Ruotsin armeija haluaa mahdollisuuden dialogiin Venäjän kanssa
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén haluaa, että armeijalla olisi jälleen mahdollisuus vuoropuheluun Venäjän kanssa. Hän vakuuttaa uskovansa dialogiin ”kaikissa kriiseissä ja tilanteissa”.
Bydénin mukaan Ruotsin puolustusvoimilla ei tällä hetkellä ole yhteydenpitoa Venäjän kanssa.
– Minulta puuttuu kanava keskusteluun, jos jotain tapahtuisi, hän sanoi STT:lle Sälenin turvallisuuskonferenssissa tiistaina.
Päätös dialogin palauttamisesta olisi poliittinen, mutta Bydénin mukaan toiveen toteutumiseen ei välttämättä ole pitkä matka. Keskustelu Venäjä-dialogista on virinnyt Ruotsissa.
– Koska tästä (aiheesta) on alettu juuri puhua, luulen, että sen (muutoksen) ei välttämättä tarvitse olla kovin pitkän ajan päässä.
Ruotsin suhteita Venäjään on pidetty viime vuosina viileinä Ukrainan kriisin, Krimin miehityksen ja Itämeren heikentyneen turvallisuustilanteen takia.
Viime aikoina Ruotsin poliittinen johto on kuitenkin omaksunut aiempaa sovittelevamman linjan suhteessa Venäjään. Taustalla on ainakin Ruotsin paikka YK:n turvaneuvoston jäsenenä tänä ja ensi vuonna.
– Ruotsi tarvitsee laajemman ponnistuksen tavoitellakseen välttämättömiä kontakteja Venäjän kanssa, sanoi pääministeri Stefan Löfven viikonvaihteessa.
On paljon parempi, että on joku, jonka kanssa puhua.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén
Ylipäällikkö Bydénin mukaan Ruotsin puolustusvoimien vuoropuhelu Venäjän suuntaan voisi olla tarpeen esimerkiksi jonkin onnettomuuden yhteydessä tai muussa erityistilanteessa lähialueilla.
Mahdollisuus yhteydenpitoon voisi ehkäistä myös tilanteen pahenemista.
– On paljon parempi, että on joku, jonka kanssa puhua. Olen puhunut asiasta myös toimeksiantajani (maan hallituksen) kanssa pitkin matkaa. Olen sitä mieltä, että se (vuoropuhelu) olisi hyvä asia, Bydén sanoi.
Hän ei sulkenut pois mahdollisuutta, että yhteyttä voitaisiin jälleen pitää myös venäläisten virkamiesten kanssa Ruotsissa.
– Kuka tietää, seuraava askel voi kenties olla, että suurlähetystön henkilökuntaa ja attaseoita kutsuttaisiin erilaisiin aktiviteetteihin, Bydén pohdiskelee.
Hän painottaa, että vuoropuhelun luomisessa ei olisi kyse välien normalisoinnista Venäjän kanssa.
– Kyse ei ole välien normalisoinnista, (vaan) yhteyspisteestä ja dialogista, jotta epäselvyyksiä voidaan selvitellä.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syventynyt merkittävästi viime vuosina. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist linjasi maanantaina, että yhteistyössä pitää arvioida lisäaskeleen ottamista.
– En osaa sanoa, merkitseekö puolustusministerin puhe sitä, että seuraava askel halutaan ottaa. Se on oikeastaan avainkysymys meille (maiden puolustusvoimissa): etenemme niin pitkälle kuin voimme, Bydén sanoi.
Linjauksia Ruotsin ensi vuosikymmenen puolustuksesta ja Suomi-yhteistyöstä odotetaan parlamentaariselta puolustuskomitealta lähivuosina.
Ruotsissa useat oppositiopuolueet ovat esittäneet, että puolustusrahoja pitäisi kasvattaa lähivuosina suunniteltua nopeammin. Puolustusministeri Hultqvist ei kuitenkaan ole halunnut käydä julkista keskustelua asiasta.
Bydénkään ei suostu puhumaan täsmällisistä rahasummista, mutta hän on linjannut, että lisärahoitukselle on kyllä jatkossa tarvetta, jos Ruotsia ei haluta altistaa ”kasvaville riskeille”.