jos keskusta ei huolehdi alueista, ei niistä huolehdi kukaan, Reijonen korostaa.
– Ihmiset ovat huolissaan alueen tulevaisuudesta. Meidän pitäisi kyetä luomaan heille uskoa. Aluepolitiikan pitää olla muutakin kuin vanhusten hoitopaikkoja.
Hallituksen jättihanke sote- ja maakuntauudistus toisi onnistuessaan alueille lisää päätäntävaltaa. Se on Reijosen mielestä hyvä suunta.
Häntä kuitenkin huolettaa kuntien vaikutusvallan heikkeneminen.
– Kun maakuntavaltuustoihin ei tule kuntakohtaisia paikkoja, on pienillä kunnilla todella vaikeaa saada edustajiaan sinne.
Huolta herättää myös kuntien talous, kun iso osa verotuloista siirtyy maakunnille.
– Sekin mietityttää, että miten käy kuntien veloille, jos niiden omaisuus siirtyy maakuntien haltuun. Joutuvatko kunnat isoihin vaikeuksiin, Reijonen kysyy.
Kulunut vaalikausi on syönyt myös keskustan virettä.
Puolueen tilannetta voisi monella mittarilla luonnehtia vaikeaksi. Gallupkannatus mataa, presidentinvaalit menivät alle odotusten ja Paavo Väyrynen repii puheenjohtajakikkailullaan puoluetta sisältäpäin.
Reijonen on kuitenkin pannut merkille, että ainakin pohjoiskarjalaiset keskustalaiset ovat olleet hallitustyöskentelyyn pääosin tyytyväisiä. Itse hän sijoittaa keskustan tilanteen hyvän ja tyydyttävän välimaastoon.
Väsymystä kentällä on aiheuttanut lähinnä sote-uudistuksen pitkittyminen. Moni on menettänyt uskonsa sen onnistumiseen.
– Soten saaminen maaliin on avainroolissa, että kannatus voidaan saada nousuun. Aktiivimallin ei myöskään saisi antaa nakertaa kannatusta.
Keskustan ministereiltä Reijonen kaipaisi kuuntelevampaa otetta.
Eduskuntaryhmässä esiin nousevia erilaisia mielipiteitä ei pitäisi hänen mukaansa tyrmätä suorilta, vaan kuunnella ja pohtia, voisiko niissä olla jotain huomionarvoista.
Ovatko keskustalaiset ministerit sitten olleet liian kovakorvaisia?
– Minä en ole ollut eduskunnassa, mutta huhuja olen kuullut, että parantamisen varaa olisi.
Työmaakoneet ovat vaienneet haastattelun aikana. Rakennusmiehillä on lounastunnin aika.
Reijosen rakennusfirma urakoi myös Joensuun Penttilänrantaan nousevaa Suomen suurinta puukerrostaloa, jonka pitäisi valmistua syksyllä.
– Uskon puurakentamisen nousuun. Siihen pitää nyt panostaa.
Reijosen poika ottaa firman ruorin haltuunsa, kun isä siirtyy eduskuntaan. Onko järjestelystä tarkoitus tulla pysyvämpikin, sillä vuoden päästähän ovat ne eduskuntavaalit?
– Olen silloin ehdolla. Koen, että minulla on kansanedustajana vielä paljon annettavaa, Reijonen vastaa.