Pieni juutalaisvaltio on selviytynyt 70 vuotta sodasta toiseen
Israelin päätyminen sotaan Iranin kanssa ei olisi maanantaina 70 vuotta täyttävälle juutalaisvaltiolle mitään uutta.
Juutalaisvaltion tärkeimmät virstanpylväät ovat olleet valtion syntyhetkestä lähtien sotia.
Alku kolme vuotta toisen maailmansodan holokaustin päättymisen jälkeen oli kaikkea muuta kuin lupaava.
Sota arabinaapureiden kanssa puhkesi vain päivä sen jälkeen, kun David Ben-Gurion oli 14. toukokuuta 1948 julistanut itsenäisen juutalaisvaltion syntyneeksi Britannian entiselle mandaattialueelle.
Juutalaisten kotimaata Palestiinaan ajaneet sionistit olivat aiemmin hyväksyneet YK:n suunnitelman alueen jakamiseksi kahteen valtioon. Arabit torjuivat suunnitelman.
Kun itsenäistymissodan aseet vaikenivat tammikuussa 1949, juutalaiset olivat kasvattaneet heille YK:ssa luvatun alueen 14 000 neliökilometristä 21 000:een.
Palestiinan arabiväestölle tapahtumat olivat sanamukaisesti katastrofi, nakba. Satoja kyliä tuhottiin, ja yli 700 000 arabia pakeni kodeistaan.
Pakolaisten oikeus paluuseen on ollut siitä lähtien Israelin ja palestiinalaisten kestävän rauhan suurin ja ylitsepääsemättömin este.
Lukumääräisesti suurempien arabivaltioiden asevoimat kärsivät Israelille tappion myös seuraavien vuosikymmenten yhteenotoissa, kuten kesän 1967 legendaarisessa kuuden päivä sodassa.
70 vuoden iässä pinta-alaltaan pieni Israel on Lähi-idän kiistaton sotilasmahti, jolla on – toisin kuin Iranilla – äärimmäisenä pelotteenaan myös oma ydinase.
Huippunykyaikaiseksi valtioksi kasvanutta Israelia on myös voinut kutsua Lähi-idän ainoaksi todelliseksi demokratiaksi.
Oikeustieteen professorin Yedidia Sternin mukaan valtion olemassaoloa uhkaava ulkoinen vihollinen on aina yhdistänyt israelilaiset, mutta rauhallisempina ajanjaksoina kansalaisilla on riittänyt aikaa taittaa keskenään peistä valtion perusarvoista ja suunnasta.
Israel määritellään laissa juutalaiseksi ja demokraattiseksi valtioksi, ja näitä perusarvoja pitää toteuttaa kaikessa lainsäädännössä. Niiden yhdistäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
– Yhä suurempi osa israelilaisista kokee tarpeelliseksi valita juutalaisuuden ja demokraattisuuden välillä. He kokevat, että tapa jolla näitä arvoja on toteutettu, ei ole riittävästi tasapainossa, Stern sanoo.
Israelin nykyisen oikeistolaisen pääministerin Benjamin Netanjahun hallitus on ajanut lakimuutoksia, jotka korostaisivat juutalaisen identiteetin merkitystä valtion peruskivenä.
Arvostelijoiden mukaan tämä vaarantaisi sekä demokratian että johtaisi eräänlaisen rotusyrjinnän vakiintumiseen vajaan viidesosan Israelin väestöstä muodostavia arabikansalaisia kohtaan.