[{"id":37,"date":"2020-04-06T10:09:00","date_gmt":"2020-04-06T07:09:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=37"},"modified":"2020-04-06T11:47:46","modified_gmt":"2020-04-06T08:47:46","slug":"kuusi-keinoa-kuntien-kriisipakettiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/kuusi-keinoa-kuntien-kriisipakettiin\/","title":{"rendered":"Kuusi keinoa kuntien kriisipakettiin"},"content":{"rendered":"

Suomen hallitus<\/span> valmistelee parhaillaan kuntien koronakriisipakettia. Kunnissa, sote-kuntayhtymiss\u00e4 ja sairaanhoitopiireiss\u00e4 toteutetaan valtion ohjeet ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset poikkeusoloissa.<\/p>\n

Julkisen talouden periaatteet toimivat edelleen: tulojen ja menojen tulisi olla tasapainossa. Kuntien taloudellinen tilanne ennen kriisi\u00e4 on ollut kautta Suomen eritt\u00e4in vakava. Poikkeusolojen my\u00f6t\u00e4 tulot tulevat pienenem\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6veron ja tuloveron pienenemisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kunnille viesti siit\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t saa lomauttaa tai lopettaa palkanmaksua, on vaikea, kun tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 samaan aikaan sote-menot tulevat koronakriisin johdosta kasvamaan.<\/p>\n

Panostukset yritysten p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rkeit\u00e4. Normaaliin palaaminen globaalisti vie aikaa. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kriisi muuttaa osin my\u00f6s tapojamme.<\/p>\n

Matkailuelinkeinon elpyminen voi tapahtua hitaasti, ja toisaalta et\u00e4ty\u00f6st\u00e4 ja monipaikkaisuudesta voi tulla uusi normaali. Molemmilla on vaikutusta my\u00f6s paikallistalouteen.<\/p>\n

Esit\u00e4n<\/span> kuutta keinoa kuntien kriisipakettiin:<\/p>\n

1. Kiinteist\u00f6jen purkuavustus.
2. Alaskirjauksien helpottaminen.
3. Valtionavustus julkiseen rakentamiseen, jolla kannustetaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n puuta rakennusmateriaalina.
4. Nopea korjausavustus kunnille koulurakennuksiin.
5. Yhteis\u00f6vero-osuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen nostaminen.
6. Pid\u00e4tt\u00e4ytyminen kunnille suunnitelluista uusista teht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n

Purkuavustuksen<\/span> tavoitteena olisi kannustaa kuntia muun muassa tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdyskuntarakennettaan ja helpottaa kuntien mahdollisuutta purkaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettuja kiinteist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Kuntien tulisi my\u00f6s saada m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen vapautus purettavien kiinteist\u00f6jen alaskirjauksista. Kunnille tilanne on akuutti, kun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetaan pahoista sis\u00e4ilmaongelmista k\u00e4rsivi\u00e4 rakennuksia. Molemmat parantaisivat kuntien taloudellista tilannetta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Valtio voisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s valtionavustuksen julkiseen rakentamiseen. Avustusta my\u00f6nnett\u00e4isiin kouluihin, p\u00e4iv\u00e4koteihin ja sote-keskuksiin, joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n puuta rakennusmateriaalina. Toimenpide vauhdittaisi hallitusohjelman tavoitteita ja kannustaisi kuntia ilmastotekoihin.<\/p>\n

Koulujen ollessa<\/span> p\u00e4\u00e4osin tyhjill\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 voitaisiin suorittaa sis\u00e4ilmakorjauksia. Monilla kunnilla korjaussuunnitelmat ovat valmiina. Korjausavustus laittaisi korjausinvestointeja liikkeelle nopeasti ja parantaisi erityisesti paikallisten rakennusfirmojen ty\u00f6tilannetta.<\/p>\n

Yhteis\u00f6vero-osuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen nostaminen turvaisi kuntataloutta ja kannustaisi kuntia entist\u00e4 enemm\u00e4n panostamaan alueensa elinvoimaan ja yritysten p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n

Ennen kuin<\/span> tied\u00e4mme koronakriisin vaikutukset julkiseen talouteen, valtion tulisi pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 uusien teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4 kunnille. T\u00e4m\u00e4 olisi suurta viisautta.<\/p>\n

Kunnat toteuttavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mittavaa muutosta tavoissa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja tuottaa palveluja. Poikkeuksellinen aika voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muutoksen ajurina.<\/p>\n

Monet palvelut siirtyiv\u00e4t verkkoon. Uudet ty\u00f6skentelytavat ja opiskelumallit voisivat kuitenkin olla poikkeusolojen j\u00e4lkeen uusi normaali. T\u00e4m\u00e4n vuoksi katseet tulee suunnata lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6h\u00f6n ja aloittaa n\u00e4iden muutosten valmistelu mahdollisimman pian. T\u00e4m\u00e4 turvaisi kuntien kyky\u00e4 tuottaa palvelut jatkossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen hallitus valmistelee parhaillaan kuntien koronakriisipakettia. Kunnissa, sote-kuntayhtymiss\u00e4 ja sairaanhoitopiireiss\u00e4 toteutetaan valtion ohjeet ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset poikkeusoloissa. Julkisen talouden periaatteet toimivat edelleen: tulojen ja menojen tulisi olla tasapainossa. Kuntien taloudellinen tilanne ennen kriisi\u00e4 on ollut kautta Suomen eritt\u00e4in vakava. Poikkeusolojen my\u00f6t\u00e4 tulot tulevat pienenem\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6veron ja tuloveron pienenemisen my\u00f6t\u00e4. Kunnille viesti siit\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t saa […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":38,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-37","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.4.2020 10.09","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":36,"date":"2020-01-31T09:10:02","date_gmt":"2020-01-31T07:10:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=36"},"modified":"2020-01-31T11:06:44","modified_gmt":"2020-01-31T09:06:44","slug":"jorn-donnerin-muistolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/jorn-donnerin-muistolle\/","title":{"rendered":"J\u00f6rn Donnerin muistolle"},"content":{"rendered":"

Kirjastoauto kaartaa maalaistalon pihaan 1980-luvulla. Sis\u00e4\u00e4n nousee muutama lapsi tien varrelta. Kirjoja etsit\u00e4\u00e4n kassi t\u00e4yteen. V\u00e4lill\u00e4 kirjat meinaavat h\u00e4vit\u00e4 kodin uumenin.<\/p>\n

