Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
A-
A+
Ukrainan kriisi Venäjän ja Ukrainan välillä leimahtaneen selkkauksen taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, kertoo sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Isossa kuvassa Venäjä haluaa osoittaa olevansa niskan päällä myös merialueiden kautta. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, miten talouden perustana olevat kuljetukset toimivat Itä-Ukrainassa myös Mariupolista länteen, missä kriisi ei ole käynnissä. Tässä pyritään näyttämään, ettei konflikti ole pelkästään Donbassin alueella ja Krimin niemimaan valtaamisessa, vaan että Venäjä pystyy ottamaan Ukrainasta otteen laajemminkin.
Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaata ja Manner-Venäjää erottavan Kertshinsalmen alueella. Venäjä käytti valtauksen yhteydessä myös aseita.
Kertshinsalmi on ainoa merireitti Venäjän ja Ukrainan jakamalta Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Tarkastusmahdollisuutta vaatimalla Venäjä pystyy näyttämään, että sillä on monia tapoja vaikuttaa Ukrainan valtioon poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
– Voi sanoa, että Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla ja se pystyy määrittämään, kuinka kovaa puristetaan vai puristetaanko ollenkaan. Ukraina joutuu tässä selkeästi altavastaaja-asetelmaan, Raitasalo sanoo.
Sekä Venäjällä että Ukrainalla on syytä toivoa, että tämä kriisi ei laajene avoimiksi sotilaallisiksi toimiksi, Raitasalo kertoo.
– Jos näin kävisi, se sotilaallinen lopputulos kyllä tiedetään: se olisi Venäjälle enemmän eduksi kuin Ukrainalle. Pidemmän aikavälin johtopäätökset Venäjälle olisivat kuitenkin haasteelliset. Länsisuhteet menisivät vielä enemmän solmuun, pakotteita lisättäisiin varmasti ja Venäjän yhteiskunnan ja poliittisen johdon toimintamahdollisuudet vähenisivät.
Raitasalon mukaan Ukraina etsii nyt jämäkkää vastausta osoittaakseen, että tilanne otetaan vakavasti ja että maata ei voi määräillä, miten tahtoo. Samalla päättäväisyys pitää osoittaa sellaisella tavalla, että yksittäiset toimet eivät leimahda laajemmaksi konfliktiksi.
– Sotilaalliselta kannalta voimasuhteet ovat Ukrainan kannalta epäedulliset. Käytännössä sotilaallisen vastauksen antaminen Venäjällä on poissuljettu. Sen lisäksi, että Venäjän Mustanmeren laivastolla on käytössään paljon enemmän voimaa kuin Ukrainalla, Venäjä on myös siirtänyt viimeisen neljän vuoden aikana muita isoja joukkomuodostelmia Ukrainan ja Venäjän väliselle pohjoisrajalle.
Sotilaallisessa kriisissä Venäjä pystyisi siis toimimaan nopeasti Ukrainaa vastaan myös muualla kuin Mustanmeren ja Asovanmeren alueella.
Raitasalon mukaan on selvää, että pääsy Itä-Ukrainasta Mustallemerelle on täysin Venäjän kontrollissa jopa ilman minkäänlaista laivastovoimaa. Venäjä hallitsee sekä Krimin niemimaata, omia alueitaan Asovanmeren itäpuolella että Kertshinsalmea.
– Jos laivastojen aluksia ryhdytään vertaamaan, Venäjä on moninkertaisessa johtoasemassa, mutta tämä Kertshinsalmi on strateginen sotilaallinen kuristuspiste. Se antaa Venäjälle merkittävän edun sen hallitsemisessa, mitä meriliikennettä pääsee Mariupoliin tai muualle Itä-Ukrainaan. Siinä mielessä tilanne ei perustu pelkästään numeroihin ja siihen, kummalla on enemmän aluksia, Raitasalo sanoo.
– Venäjä on saanut alueen helposti hallintaansa siltaprojektinsa ansiosta. Sillä on mahdollisuus osoittaa voimaa ja näyttää Ukrainalle oma asemansa.
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Ulkomaat
Jeremy Corbyn.
Daniel Leal-Olivas
Bernie Sanders.
Win Mcnamee
Monenlaiset skandaalit ravistelevat katolista kirkkoa.
Alberto Pizzoli
Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif.
Atta Kenare / AFP
Trumpin mukaan Japanin pääministeri Shinzo Abe (kuvassa) ylisti kirjeessä Trumpin ponnisteluja jännityksen lieventämiseksi Pohjois-Korea-suhteissa.
Kazuhiro Nogi / AFP
Yhdysvaltojen ja Meksikon rajaa helmikuussa kuvattuna.
