Pohjois-Makedonian presidentinvaalien pelätään jäävän harvojen huviksi
Pohjois-Makedoniassa Balkanin niemimaalla äänestetään tänään presidentistä vaalien ensimmäisellä kierroksella. Vaalihuoneistot sulkeutuvat kello 20 Suomen aikaa.
Presidentillä on Pohjois-Makedoniassa vain vähän todellista valtaa, ja äänestysprosentin pelätäänkin jäävän alle vaadittavan 40 prosentin kynnyksen. Näin kävi viime syyskuussa suuntaa-antavassa kansanäänestyksessä, jossa tiedusteltiin kansalaisten kantaa maan nimen vaihtamisesta.
Monet äänestäjät suhtautuvat kyynisesti poliittiseen järjestelmään, jota he pitävät korruptoituneena.
– Kasvava määrä ihmisiä uskoo, että heidän äänensä ei saa aikaan merkittävää muutosta, oikeustieteen professori Dragan Gocevski kertoo.
Vaalien epäonnistuminen alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi voisi käynnistää maassa poliittisen kriisin. Maan asukkaat kärsivät yli 20 prosentin työttömyysasteesta ja 400 euron keskiarvon kieppeille jämähtäneestä kuukausitulotasosta.
Pääministeri Zoran Zaev on näyttänyt urheaa naamaa äänestysprosenttihuolille, mutta on valmistellut toimintavaihtoehtoja siltä varalta, että vaalit eivät saa kansalaisia uurnille. Vaalit voitaisiin järjestää uudestaan ilman 40 prosentin äänestyskynnystä, tai maan parlamentti voisi nimittää presidentin.
Istuva presidentti Gjorge Ivanov astuu syrjään toimittuaan presidenttinä täydet kaksi kautta. Ehdokkaina hänen paikalleen ovat vasemmalle kallellaan olevan hallituksen tukema Stevo Pendarovski, oikeisto-opposition Gordana Siljanovska-Davkova sekä maan albaanivähemmistöä edustava Belrim Reka.