Nuori yl\u00e4asteik\u00e4inen tytt\u00f6 k\u00e4velee koulun j\u00e4lkeen kirjastoon. H\u00e4n lainaa Neiti etsiv\u00e4n, Viisikon ja muutamia CD-levyj\u00e4.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 toistuu jokainen viikko kunnes lukiossa h\u00e4n ryhtyy istumaan kirjaston lukusalissa ja lainaukset muuttuvat kauhukirjallisuuteen ja fantasiaan.<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n istuu kuulokkeet p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja kuuntelee uutuuslevyj\u00e4. Joskus mukaan voi lainata elokuvankin.<\/p>\n

Nuori <\/span>nainen k\u00e4velee sis\u00e4\u00e4n Turun kaupungin p\u00e4\u00e4kirjaston ovesta. H\u00e4n on muuttanut ja menee ensimm\u00e4iseksi hakemaan uuden asuinpaikan kirjastokortin. H\u00e4n k\u00e4velee yl\u00f6s yliopistonm\u00e4elle tiedon portaita. Laukussa on kirjastosta lainattu tenttikirja ja kohteena yliopiston p\u00e4\u00e4kirjaston lukusali.<\/p>\n

Salin vakiopaikka tulee tutuksi kuuden vuoden opiskelun aikana. Yliopiston kirjastossa on my\u00f6s tietokoneita. Naisella ei ole omaa tietokonetta ja t\u00e4rke\u00e4t kirjalliset ty\u00f6t valmistuvat yliopiston koneilla.<\/p>\n

Helsingin<\/span> kallion kirjasto on uuden asuinpaikan l\u00e4hell\u00e4. Sinne on k\u00e4tev\u00e4 menn\u00e4 vierailemaan ja lainamaan kansalaisopiston kurssikirja.<\/p>\n

Koska Helsingiss\u00e4 uutuuskirjoja joutuu jonottamaan pitk\u00e4\u00e4n, lainaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aloittanut nainen ne kirjat niin synnyinkuntansa kuin m\u00f6kkipaikkakuntansa kirjastosta.<\/p>\n

Mahassa kasvaa uuden el\u00e4m\u00e4n alku. Kirjastokasissa painavat kaikki uusimmat Vaalan kirjaston Vauva ja Meid\u00e4n Perhe -lehdet. Vauvan synnytty\u00e4 Kuhmon kirjastosta l\u00f6ytyy kirja, jossa kerrotaan imett\u00e4misest\u00e4 kaikki tarvittava.<\/p>\n

Lapset eiv\u00e4t oikein osaa viel\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kirjastossa. Ei siit\u00e4 kuitenkaan pahastuta kirjastossa vaan opastetaan lastenosastolla siihen, mit\u00e4 kannattaa lainata.<\/p>\n

Lasten \u00e4iti suuntaa Vaalan kirjaston liikuntav\u00e4lineosastolle ja lainaa muutaman jumppa-DVD:n ja kahvakuulan. Lapset saavat valita omat kirjansa.<\/p>\n

Kun muutto Kuhmoon koittaa, toinen lapsista kysyy: \u201dEih\u00e4n meid\u00e4n tarvitse palauttaa Vaalan kirjastokorttia\u201d.<\/p>\n

Uudella<\/span> kotipaikkakunnalla hankitaan uusi kirjastokortti. Kaverikoira -illat ovat lapsista mukavia. Kirjastosta l\u00f6ytyy opas riistan k\u00e4sittelyyn ja ensimm\u00e4inen Harry Potter iltasaduksi luettavaksi. Kirjasto on paikka, johon on aina tervetullut.<\/p>\n

Erilaisissa kyselyiss\u00e4 kuntalaiset kautta Suomen pit\u00e4v\u00e4tkin kirjastoja t\u00e4rkein\u00e4 ja niiden koetaan parantavan ihmisten el\u00e4m\u00e4nlaatua. Kirjastot ovat suomalaisen sivistyksen tukipilari. Hyv\u00e4 lukutaito ja medialukutaito ovat jokaiselle tarpeen.<\/p>\n

Kirjastot ovat siis jotain aivan mahtavaa. Mahdollisuus jokaiselle meist\u00e4 ik\u00e4\u00e4n, asuinpaikkaan ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta p\u00e4\u00e4st\u00e4 kirjojen maailmaan ja tiedon l\u00e4hteille.<\/p>\n

Kirjastot opastavat ja opettavat senioreita digitaidoissa, kannustavat lapsia lukemaan ja tarjoavat tilojaan erilaisiin n\u00e4yttelyihin ja tapahtumiin.<\/p>\n

J\u00f6rn Donner <\/span>kuoli eilen. Minun verkkokalvoilleni on piirtynyt Donner TV-ruudulla sanomassa \u201dLukeminen kannattaa aina\u201d.<\/p>\n

Halusin kirjoittaa t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen h\u00e4nen muistolleen. Ilman kirjastoa, mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukemisen \u00e4\u00e4relle ja ilman suomalaista koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, en min\u00e4k\u00e4\u00e4n olisi t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Lukeminen todellakin kannattaa. Aina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjastoauto kaartaa maalaistalon pihaan 1980-luvulla. Sis\u00e4\u00e4n nousee muutama lapsi tien varrelta. Kirjoja etsit\u00e4\u00e4n kassi t\u00e4yteen. V\u00e4lill\u00e4 kirjat meinaavat h\u00e4vit\u00e4 kodin uumenin. Nuori yl\u00e4asteik\u00e4inen tytt\u00f6 k\u00e4velee koulun j\u00e4lkeen kirjastoon. H\u00e4n lainaa Neiti etsiv\u00e4n, Viisikon ja muutamia CD-levyj\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 toistuu jokainen viikko kunnes lukiossa h\u00e4n ryhtyy istumaan kirjaston lukusalissa ja lainaukset muuttuvat kauhukirjallisuuteen ja fantasiaan. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":39,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"31.1.2020 9.10","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/39"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":35,"date":"2019-11-15T10:45:13","date_gmt":"2019-11-15T08:45:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=35"},"modified":"2019-11-15T15:10:52","modified_gmt":"2019-11-15T13:10:52","slug":"kayttaydytko-netissa-siivosti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/kayttaydytko-netissa-siivosti\/","title":{"rendered":"K\u00e4ytt\u00e4ydytk\u00f6 netiss\u00e4 siivosti?"},"content":{"rendered":"

Nettikiusaamisen kohteeksi voi joutua sosiaalisen median kanavissa, mobiilisovelluksissa tai vaikka lehtien kommentointipalstoilla.<\/p>\n

Kiusaaminen voi tapahtua omalla nimell\u00e4 tai anonyymisti. Kiusaaminen aiheuttaa kohteelle pahaa mielt\u00e4 ja pahimmissa tapauksissa tilanne voi muuttua hyvin piinavaksi ja painostavaksi.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 viikolla t\u00f6rm\u00e4sin netiss\u00e4 viesteihin, jotka oli tarkoitettu satuttamaan ja aiheuttamaan pahaa mielt\u00e4 minussa.<\/p>\n