Guillermo Arias / AFP
Suomenmaa
Luetuimmat
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
POWERED BY ANYGRAAF
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Muokattu
A-
A+
Ukrainan kriisi Venäjän ja Ukrainan välillä leimahtaneen selkkauksen taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, kertoo sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Isossa kuvassa Venäjä haluaa osoittaa olevansa niskan päällä myös merialueiden kautta. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, miten talouden perustana olevat kuljetukset toimivat Itä-Ukrainassa myös Mariupolista länteen, missä kriisi ei ole käynnissä. Tässä pyritään näyttämään, ettei konflikti ole pelkästään Donbassin alueella ja Krimin niemimaan valtaamisessa, vaan että Venäjä pystyy ottamaan Ukrainasta otteen laajemminkin.
Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaata ja Manner-Venäjää erottavan Kertshinsalmen alueella. Venäjä käytti valtauksen yhteydessä myös aseita.
Kertshinsalmi on ainoa merireitti Venäjän ja Ukrainan jakamalta Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Tarkastusmahdollisuutta vaatimalla Venäjä pystyy näyttämään, että sillä on monia tapoja vaikuttaa Ukrainan valtioon poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
– Voi sanoa, että Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla ja se pystyy määrittämään, kuinka kovaa puristetaan vai puristetaanko ollenkaan. Ukraina joutuu tässä selkeästi altavastaaja-asetelmaan, Raitasalo sanoo.
Sekä Venäjällä että Ukrainalla on syytä toivoa, että tämä kriisi ei laajene avoimiksi sotilaallisiksi toimiksi, Raitasalo kertoo.
– Jos näin kävisi, se sotilaallinen lopputulos kyllä tiedetään: se olisi Venäjälle enemmän eduksi kuin Ukrainalle. Pidemmän aikavälin johtopäätökset Venäjälle olisivat kuitenkin haasteelliset. Länsisuhteet menisivät vielä enemmän solmuun, pakotteita lisättäisiin varmasti ja Venäjän yhteiskunnan ja poliittisen johdon toimintamahdollisuudet vähenisivät.
Raitasalon mukaan Ukraina etsii nyt jämäkkää vastausta osoittaakseen, että tilanne otetaan vakavasti ja että maata ei voi määräillä, miten tahtoo. Samalla päättäväisyys pitää osoittaa sellaisella tavalla, että yksittäiset toimet eivät leimahda laajemmaksi konfliktiksi.
– Sotilaalliselta kannalta voimasuhteet ovat Ukrainan kannalta epäedulliset. Käytännössä sotilaallisen vastauksen antaminen Venäjällä on poissuljettu. Sen lisäksi, että Venäjän Mustanmeren laivastolla on käytössään paljon enemmän voimaa kuin Ukrainalla, Venäjä on myös siirtänyt viimeisen neljän vuoden aikana muita isoja joukkomuodostelmia Ukrainan ja Venäjän väliselle pohjoisrajalle.
Sotilaallisessa kriisissä Venäjä pystyisi siis toimimaan nopeasti Ukrainaa vastaan myös muualla kuin Mustanmeren ja Asovanmeren alueella.
Raitasalon mukaan on selvää, että pääsy Itä-Ukrainasta Mustallemerelle on täysin Venäjän kontrollissa jopa ilman minkäänlaista laivastovoimaa. Venäjä hallitsee sekä Krimin niemimaata, omia alueitaan Asovanmeren itäpuolella että Kertshinsalmea.
– Jos laivastojen aluksia ryhdytään vertaamaan, Venäjä on moninkertaisessa johtoasemassa, mutta tämä Kertshinsalmi on strateginen sotilaallinen kuristuspiste. Se antaa Venäjälle merkittävän edun sen hallitsemisessa, mitä meriliikennettä pääsee Mariupoliin tai muualle Itä-Ukrainaan. Siinä mielessä tilanne ei perustu pelkästään numeroihin ja siihen, kummalla on enemmän aluksia, Raitasalo sanoo.
– Venäjä on saanut alueen helposti hallintaansa siltaprojektinsa ansiosta. Sillä on mahdollisuus osoittaa voimaa ja näyttää Ukrainalle oma asemansa.
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Suomenmaa
Ulkomaat
Jeremy Corbyn.
Daniel Leal-Olivas
Bernie Sanders.
Win Mcnamee
Monenlaiset skandaalit ravistelevat katolista kirkkoa.
Alberto Pizzoli
Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif.
Atta Kenare / AFP
Trumpin mukaan Japanin pääministeri Shinzo Abe (kuvassa) ylisti kirjeessä Trumpin ponnisteluja jännityksen lieventämiseksi Pohjois-Korea-suhteissa.
Kazuhiro Nogi / AFP
Yhdysvaltojen ja Meksikon rajaa helmikuussa kuvattuna.
