Putinin taloushaaveille ei ole katetta – Venäjän talouden kasvu takkuilee muun muassa korruption takia
Voisiko Venäjä todella nousta maailman viiden suurimman talousmahdin joukkoon, kuten maan presidentti Vladimir Putin sanoi uskovansa vuotuisessa tiedotustilaisuudessaan torstaina?
Ei siltä näytä, sanoo tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.
– Sanotaan näin, että en pysty nimeämään yhtään talousennusteita seuraavien viiden vuoden ajalle tekevää laitosta, joka olisi tästä samaa mieltä. Venäjä kasvaa itse asiassa hitaammin kuin maailmantalous, eli sen osuus maailmantaloudesta supistuu. Venäjä ei tule saamaan kiinni nyt edellään olevia kansantalouksia, Korhonen kertoo.
Venäjä on tällä hetkellä 12. sijalla Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vertailussa. Listan kärjessä ovat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Saksa ja Britannia.
Myös Venäjällä työikäinen väestö vähenee ja vanhenee. Siksi Venäjän talouskasvun voimistuminen edellyttäisi investointien ja tuottavuuden kasvattamista.
Tyypillisesti tuottavuuden ajatellaan kasvavan, kun kilpailijat pakottavat yritykset kasvattamaan tuottavuuttaan, jotta ne menestyisivät kilpailussa.
– Tässä Venäjä on pikemminkin mennyt toiseen suuntaan. Valtionyritykset ovat vallanneet alaa ja tällaisia pienempiä, ehkä innovatiivisempia yrityksiä ei ole päässyt markkinoille. Poikkeuksia toki on, mutta isossa kuvassa kilpailu ei ole kovin kovaa eikä liiketoimintaympäristö Venäjällä houkuttele investointeja ulkomaalaisilta tai venäläisiltä, Korhonen kertoo.
Liiketoimintaympäristön ongelmilla Korhonen tarkoittaa sitä, että monen yrityksen laskelmissa Venäjälle investoiminen ei ole järkevää.
Esimerkiksi omistusoikeuksista ei voi olla varma, ja jos jostain asiasta joutuu käymään oikeutta, ei voi täysin luottaa siihen, onko tuomio oikeudenmukainen ja riippumaton.
– Miljardin ruplan kysymys on, miksi venäläisetkin yritykset mieluummin sijoittavat rahansa ulkomaille kuin laajentavat toimintaansa kotimaassa. Venäjän vaihtotase on ylijäämäinen, eli maahan ja yrityksille tulee kyllä rahaa, sanoo Korhonen.
Putin itse korosti teknologian roolia Venäjän talouden kasvattamisessa.
– Tarvitsemme läpimurron: hyppäyksen teknologisissa innovaatioissa. Jos tätä ei tapahdu, maallamme ei ole tulevaisuutta, hän sanoi.
Presidentin innovaatiousko ei vakuuta Korhosta.
– Kuten muissakin maissa, Venäjällä on pitkään ajateltu, että jos vain keksitään hienoja asioita, ne valuvat yritysten käyttöön ja rupeavat nostamaan tuottavuutta ja ihmisten elintasoa. Jonkun pitää kuitenkin ensin keksiä, miten niitä hyödynnetään kaupallisesti. Ydinteknologian ja tutkien kaltaisilla kapeilla aloilla Venäjän osaaminen voi olla maailman kärkeä, mutta teknologisen osaamisen kääntämisessä menestyväksi liiketoiminnaksi se ei ole onnistunut, Korhonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan Venäjä ei voi odottaa suurta kasvua. IMF:n ennusteen perusteella Venäjän talous kasvaa vuosina 2019–2023 keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa.
– Talouskasvua voi saada joko lisäämällä nuppilukua eli työntekijöitä, ostamalla lisää koneita tai lisäämällä tuottavuutta, että panoksia voidaan käyttää tehokkaammin. Tällä hetkellä Venäjällä on ongelmia kaikissa näissä, Korhonen kertoo.