Vaikka ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 anonyymit kirjoittelijat purkavat vain pahaa oloaan, se sai minut pohtimaan nettikiusaaminen vaikutuksia niin lapsiin ja nuoriin kuin meihin aikuisiin.<\/p>\n

Lapsi<\/span> ja nuori haluaa tulla hyv\u00e4ksytyksi. Oman itsetunto rakentuu joka p\u00e4iv\u00e4 erilaissa tilanteissa.\u00a0Olemme erilaisia ja niin on kasvaminen ja itsetunnon rakentuminenkin.<\/p>\n

Yksil\u00f6llist\u00e4 on my\u00f6s rohkeus ja kyky olla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ik\u00e4vist\u00e4 kommenteista vaikka omiin vaatteisiin ja ulkoisiin ominaisuuksiin liittyen.<\/p>\n

Monen lapsen ja nuoren kasvuun liittyy sosiaalisen median ja erilaisten nettisovellusten k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

Kuvat ja videot ovat yh\u00e4 isommassa roolissa netiss\u00e4: Kuinka moni kuvastani tykk\u00e4\u00e4 tai miten niit\u00e4 kommentoidaan.<\/p>\n

Kiusaaminen voi olla my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi tekemist\u00e4. Porukalla sovitaan, ett\u00e4 tuon kuvista ei t\u00e4ss\u00e4 koulussa tyk\u00e4t\u00e4 tai ett\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pikaviestiryhmien ulkopuolelle.<\/p>\n

Kiusaamiseen<\/span> puuttuminen ja lasten ja nuorten mahdollisuus el\u00e4\u00e4 ilman kiusaamista on yksi lapsiyst\u00e4v\u00e4llisen yhteiskunnan tunnusmerkeist\u00e4.<\/p>\n

Nettikiusaamista ei pid\u00e4 koskaan hyv\u00e4ksy\u00e4 ja meid\u00e4n tulee kannustaa lapsia ja nuoria kertomaan netiss\u00e4 tapahtuvasta kiusaamisesta. Kannattaa my\u00f6s opettaa suojaamaan itse\u00e4\u00e4n kiusaajilta.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 vanhemmat ovat kiinnostuneita mit\u00e4 netiss\u00e4 tapahtuu ja millaisissa ryhmiss\u00e4 lapsi ja nuori netiss\u00e4 liikkuu.<\/p>\n

Aikuiset <\/span>n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nettik\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 esimerkki\u00e4 my\u00f6s lapsille ja nuorille. Omaan tapaan keskustella sosiaalisessa mediassa kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n

Normaalit el\u00e4m\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t kuten toisen kunnioittaminen ja arvostaminen pit\u00e4isi olla aivan yht\u00e4 luontevaa netiss\u00e4 kuin kasvokkain kohtaamisessa.<\/p>\n

Ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 kommentteja voi sanoa fiksusti ja toista kunnioittaen.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n asiassa pysyminen on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Joskus kannattaa vaikka lukea omakin kommentti \u00e4\u00e4neen ennen l\u00e4het\u00e4 painikkeen painamista ja mietti\u00e4, sanoisinko t\u00e4t\u00e4 toiselle muiden kuulleen.<\/p>\n

Olen <\/span>huolissani siit\u00e4, kuka uskaltaa en\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin.<\/p>\n

Sanotaan, ett\u00e4 politiikassa tarvitsee p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen nyky\u00e4\u00e4n paksua nahkaa. Mit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4lle paikalle politiikassa nousee, sit\u00e4 paksumpaa.<\/p>\n

My\u00f6s kuntatasolla erilaisilla keskustelupalstoilla trollaavat kiusaajat ja maalittajat ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Keskustelu voi vaikuttaa oman kunnan sis\u00e4iseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja ihmisten haluun l\u00e4hte\u00e4 mukaan kunnallispolitiikkaan.<\/p>\n

Moni hyv\u00e4 tyyppi j\u00e4\u00e4 pois politiikasta tai ei l\u00e4hde lainkaan mukaan. Sin\u00e4kin voit\u00a0asiaan vaikuttaa. \u00c4l\u00e4 ole nettikiusaaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nettikiusaamisen kohteeksi voi joutua sosiaalisen median kanavissa, mobiilisovelluksissa tai vaikka lehtien kommentointipalstoilla. Kiusaaminen voi tapahtua omalla nimell\u00e4 tai anonyymisti. Kiusaaminen aiheuttaa kohteelle pahaa mielt\u00e4 ja pahimmissa tapauksissa tilanne voi muuttua hyvin piinavaksi ja painostavaksi. T\u00e4ll\u00e4 viikolla t\u00f6rm\u00e4sin netiss\u00e4 viesteihin, jotka oli tarkoitettu satuttamaan ja aiheuttamaan pahaa mielt\u00e4 minussa. Vaikka ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 anonyymit kirjoittelijat purkavat vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-35","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.11.2019 10.45","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":34,"date":"2019-09-10T12:32:34","date_gmt":"2019-09-10T09:32:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=34"},"modified":"2019-09-10T12:37:04","modified_gmt":"2019-09-10T09:37:04","slug":"onko-maltilliselle-keskitien-puolueelle-oikeasti-kysyntaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/onko-maltilliselle-keskitien-puolueelle-oikeasti-kysyntaa\/","title":{"rendered":"Onko maltilliselle keskitien puolueelle oikeasti kysynt\u00e4\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Viikonloppuna Kouvolassa valittiin keskustalle uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Olennaista on mihin suuntaan puolue uuden johdon avulla kehittyy.<\/p>\n

Kyse on muutoksesta ja kyvyst\u00e4 johtaa sit\u00e4. Muutoksen johtamisessa korostuu kyky muodostaa yhteinen tahtotila ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 muutoksella tarkoitetaan.<\/p>\n

Puoluekokouksen j\u00e4lkeen kaikki tiivistyy t\u00e4h\u00e4n: Mik\u00e4 keskustassa muuttuu, mihin suuntaan ja kuka tai mik\u00e4 taho suunnasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4? Mihin keskityt\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 luovutaan? Mill\u00e4 resursseilla muutos toteutetaan, mill\u00e4 osaamisella organisaatiossa ja kuinka paljon siihen on aikaa?<\/p>\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 nopeasti, jotta puolueen johto ja kentt\u00e4v\u00e4ki liikkuvat samaan suuntaan.<\/p>\n

Kyky<\/span> uudistua on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 perinteisten puolueiden retoriikka ei puhuttele ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Puoluekentt\u00e4 on moninaistunut. Identiteettipolitiikka on tullut vahvasti osaksi puolueiden viestint\u00e4\u00e4 niin vihreiss\u00e4 kuin perussuomalaisissa. Keskusta ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, koska sen on vaikea t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kertoa ket\u00e4 varten puolue oikeastaan on olemassa.<\/p>\n