Guillermo Arias / AFP
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Talous
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
A-
A+
Muokattu
Ukrainan kriisi Venäjän ja Ukrainan välillä leimahtaneen selkkauksen taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, kertoo sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Isossa kuvassa Venäjä haluaa osoittaa olevansa niskan päällä myös merialueiden kautta. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, miten talouden perustana olevat kuljetukset toimivat Itä-Ukrainassa myös Mariupolista länteen, missä kriisi ei ole käynnissä. Tässä pyritään näyttämään, ettei konflikti ole pelkästään Donbassin alueella ja Krimin niemimaan valtaamisessa, vaan että Venäjä pystyy ottamaan Ukrainasta otteen laajemminkin.
Sunnuntaina Venäjä otti haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaata ja Manner-Venäjää erottavan Kertshinsalmen alueella. Venäjä käytti valtauksen yhteydessä myös aseita.
Kertshinsalmi on ainoa merireitti Venäjän ja Ukrainan jakamalta Asovanmereltä Mustallemerelle. Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Tarkastusmahdollisuutta vaatimalla Venäjä pystyy näyttämään, että sillä on monia tapoja vaikuttaa Ukrainan valtioon poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
– Voi sanoa, että Venäjällä on käsi Ukrainan kurkulla ja se pystyy määrittämään, kuinka kovaa puristetaan vai puristetaanko ollenkaan. Ukraina joutuu tässä selkeästi altavastaaja-asetelmaan, Raitasalo sanoo.
Sekä Venäjällä että Ukrainalla on syytä toivoa, että tämä kriisi ei laajene avoimiksi sotilaallisiksi toimiksi, Raitasalo kertoo.
– Jos näin kävisi, se sotilaallinen lopputulos kyllä tiedetään: se olisi Venäjälle enemmän eduksi kuin Ukrainalle. Pidemmän aikavälin johtopäätökset Venäjälle olisivat kuitenkin haasteelliset. Länsisuhteet menisivät vielä enemmän solmuun, pakotteita lisättäisiin varmasti ja Venäjän yhteiskunnan ja poliittisen johdon toimintamahdollisuudet vähenisivät.
Raitasalon mukaan Ukraina etsii nyt jämäkkää vastausta osoittaakseen, että tilanne otetaan vakavasti ja että maata ei voi määräillä, miten tahtoo. Samalla päättäväisyys pitää osoittaa sellaisella tavalla, että yksittäiset toimet eivät leimahda laajemmaksi konfliktiksi.
– Sotilaalliselta kannalta voimasuhteet ovat Ukrainan kannalta epäedulliset. Käytännössä sotilaallisen vastauksen antaminen Venäjällä on poissuljettu. Sen lisäksi, että Venäjän Mustanmeren laivastolla on käytössään paljon enemmän voimaa kuin Ukrainalla, Venäjä on myös siirtänyt viimeisen neljän vuoden aikana muita isoja joukkomuodostelmia Ukrainan ja Venäjän väliselle pohjoisrajalle.
Sotilaallisessa kriisissä Venäjä pystyisi siis toimimaan nopeasti Ukrainaa vastaan myös muualla kuin Mustanmeren ja Asovanmeren alueella.
Raitasalon mukaan on selvää, että pääsy Itä-Ukrainasta Mustallemerelle on täysin Venäjän kontrollissa jopa ilman minkäänlaista laivastovoimaa. Venäjä hallitsee sekä Krimin niemimaata, omia alueitaan Asovanmeren itäpuolella että Kertshinsalmea.
– Jos laivastojen aluksia ryhdytään vertaamaan, Venäjä on moninkertaisessa johtoasemassa, mutta tämä Kertshinsalmi on strateginen sotilaallinen kuristuspiste. Se antaa Venäjälle merkittävän edun sen hallitsemisessa, mitä meriliikennettä pääsee Mariupoliin tai muualle Itä-Ukrainaan. Siinä mielessä tilanne ei perustu pelkästään numeroihin ja siihen, kummalla on enemmän aluksia, Raitasalo sanoo.
– Venäjä on saanut alueen helposti hallintaansa siltaprojektinsa ansiosta. Sillä on mahdollisuus osoittaa voimaa ja näyttää Ukrainalle oma asemansa.
Venäjä on alkanut tarkastaa järjestelmällisesti Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja sen jälkeen, kun salmen ylittävä silta valmistui.
Aleksey Filippov
Suomenmaa
Ulkomaat
Jeremy Corbyn.
Daniel Leal-Olivas
Bernie Sanders.
Win Mcnamee
Monenlaiset skandaalit ravistelevat katolista kirkkoa.
Alberto Pizzoli
Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif.
Atta Kenare / AFP
Trumpin mukaan Japanin pääministeri Shinzo Abe (kuvassa) ylisti kirjeessä Trumpin ponnisteluja jännityksen lieventämiseksi Pohjois-Korea-suhteissa.
Kazuhiro Nogi / AFP
Yhdysvaltojen ja Meksikon rajaa helmikuussa kuvattuna.
Guillermo Arias / AFP
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF