USA:n ja Venäjän INF-ohjussopimuskiistassa ollaan vaikeiden valintojen edessä – Kongressi ei hyväksy uusia sopimuksia, jos Venäjä jatkaa nykyisten rikkomista, sanoo entinen Pentagonin ydinasepolitiikan tekijä Elaine Bunn
Presidentti Donald Trumpin muutaman viikon takainen uhkaus vetää Yhdysvallat pois keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta herätti pelkoja ydinasekilpavarustelun paluusta.
Todellisuudessa nykyinen aserajoitusten ja aseistariisunnan järjestelmä on joka tapauksessa väistämättömän muutoksen edessä.
Puolustusministeriössä pitkän uran tehnyt ja vara-apulaispuolustusministeriksi noussut Elaine Bunn kertoo Barack Obaman hallinnon yrittäneen vuosia saada Venäjä takaisin noudattamaan vuonna 1987 solmittua sopimusta.
Bunn ja muut ydinasepolitiikan tekijät saivat toistuvasti selittää kongressille, miksi Yhdysvallat on sitoutunut sopimukseen, jota toinen osapuoli rikkoo. Bunnin mukaan kyse on muustakin kuin INF-sopimuksesta.
– Olisi todella hankalaa saada kongressi hyväksymään jokin uusi aserajoitussopimus, jos Venäjä rikkoo jo voimassa olevaan sopimusta, Bunn tiivistää STT:n haastattelussa.
Liipaisimella on muun muassa strategisia aseita rajoittava uusi Start-sopimus, jota voidaan jatkaa kerran sen umpeuduttua vuonna 2021.
Bunnin mukaan Venäjä pitäisi siis saada takaisin sopimuksen piiriin.
– Kysymys onkin siitä, miten se tehdään, Bunn pohtii.
Obaman hallinnon valitsema tie oli pysyä itse sopimuksessa ja jatkaa Venäjän taivuttelua. Trump lähti uhkausten tielle.
Pentagonista hallintojen vaihtuessa riippumattomaksi asiantuntijaksi siirtynyt Bunn myöntää, ettei hän voi tietää, mikä ajatus – jos mikään – Trumpin avauksen takana on.
Arviot ovat vaihdelleet päätöksestä vaihtaa neuvottelutaktiikkaa Venäjän painostamiseksi tai halusta kehittää omaa asearsenaalia Kiinaa vastaan.
Kiina ei ole mukana INF-sopimuksessa, ja joidenkin amerikkalaisarvioiden mukaan sen monipuolisesta ohjusarsenaalista suuri osa rikkoisi sopimusta.
Olipa syy mikä hyvänsä, Trumpin toiminta näyttää jälleen rasittaneen lisää suhdetta eurooppalaisiin liittolaisiin, joista monille tukeutuminen Yhdysvaltain ydinpelotteeseen on ollut vähintäänkin vaikea asia hyväksyä.
Jonkinlaista yksimielisyyttä ydinasepelotteesta on Natossa kyetty ylläpitämään niin kauan kun liittolaiset ovat olleet vakuuttuneita Yhdysvaltain sitoutumisesta pelotteen lisäksi myös ydinasevalvontaan ja aserajoitussopimuksiin. Tätä ymmärrystä Trumpin INF-ilmoitus nyt uhkaa.
Bunn ei tiedä, mitä Trumpin hallinto etukäteen liittolaisille kertoi, mutta epäilee, ettei asiaa hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.
– Tiedän kokemuksesta, että näistä asioista on rakennettava huolella yhteistä ymmärrystä. Jos tehdään nopea päätös ennen aikojaan, se antaa vain venäläisille keinoja hajottaa liittoumaa, Bunn muotoilee.