Keskustassa ei pit\u00e4isi liikaa pohtia sit\u00e4, miten se asemoituisi \u00e4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 olevaksi maltillisen keskitien puolueeksi, joka haravoi siipiens\u00e4 suojaan \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 isolla kammalla. Keskustan pit\u00e4\u00e4 kirkastaa keit\u00e4 varten se on olemassa ja lopettaa oman identiteetin rakentaminen peilaamalla muihin.<\/p>\n

Keskustassa ajatellaan ihan liikaa, ett\u00e4 maltilliselle keskitien puolueelle on kysynt\u00e4\u00e4, mutta onko sit\u00e4 ihan oikeasti?<\/p>\n

Puolueen <\/span>tulee jatkossakin olla ratkaisuja hakeva, mutta samalla radikaalinen ja uudistuksia esitt\u00e4v\u00e4 kansanliike. Rohkeasti, suoraan ja silti keskelt\u00e4.<\/p>\n

Keskustan pit\u00e4\u00e4 olla koko Suomen puolue, mutta sen ei tarvitse olla kaikkien suomalaisten puolue. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskustaa kannattaa joka nelj\u00e4s tai viides.<\/p>\n

Yksi mahdollisuus on l\u00e4hte\u00e4 muodostamaan puolueen identiteetti\u00e4 syv\u00e4identiteetin ymp\u00e4rille. Keskitty\u00e4 niihin asioihin, joista keskustan kentt\u00e4 on samaa mielt\u00e4. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy puolueen ydin.<\/p>\n

Samalla tulee kyet\u00e4 radikaalisti ja rohkeasti l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiset vastaukset ja keskustalaiset ratkaisut t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n eniten keskusteluttaviin kysymyksiin. N\u00e4iss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 voi olla my\u00f6s luovaa j\u00e4nnitett\u00e4 puolueen sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 punnitaankin uuden johdon kyky johtaa luovaa j\u00e4nnitett\u00e4 niin, ett\u00e4 puolue uudistuu mutta ei hajoa.<\/p>\n

Keskustan <\/span>on lis\u00e4ksi kyett\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n korkean profiilin poliittisia keskustelunavauksia ja ratkaisuehdotuksia yli hallitusohjelman, joita tuetaan onnistuneella viestinn\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in keskusta voi profiloida omia teemojaan itsen\u00e4isesti eik\u00e4 vain peilaamalla itse\u00e4\u00e4n muihin.<\/p>\n

Keskustan linjan t\u00e4ytyy olla selv\u00e4 jokaiselle toimijalle. Silloin puolue voi tuoda julkisuuteen useampia ihmisi\u00e4 eik\u00e4 puheenjohtajan tarvitse vastata kaikesta yksin.<\/p>\n

Yhdet kasvot kuluvat nopeasti puhki. Tavoitteena tuskin on puheenjohtajaruletti jokaisessa puoluekokouksessa.<\/p>\n

Kirjoittaja on keskustan puoluekokousedustaja<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viikonloppuna Kouvolassa valittiin keskustalle uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Olennaista on mihin suuntaan puolue uuden johdon avulla kehittyy. Kyse on muutoksesta ja kyvyst\u00e4 johtaa sit\u00e4. Muutoksen johtamisessa korostuu kyky muodostaa yhteinen tahtotila ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 muutoksella tarkoitetaan. Puoluekokouksen j\u00e4lkeen kaikki tiivistyy t\u00e4h\u00e4n: Mik\u00e4 keskustassa muuttuu, mihin suuntaan ja kuka tai mik\u00e4 taho suunnasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4? Mihin […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":38,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-34","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"10.9.2019 12.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":33,"date":"2019-06-03T12:01:55","date_gmt":"2019-06-03T09:01:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=33"},"modified":"2019-06-03T12:14:17","modified_gmt":"2019-06-03T09:14:17","slug":"maaseutu-tunnistetaan-hallitusohjelmassa-elinvoiman-lahteeksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/maaseutu-tunnistetaan-hallitusohjelmassa-elinvoiman-lahteeksi\/","title":{"rendered":"Maaseutu tunnistetaan hallitusohjelmassa elinvoiman l\u00e4hteeksi"},"content":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4tytalon portaita kuluttaneiden poliitikkojen ja valmistelijoiden k\u00e4siss\u00e4 on viimeisen kolmen viikon aikana kulunut my\u00f6s harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen ryhm\u00e4n v\u00e4liraportti. Sen verran monta nostoa hallitusohjelmaan tuosta paperista on lopulta saatu.<\/p>\n

Yksi iso kokonaisuus on turvallisuuspalvelut: pelastus, rajaviranomainen ja poliisi. Hallitus lis\u00e4\u00e4 viranomaisten l\u00e4sn\u00e4oloa ja n\u00e4kyvyytt\u00e4 etenkin heikoimmilla palvelutason alueilla. Poliisille m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n enimm\u00e4isvasteajat koko Suomeen.<\/p>\n

Strategisesti <\/span>t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 harvaan asuttu maaseutu tunnistetaan elinvoiman l\u00e4hteeksi.<\/p>\n

Kaikille hallitusohjelmassa mainituille alueille luodaan alue- ja\/tai teemal\u00e4ht\u00f6isesti sopimusperustaisuuteen ja kumppanuuteen perustuva aluekehityksen toimintamalli, joka vastaa kunkin alueen erityispiirteisiin. N\u00e4it\u00e4\u00a0 mainittuja alueita ovat metropolialue, yli 100 000 asukkaan suuret kaupungit ja yliopistokaupungit, keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sek\u00e4 harvaan asutut alueet.<\/p>\n

Hallitus on sitoutumassa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 EU:n koheesiopolitiikassa It\u00e4- ja Pohjois-Suomen olosuhteet ja muut erityishaasteet otetaan huomioon ja alueen tukien pysyvyys varmistetaan.<\/p>\n

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen ty\u00f6ryhm\u00e4n esityksen pohjalta toteutetaan vaikuttavuusarviointi ja muodostetaan toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseksi my\u00f6s v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n menett\u00e4ville alueille, joiden on sopeuduttava pysyv\u00e4sti aiempaa pienemp\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hallitusohjelma lupaa selvitt\u00e4\u00e4 poikkihallinnollisesti toteuttamiskelpoiset keinot monipaikkaisen el\u00e4m\u00e4n tukemiseksi. Lis\u00e4ksi on viittaus valtion ty\u00f6paikoissa ty\u00f6n tekemisest\u00e4 paikkariippumattomasti.<\/p>\n

