Venäjän ja USA:n heikot suhteet näkyvät myös kansalaisten asenteissa
Amerikkalaisten ja venäläisten käsitykset toistensa maista olivat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kylmän sodan päättyessä 30 vuotta sitten.
Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa perjantaina esitellyt tilastokäyrät osoittavat, että noista päivistä suunta on ollut vaihtelevan tasaisesti alaspäin.
Kummankaan maan yleinen mielipide ei näytä juuri nyt tukevan suhteiden parantamista.
Venäläisen Levada-keskuksen ja Chicago Council on Global Affarisin kyselytutkimusten mukaan molemminpuolinen epäluulo on suurta: enemmistö amerikkalaisista ja venäläisistä uskoo vastapuolen sekaantuvan oman maan sisäisiin asioihin – mutta ei päinvastoin.
– Se on suuri haaste yhteistyölle. On vaikea rakentaa kestävää suhdetta kun osapuolet syyttävät toisiaan, sanoo sosiologi Stepan Gontsharov Levadasta.
Venäjällä noin kaksi kolmasosaa kansalaisista kertoi vuosikausia suhtautuvansa myönteisesti Yhdysvaltoihin. Kosovon tai Georgian sodan kaltaiset tapahtumat tekivät käyrään lyhyitä piikkejä alaspäin, mutta niistä toivuttiin suhteellisen pian.
Krimin anastuksen jälkeen myönteisesti suhtautuvien osuus romahti viidesosaan vastaajista, eikä presidentti Donald Trumpin valintaan liitetty toiveikkuus asiaa pitkäksi aikaa korjannut.
– Odotukset suhteiden parantumisesta eivät täyttyneet, sanoo vanhempi tutkija Dina Smeltz Chicago Council on Global Affairs -tutkimuslaitoksesta.
Ylös ja alas sahanneen tilastokäyrän loppupää osittaa kuitenkin nyt jälleen ylöspäin:
Helsingin heinäkuun huipputapaamisen jälkeen Yhdysvaltoihin myönteisesti suhtautuvien venäläisten määrä kaksinkertaistui yli 40 prosenttiin. Pian nähdään, jääkö tämäkin muutos lyhytaikaiseksi.
Yhdysvalloissa suhtautuminen Venäjään on nykyään yhtä kielteistä kuin ennen kylmän sodan päättymistä.
Parin viime vuoden erikoispiirre on ollut se, että puolueiden jakolinjan ylittävä yksimielisyys ulkopolitiikasta on kadonnut. Republikaanien suhtautuminen Venäjään on muuttunut myönteisemmäksi, demokraattien yhä kielteisemmäksi.
Smeltz uskoo muutoksen olevan tilapäinen ja johtuvan republikaanien tuesta presidentille.
– Se liittyy suoraan (Venäjän) sekaantumiseen (Yhdysvaltain) vaaleihin ja kysymykseen siitä, oliko Trumpin valinta oikeutettu, Smeltz sanoi.
Valtaosin kielteisistä asenteista huolimatta uudesta kylmästä sodasta ei Yhdysvaltain ja Venäjän välillä näytä olevan kyse: kummankaan maan kansalaiset eivät koe suurimman uhkan tulevan Venäjältä tai Yhdysvalloista vaan kansainvälisestä terrorismista, ydinaseiden leviämisestä sekä islamilaisesta fundamentalismista.
Kyselyiden perusteella Yhdysvallat koetaan Venäjällä vieläkin vähemmän uhkaksi kuin Venäjä ja sen sotilasvoima Yhdysvalloissa.
Enemmistö venäläisistä uskoo Venäjän vaikutusvallan maailmassa kasvaneen, mutta samaa mieltä oli viime vuoden joulukuussa tehdyssä kyselyssä myös suuri osa amerikkalaisista.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mukaan Venäjä näyttää saaneen oman viestinsä hyvin läpi Yhdysvalloissa, toisin kuin länsi Venäjällä.
– Tästä muodostuu kuva hyvin itsevarmasta Venäjästä, Moshes tiivisti.