Thaimaalainen prinsessa haastaa sotilasjuntan ja pyrkii pääministeriksi
Thaimaan kuninkaan vanhempi sisar asettuu ehdolle tulevissa parlamenttivaaleissa ja pyrkii maan pääministeriksi.
Prinsessa Ubolratana asettuu ehdolle Shinawatra-klaanin johtaman Thai Raksa -puolueen riveissä.
Maaliskuun parlamenttivaalit ovat ensimmäiset sitten vuoden 2014 vallankaappauksen, jossa sotilasjuntta syöksi Yingluck Shinawatran hallituksen vallasta.
Sotilasjuntta hakee vaaleissa jatkoa nykyiselle pääministerille Prayut Chan-O-Challe.
Prayut on johtanut maata ja junttaa lähes viiden vuoden ajan ja ajanut läpi perustuslain muutoksia, jotka vankistavat armeijan valta-asemaa vaalien jälkeenkin.
Ubolratana luopui kuninkaallisista arvonimistään mentyään naimisiin amerikkalaisen kanssa vuosikymmeniä sitten.
Avioeron jälkeen hän palasi Thaimaahan, jossa häntä kohdellaan yhä kuningashuoneen jäsenenä.
Ubolratana on näytellyt elokuvissa, esiintynyt laulajana ja näkynyt julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa selvästi ahkerammin kuin nuorempi veljensä, kuningas Maha Vajiralongkorn. Ubolratana on edesmenneen kuninkaan Bhumibol Adulyadejin vanhin lapsi.
Hänen ehdokkuutensa herätti heti kysymyksen, miten poliittinen toiminta voidaan sovittaa yhteen Thaimaan kuningashuonetta suojaavan tiukan lainsäädännön kanssa.
Majesteettirikoksesta eli kuningashuoneen loukkaamisesta voidaan Thaimaassa langettaa jopa 15 vuoden vankeustuomioita.
– Voidaanko häntä kohdella kuin tavallista ihmistä? Kuka uskaltaisi arvostella kuninkaallista pääministeriä? pohti Chulalongkornin yliopiston valtiotieteen professori Puangthong Pawakapan.
Prinsessa ei virallisesti ole enää kuningashuoneen jäsen, mutta majesteettirikoslakia on viime aikoina tulkittu entistä tiukemmin.
Sotilasjuntan aikana majesteettirikoksista on nostettu syytteitä aiempaa ahkerammin.
Syytetyiksi joutui muun muassa tutkija, joka kyseenalaisti 1500-luvulla tapahtuneen norsukaksintaistelun ja mies, joka pilaili entisen kuninkaan koiran kustannuksella.
– Viime vuosina Thaimaan viranomaiset ovat tulkinneet lakia entistä väljemmin, vaikka lain kirjain ei anna tulkinnoille tukea, totesi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Thaimaa-tutkija Sunai Phasuk.
Kriitikoiden mielestä majesteettirikoslakia on käytetty poliittisten vastustajien vaientamiseen.