Hallitus panostaa perusv\u00e4yl\u00e4npitoon ja yksityisteiden peruskorjausm\u00e4\u00e4r\u00e4rahat turvataan. Laajakaistan investointivelkaa puretaan jatkamalla laajakaistaohjelmaa. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.<\/p>\n

Hallitusohjelma<\/span> lupaa kehitt\u00e4\u00e4 kalastusmatkailua kest\u00e4v\u00e4sti. Mets\u00e4stysharrastuksen edellytykset turvataan.<\/p>\n

Mets\u00e4hallituksen luontokohteiden korjausvelkaa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n suunnitelmallisesti vaalikauden mittaisella ohjelmalla.<\/p>\n

Hallitusohjelma edist\u00e4\u00e4 monin tavoin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti puurakentamista muun muassa ARA-tuotannossa MAL-alueilla maksettavalla korotetulla k\u00e4ynnistysavustuksella. Julkisissa ruokahankinnoissa halutaan painottaa muun muassa kotimaisen kalan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kaivosveron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto selvitet\u00e4\u00e4n. Jokaisessa maakunnassa luvataan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 korkeakoulu.<\/p>\n

HAMA-verkosto<\/span> toimii ainoana kokonaisvaltaisesti harvaan asuttua maaseutua tarkastelevana ja alueen erityiskysymyksi\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tahona Suomessa.<\/p>\n

Olemme tehneet pitk\u00e4j\u00e4nteisesti ty\u00f6t\u00e4 harvaan asutun maaseudun mahdollisuuksien edist\u00e4miseksi. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tekem\u00e4mme taustaty\u00f6 on laajasti huomioitu hallitusohjelmassa. Kokonaisuus vaikuttaa t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta siis hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Monta yksityiskohtaa j\u00e4\u00e4 hallituskaudelle p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi. Selvitysten ja selontekojen tullessa ajankohtaiseksi vaaditaan jatkuvaa seurantaa ja vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 HAMA-n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

T\u00e4llaisia kysymyksi\u00e4 ovat muun muassa yritysten kehitt\u00e4mistuet, valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamiseen liittyv\u00e4t yksityiskohdat ja sen varmistaminen, ett\u00e4 el\u00e4misest\u00e4 ei harvaan asutulla maaseudulla tule liian kallista siirtym\u00e4vaiheessa hiilineutraaliin Suomeen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin tulee luottaa siihen, ett\u00e4 maaseutu on enemm\u00e4n ratkaisu kuin ongelma suhteessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. My\u00f6s talouden kest\u00e4vyyden ja rahojen riitt\u00e4vyyden haaste on yhteinen valtion ja kuntien osalta. Toivon, ett\u00e4 mahdollisesti syntyv\u00e4 hallitus menestyy ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Valtioneuvosto<\/span> asetti 19. lokakuuta 2017 harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen ty\u00f6ryhm\u00e4n Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Ty\u00f6ryhm\u00e4n toimikausi alkoi marraskuussa 2017 ja p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4m\u00e4n vuoden lokakuussa.<\/p>\n

Haluan kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n osallistuneita kansanedustajia ja ministeri Jari Lepp\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 halusit perustaa ryhm\u00e4n esityksest\u00e4mme.<\/p>\n

Erityinen kiitos niille kansanedustajille, jotka parlamentaarisen ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 olette osallistuneet my\u00f6s hallitusneuvotteluihin vieden parlamentaarisen ryhm\u00e4n tavoitteita ohjelmaan.<\/p>\n

Samoin kiitos hallitusneuvotteluiden Elinvoimainen Suomi -p\u00f6yd\u00e4lle, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin kuultavaksi. Parlamentaarisen ty\u00f6ryhm\u00e4n toiminta jatkuu viel\u00e4 tulevaan syksyyn. Tavoitteena on pysyv\u00e4n HAMA-verkoston perustaminen eduskuntaan.<\/p>\n

Kirjoittaja on harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4tytalon portaita kuluttaneiden poliitikkojen ja valmistelijoiden k\u00e4siss\u00e4 on viimeisen kolmen viikon aikana kulunut my\u00f6s harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen ryhm\u00e4n v\u00e4liraportti. Sen verran monta nostoa hallitusohjelmaan tuosta paperista on lopulta saatu. Yksi iso kokonaisuus on turvallisuuspalvelut: pelastus, rajaviranomainen ja poliisi. Hallitus lis\u00e4\u00e4 viranomaisten l\u00e4sn\u00e4oloa ja n\u00e4kyvyytt\u00e4 etenkin heikoimmilla palvelutason alueilla. Poliisille m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n enimm\u00e4isvasteajat koko Suomeen. Strategisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":40,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.6.2019 12.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":32,"date":"2019-04-05T07:37:35","date_gmt":"2019-04-05T04:37:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=32"},"modified":"2019-04-05T08:39:25","modified_gmt":"2019-04-05T05:39:25","slug":"jotta-jokaisella-olisi-mahdollisuuksia-asuinpaikasta-riippumatta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/jotta-jokaisella-olisi-mahdollisuuksia-asuinpaikasta-riippumatta\/","title":{"rendered":"Jotta jokaisella olisi mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta"},"content":{"rendered":"

Twiittasin Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: ”Jotta jokaisella olisi mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta. Harvaan asuttua maaseutua on valtaosa Suomesta, mutta suomalaisina olemme v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4. Tarvitsemme puolestapuhujia ja my\u00f6s meid\u00e4n itsemme on uskottava itseemme ja omiin mahdollisuuksiimme.”<\/p>\n

Minulta kysyttiin: ”Luenko oikein, ett\u00e4 sanot harvaan asutun maaseudun v\u00e4est\u00f6\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ksi?”<\/p>\n

Vastasin, ett\u00e4 en nyt tarkoita YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimuksen mukaista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkamme.<\/p>\n

N\u00e4in sanoo my\u00f6s YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 13. artikla: ”Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sis\u00e4ll\u00e4”.<\/p>\n

Harvaan asuttua maaseutua<\/span> on 68 prosenttia Suomen pinta-alasta, mutta meit\u00e4 on alle kuusi prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Toinen kysymys onkin, mit\u00e4 mahdollisuuksia joko saa tai menett\u00e4\u00e4 asuinpaikan valinnalla.<\/p>\n

Meill\u00e4 on perustuslaillinen oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Jokaiselle yht\u00e4l\u00e4inen mahdollisuus saada kykyjens\u00e4 ja erityisten tarpeidensa mukaisesti my\u00f6s muuta kuin perusopetusta sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n varattomuuden sit\u00e4 est\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Meill\u00e4 on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. On oikeus ty\u00f6h\u00f6n ja elinkeinovapauteen sek\u00e4 oikeus sosiaaliturvaan.<\/p>\n

