Obaman varapresidentti Biden vetää demokraattien presidentinvaalijunaa, mutta USA-asiantuntija ei antaisi ehdokkuutta vielä hänelle
Jos Yhdysvaltain presidentinvaalit pidettäisiin nyt, entinen varapresidentti Joe Biden voisi hyvinkin kilpailla Valkoisen talon paikasta demokraattien ehdokkaana.
Biden on yltänyt selkeään kärkeen useissa mielipidemittauksissa.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Quinnipiacin yliopiston toukokuisen mielipidemittauksen mukaan Bideniä äänestäisi 35 prosenttia demokraattien kannattajista.
Toista sijaa pitää senaattori Bernie Sanders 16 prosentilla ja kolmatta senaattori Elizabeth Warren 13 prosentilla.
Mutta vaaleihin on aikaa reilusti yli vuosi.
Siksi Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen heittäisikin varhaiset gallup-tulokset ja Bidenin voittoveikkaukset roskakoriin.
– Näillä mittauksilla ei ole mitään merkitystä. Meillä ole vielä minkäänlaista tuntumaa siitä, mikä kansakunnan pulssi todella on. Ensimmäistäkään televisioväittelyä ei ole käyty, Heiskanen toteaa.
Demokraattien ensimmäiset televisioväittelyt pidetään 26. ja 27. päivä kesäkuuta.
Perinteisesti vasta niiden jälkeen käsitys kansan mielipiteistä alkaa selvitä ja tenteissä sattuneet kömmähdykset ovat pudottaneet ehdokkaita nopeasti pelistä pois, Heiskanen sanoo.
Silti yhdysvaltalaismedia ja kampanjalahjoittajat näyttävät innostuneen Barack Obaman kakkosmiehenä tunnetuksi tulleen Bidenin nousukiidosta.
Hän on kertonut keränneensä muutamassa kuukaudessa 20 miljoonaa dollaria ja saa yhdysvaltalaismediassa valtavasti huomiota.
Demokraattien presidentinvaaliehdokas valitaan helmikuussa alkavissa osavaltiokohtaisissa esivaaleissa ja virallisesti ensi vuoden kesän puoluekokouksessa.
Presidenttikisaan on jo ilmoittautunut yli 20 demokraattiehdokasta. Joukko on yhdysvaltalaismedia Politicon mukaan paitsi kaikkien aikojen suurin, myös moninaisin.
Presidentin paikkaa tavoittelee historiallisen paljon demokraattinaisia.
Warrenin lisäksi Valkoiseen taloon pyrkii viisi muuta naista, esimerkiksi senaattori Kamala Harris.
Voisiko demokraattien ehdokkaaksi nousta nainen jo toista kertaa peräkkäin vuoden 2016 vaaleissa kisanneen Hillary Clintonin jalanjäljissä?
– Uskon, että demokraattipuolueessa on aikamoinen paine saada nainen ellei varsinaiseksi presidenttiehdokkaaksi, niin ainakin varapresidenttiehdokkaaksi, Heiskanen arvioi.
Demokraatteja pohdituttaa myös se, voitetaanko vastaehdokas maltillisemmalla linjalla vai esimerkiksi Sandersin edustamalla vasemmistolaisemmalla otteella.
– Yksi keskeinen tavoite on saada takaisin niitä vihaisia valkoisia äänestäjiä, jotka lähtivät Donald Trumpin taakse ja joista moni kuitenkin äänesti Obamaa, Heiskanen sanoo.
Tässä mielessä Biden onkin hyvä kandidaatti, joka voisi vedota myös sitoutumattomiin ja Trumpia viime vaaleissa äänestäneisiin.
Silti Bidenillä on monia rasitteita. Hän on pyrkinyt demokraattien presidenttiehdokkaaksi ennenkin, mutta ei ole tullut valituksi.
– Kun Biden oli samaan aikaan ehdolla, kun Obama tuli valituksi ensimmäisen kerran, häntä pidettiin vähän möläyttelijänä. Lisäksi on ollut näitä naistentaputtelukohuja. Vielä ei voida tietää, mikä vaikutus näillä asioilla loppuen lopuksi on, Heiskanen sanoo.
Biden asettuu muita demokraattien kärkiehdokkaita selvästi maltillisemmalle linjalle.
Hän on korostanut muun muassa yhteistyön tarvetta republikaanien kanssa sekä paluuta Trumpia edeltäneeseen normaaliuden aikaan.
Tätä eivät monet muut ehdokkaat sulata. Esimerkiksi Sanders on korostanut radikaalien muutosten tarvetta.