On hyv\u00e4 kysy\u00e4, miten nuo perustuslailliset oikeudet toteutuvat eri puolilla Suomea, ja mill\u00e4 tavalla nuo oikeudet tulevat toteutumaan jatkossa.<\/p>\n

\n

On hyv\u00e4 kysy\u00e4, miten nuo perustuslailliset oikeudet toteutuvat eri puolilla Suomea.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Harvaan asuttu maaseutu <\/span>on luonnonvaroistaan rikas.<\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuminen avaa mahdollisuudet erityisesti el\u00e4v\u00e4\u00e4n luontosuhteeseen, jota voi vaalia jokamiehen oikeudella sek\u00e4 Kainuussa, Lapissa ja tietyiss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaan kunnissa vapaalla mets\u00e4stysoikeudella valtion mailla.<\/p>\n

Erityisesti It\u00e4-ja Pohjois-Suomessa meill\u00e4 on mahdollisuus nauttia nelj\u00e4st\u00e4 vuodenajasta, lumilajeista sek\u00e4 ruskan v\u00e4reist\u00e4. \u00a0<\/p>\n

Vaikka luonto on itselleni \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 syy asua harvaan asutulla maaseudulla, niin se ei riit\u00e4.<\/p>\n

On oltava lapsille toimiva p\u00e4iv\u00e4hoito, perusopetus ja mahdollisuus opiskella. On oltava mahdollisuus perustaa yritys, kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ja saada pankista lainaa investoinneille. On oltava vanhuuden turva ja mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riin.<\/p>\n

On oltava uskoa siihen, ett\u00e4 yhteiskunnan turvaverkko ulottuu my\u00f6s minuun tulevaisuudessakin jos jotain sattuu.<\/p>\n

Puheet <\/span>siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, kun vain on valmis maksamaan sen itse, ovat perustuslain vastaisia.<\/p>\n

Valtion tulee pikimminkin pyrki\u00e4 turvaamaan perusoikeuksien toteutuminen eri puolilla Suomea yht\u00e4l\u00e4isesti.<\/p>\n

Tulevaisuudessa valtava haaste on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n turvallisuuden takaaminen kaikkialla Suomessa. Siksi monet turvallisuusviranomaiset ovat ryhtyneet puhumaan harva-lis\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamisesta, jotta virat saadaan t\u00e4ytetty\u00e4. Lis\u00e4 ei olisi perustuslain vastainen vaan p\u00e4invastoin perustuslaki tukisi sit\u00e4.<\/p>\n

Perusoikeuksien takaaminen asuinpaikasta riippumatta tulisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan selv\u00e4sti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Twiittasin Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: ”Jotta jokaisella olisi mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta. Harvaan asuttua maaseutua on valtaosa Suomesta, mutta suomalaisina olemme v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4. Tarvitsemme puolestapuhujia ja my\u00f6s meid\u00e4n itsemme on uskottava itseemme ja omiin mahdollisuuksiimme.” Minulta kysyttiin: ”Luenko oikein, ett\u00e4 sanot harvaan asutun maaseudun v\u00e4est\u00f6\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ksi?” Vastasin, ett\u00e4 en nyt tarkoita YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":40,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-32","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.4.2019 7.37","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":31,"date":"2019-01-25T10:59:32","date_gmt":"2019-01-25T08:59:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=31"},"modified":"2019-01-25T11:47:53","modified_gmt":"2019-01-25T09:47:53","slug":"puolueiden-on-uudistettava-radikaalisti-maaseutupolitiikkaansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/puolueiden-on-uudistettava-radikaalisti-maaseutupolitiikkaansa\/","title":{"rendered":"Puolueiden on uudistettava radikaalisti maaseutupolitiikkaansa"},"content":{"rendered":"

1970-luvun termit ja tavoitteet \u201dkoko maan asuttuna pit\u00e4misest\u00e4\u201d eiv\u00e4t istu nykyp\u00e4iv\u00e4n maaseutuun, joka moninaistuu ja erilaistuu.<\/p>\n

Ihmiset rakentavat maaseudulla el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 globaalissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4en samoja mahdollisuuksia kuin miss\u00e4 tahansa muuallakin. Globalisaation rinnalla monipaikkaisuus vahvistuu teknologian avulla. Globaali kansalaisuus on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s maaseudulla.<\/p>\n

Kasvun my\u00f6t\u00e4 <\/span>on mahdollista k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 \u201dp\u00e4rj\u00e4\u00e4mis\u201d-keskustelu siihen, millaisia kilpailukyvyn elementtej\u00e4 eri alueet tuottavat Suomen kansantaloudelle.<\/p>\n

Samalla maaseudun mahdollisuudet tulee kytke\u00e4 osaksi globaaleita ilmi\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa kaupungistuminen, digitaalisuus, monipaikkaisuus, luontosuhde, ilmastonmuutos ja el\u00e4myksellisyys.<\/p>\n

Ilman globaaleihin ilmi\u00f6ihin kytkemist\u00e4 maaseudun kehitt\u00e4minen j\u00e4\u00e4 ohueksi eik\u00e4 tavoita nuoria sukupolvia.<\/p>\n

Suomen kilpailukyky edellytt\u00e4\u00e4 maaseudun voimavarojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Kyse ei ole keinotekoisesta toiminnasta vaan siit\u00e4, ett\u00e4 tuottava toiminta syntyy toimeliaiden ihmisten kautta niin maaseudulla kuin kaupungeissa.<\/p>\n

Ymm\u00e4rrys <\/span>maapallon kantokyvyst\u00e4 ja sen rajallisuudesta kasvaa.<\/p>\n

Konflikti- ja kuivuusalueilla ihmisten olot ovat yh\u00e4 vaikeammat ja kansainv\u00e4linen turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4 natisee.<\/p>\n

Kaupungistuminen tuo uusia haasteita maailmalla, kun Aasiaan ja Afrikkaan syntyy megakaupunkeja. Kaupungistuminen onkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 juuri Aasian ja Afrikan ilmi\u00f6. N\u00e4ist\u00e4 kaupungeista voi pahimmillaan tulla j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 miljoonien ihmisien slummeja.<\/p>\n

Lapsella <\/span>tulee olla yht\u00e4l\u00e4iset mahdollisuudet onnistua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n syntyi h\u00e4n mihin tahansa p\u00e4in Suomea.<\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeinen yhteinen tavoite oli rakentaa Suomesta hyvinvointiyhteiskunta ja nostaa kansa k\u00f6yhyydest\u00e4 koulutuksen avulla. Maaseudun isojen perheiden lapset saivat peruskoulutuksen kotiseudullaan ja muuttivat sitten rakentamaan kaupunkeja ja niiden vaurautta.<\/p>\n

Suomen esimerkki osoittaa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisenkin ilmi\u00f6n: Meill\u00e4 asuinpaikka ja sosiaalinen asema ei ole ratkaissut yksil\u00f6n menestymisen mahdollisuuksia. N\u00e4in tulee olla my\u00f6s jatkossa.<\/p>\n

\n

Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus \u00e4lykk\u00e4\u00e4seen vaurastumiseen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Maaseudun<\/span> lapset ja nuoret ovat monissa maissa heikommassa asemassa. Yksi syy kiihtyv\u00e4\u00e4n kaupungistumiseen esimerkiksi Afrikassa, on ihmisten halu nousta k\u00f6yhyydest\u00e4. Kaupungistuminen aiheuttaa samalla kuitenkin ik\u00e4vi\u00e4 sivuilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Olisiko Suomen mallista l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s globaaleihin kysymyksiin? Kyll\u00e4, jos el\u00e4m\u00e4 maaseudulla luo mahdollisuuksia. Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus \u00e4lykk\u00e4\u00e4seen vaurastumiseen.<\/p>\n

Meill\u00e4 <\/span>yksil\u00f6n elintason nousu ei tarvitse sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaupunkikehityst\u00e4. Suomessa on ollut ja voi olla tulevaisuudessakin maailman \u00e4lykk\u00e4in maaseutu, josta vied\u00e4\u00e4n maaseutuosaamista maailmalle.<\/p>\n

Ruotsiin saatiin viimeinkin nimetty\u00e4 hallitus. Stefan L\u00f6fven <\/strong>lupasi avauspuheessaan maaseudulle nopeampia laajakaistoja ja parempia junayhteyksi\u00e4. Uusia valtion toimintoja ei t\u00e4m\u00e4n hallituksen aikana sijoiteta Tukholmaan, on kirjoitettu Ruotsin hallitusohjelmaan. Hallitus alkaa toteuttaa parlamentaarisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 maaseutupakettiaan.<\/p>\n

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhm\u00e4 on ty\u00f6st\u00e4nyt hyv\u00e4n toimenpidepaketin, joka esitell\u00e4\u00e4n 27. helmikuuta.<\/p>\n

Tulevalla hallituksella on mahdollisuus ottaa t\u00e4m\u00e4 parlamentaarinen ty\u00f6 oman maaseutupolitiikkansa pohjaksi. Vahvojen kaupunkien rinnalla Suomella on mahdollisuus maaseutuistua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1970-luvun termit ja tavoitteet \u201dkoko maan asuttuna pit\u00e4misest\u00e4\u201d eiv\u00e4t istu nykyp\u00e4iv\u00e4n maaseutuun, joka moninaistuu ja erilaistuu. Ihmiset rakentavat maaseudulla el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 globaalissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4en samoja mahdollisuuksia kuin miss\u00e4 tahansa muuallakin. Globalisaation rinnalla monipaikkaisuus vahvistuu teknologian avulla. Globaali kansalaisuus on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s maaseudulla. Kasvun my\u00f6t\u00e4 on mahdollista k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 \u201dp\u00e4rj\u00e4\u00e4mis\u201d-keskustelu siihen, millaisia kilpailukyvyn elementtej\u00e4 eri alueet tuottavat Suomen […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":41,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-31","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.1.2019 10.59","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":30,"date":"2018-11-05T09:47:51","date_gmt":"2018-11-05T07:47:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=30"},"modified":"2018-11-06T09:38:53","modified_gmt":"2018-11-06T07:38:53","slug":"maaseutu-nousee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/maaseutu-nousee\/","title":{"rendered":"Maaseutu nousee!"},"content":{"rendered":"

Mik\u00e4 on pahinta mit\u00e4 ihmisille voi tapahtua? Se on kyvytt\u00f6myys n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuuksia omassa tulevaisuudessa.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6alattomuus on my\u00f6s maaseudun kehityksen pahinta myrkky\u00e4.<\/p>\n

Mielikuvaa<\/span> itseens\u00e4 k\u00e4pertyneest\u00e4 n\u00e4ivettyv\u00e4st\u00e4 maaseudusta sek\u00e4 pienist\u00e4 kunnista ja kaupungeista on helppo luoda.<\/p>\n

Viimeisin esimerkki l\u00f6ytyy Puolangalla syntyneen avokadopastareseptin luojan Hanna Gullichsenin<\/strong> haastattelusta Helsingin Sanomista, jossa toimittaja kirjoittaa<\/a> :<\/p>\n

\u201dMillainen Puolanka on? Se on pieni ja k\u00f6yh\u00e4 kunta kuihtuvassa Kainuussa.\u201d<\/p>\n

Huumoria lehtijutun mukaan Puolangalta kyll\u00e4 l\u00f6ytyy, mutta silti: \u201dVuonna 1979 Puolangalla asui reilusti yli viisituhatta asukasta, ja heill\u00e4 oli viel\u00e4 uskoa tulevaisuuteen.\u201d<\/p>\n

Noilla<\/span> hieman vajaalla alle 3 000 nykyisell\u00e4 asukkaalla ei siis ole paljon hurraamista.<\/p>\n

Toivoa ei ole. Eip\u00e4 juuri taida olla meill\u00e4 muillakaan kainuulaisilla.<\/p>\n

Mit\u00e4 nyt tuossa puuhastellaan yhden biojalostamon suunnitelmien kanssa Paltamossa, hopeakaivos k\u00e4ynnistyy Sotkamossa, Hossa Suomussalmella on noussut yhdeksi suosituimmista kansallispuistoistamme ja Kuhmosssa rakennamme kerrostaloja isoihin kaupunkeihin.<\/p>\n

Eip\u00e4 siin\u00e4<\/span>, vaatimattomiahan kainuulaiset ovat olleet aina ja sitkeit\u00e4.<\/p>\n

Ei paljon huudella siit\u00e4, ett\u00e4 kansalliseepposkin on p\u00e4\u00e4asiallisesti kirjoitettu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4\u00e4 runonlauluperinnett\u00e4 saa edelleen tulla ihmettelem\u00e4\u00e4n. Kuhmon Kamarimuusiikkijuhlat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tulevana vuonna 50 vuotta.<\/p>\n

Ei kannata tulla, 35\u00a0000 myyty\u00e4 lippua joka vuosi kertoo kyll\u00e4 festivaalin laadusta.<\/p>\n

Uskokaa<\/span> tai \u00e4lk\u00e4\u00e4, olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maaseudulla trendien aallonharjalla.<\/p>\n

Suomalaisen maaseudun menestys ei ole mik\u00e4\u00e4n tykk\u00e4\u00e4misasia vaan totta. \u00c4lyk\u00e4s maaseutumme on tuottanut peruskouluttautuneita fiksuja ihmisi\u00e4 kaupungistumisen tarpeisiin kaikki n\u00e4m\u00e4 vuodet sotien j\u00e4lkeen. Nyt kun t\u00e4m\u00e4 voimavara on ehtym\u00e4ss\u00e4, nousee valtava poru syntyvyyden laskusta.<\/p>\n

Maaseutu tarvitsee osaajia siin\u00e4 miss\u00e4 isot kaupungit ja itseasiassa monin paikoin ty\u00f6tt\u00f6myys on paljon alempana.<\/p>\n

Maaseudun<\/span> ja Kainuunkin mahdollisuudet piilev\u00e4t ty\u00f6n murroksessa, digitalisaation kautta etenev\u00e4ss\u00e4 saavutettavuudessa, monipaikkaisuuden mukana tuomissa ihmisvirroissa ja el\u00e4myksellisyyden nousussa.<\/p>\n

Ilmastonmuutos tuo kest\u00e4v\u00e4n luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n ja kierotalouden keski\u00f6\u00f6n, joka ytimess\u00e4 on maaseudun resurssit.<\/p>\n

Kaupunginjohtajana<\/span> Kuhmossa t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4ni on edist\u00e4\u00e4 kuntalaisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja est\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6alattomuutta. Maaseudun t\u00e4rkein resurssi ovat sen nykyiset ja tulevat asukkaat.<\/p>\n

Uskotaan itsemme! Niin se maaseutu nousee!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 on pahinta mit\u00e4 ihmisille voi tapahtua? Se on kyvytt\u00f6myys n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuuksia omassa tulevaisuudessa. N\u00e4k\u00f6alattomuus on my\u00f6s maaseudun kehityksen pahinta myrkky\u00e4. Mielikuvaa itseens\u00e4 k\u00e4pertyneest\u00e4 n\u00e4ivettyv\u00e4st\u00e4 maaseudusta sek\u00e4 pienist\u00e4 kunnista ja kaupungeista on helppo luoda. Viimeisin esimerkki l\u00f6ytyy Puolangalla syntyneen avokadopastareseptin luojan Hanna Gullichsenin haastattelusta Helsingin Sanomista, jossa toimittaja kirjoittaa : \u201dMillainen Puolanka on? Se on […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":42,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.11.2018 9.47","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":29,"date":"2018-08-27T11:11:06","date_gmt":"2018-08-27T08:11:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/?p=29"},"modified":"2018-09-14T12:33:49","modified_gmt":"2018-09-14T09:33:49","slug":"kaupunkikehittaminen-vaatii-uusia-toimintatapoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/kaupunkikehittaminen-vaatii-uusia-toimintatapoja\/","title":{"rendered":"Kaupunkikehitt\u00e4minen vaatii uusia toimintatapoja"},"content":{"rendered":"

Valtio suuntaa varojaan ja kehitt\u00e4mistoimiaan aina jonnekin. Siksi tuntuu hullulta, ett\u00e4 aluepolitiikka k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n usein v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneiden alueiden tukemisena. Saamme helposti aikaan poliittisen v\u00e4ittelyn valtionosuuksista tai siit\u00e4, onko ihmisell\u00e4 oikeus asua siell\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n toivoo.<\/p>\n

Maaseutupolitiikka lanseerattiin Suomessa vuosikymmeni\u00e4 sitten 1980-luvun lopulla. Mik\u00e4\u00e4n puolue ei osannut ottaa sit\u00e4 omakseen, vaan se kehittyi maaseutututkijoiden ja virkamiesten yhteisponnistuksin.<\/p>\n

Maaseutupolitiikan yhteisty\u00f6ryhm\u00e4 perustettiin vuonna 1995. Nykyisin toimii Maaseutupolitiikan neuvosto, jonka toimikausi on vuoden 2020 loppuun. Maaseutupolitiikan neuvostoa johtaa maaseutupolitiikasta vastaava maa- ja mets\u00e4talousministeri.<\/p>\n

Ministeri\u00f6iden<\/span> kaupunkipoliittisia toimia koordinoimaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asetettiin kaupunkipolitiikan yhteisty\u00f6ryhm\u00e4 12.5.2016. T\u00e4t\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 vet\u00e4\u00e4 elinkeinoministeri. Kaupunkipolitiikan yhteisty\u00f6ryhm\u00e4 on toiminut aiemminkin, mutta sill\u00e4 ei ole samanlaista historiaa kuin Maaseutupolitiikan neuvostolla.<\/p>\n

Ohjelmallinen kaupunkipolitiikka on Suomessa selke\u00e4sti maaseutupolitiikkaa nuorempaa. 19.6.2018 luovutettiin seutukaupunkiohjelma. Isojen kaupunkien kasvuun, kest\u00e4vyyteen ja hyvinvointiin etsit\u00e4\u00e4n parhaita ratkaisuja kaupunkien ja valtion yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Hallitus k\u00e4ynnisti kaupunkiohjelman valmistelun vuosille 2018\u20132022. Sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua 30.8.2018 menness\u00e4.<\/p>\n

Suomessa <\/span>tarvitaan niin uutta maaseutupolitiikkaa kuin ohjelmallista kaupunkipolitiikkaa. N\u00e4ille politiikan aloille on tyypillist\u00e4 poikkisektoraalisuus, jolloin ne tuppaavat j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n perinteisten sektoripolitiikkojen jalkoihin.<\/p>\n

Erilaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kokonaisvaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t arvioimatta herk\u00e4sti. Maaseutupolitiikan ja kaupunkipolitiikan l\u00e4ht\u00f6kohtana onkin enemm\u00e4n ihmis- ja yhteis\u00f6l\u00e4ht\u00f6inen politiikka kuin instituutioista ja organisaatioista voimaa ammentavat n\u00e4k\u00f6kulmat.<\/p>\n

Maaseudulla maaseutupolitiikan instrumenttien hy\u00f6dynt\u00e4minen on tuttua. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on Maaseudun Leader-toiminta tai kylien omaehtoinen kehitt\u00e4misty\u00f6. Kaupunkipolitiikan toteuttamiseksi Leader-instrumenttia ei ole.<\/p>\n

Leader-toiminta perustuu siihen, ett\u00e4 paikalliset ihmiset tiet\u00e4v\u00e4t itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehitt\u00e4\u00e4. Suomessa on 54 Leader-ryhm\u00e4\u00e4, jotka my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t rahoitusta yritt\u00e4jien, yhdistysten ja muiden yhteis\u00f6jen hankkeille. Toimintaa rahoittavat EU, kunnat ja valtio. Leader-toiminta kannustaa ottamaan vastuuta omasta kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Leader-toiminnan ulottaminen kaupunkeihin ja kaupunginosien kehitt\u00e4misen aktivoiminen sen avulla hy\u00f6dytt\u00e4isi kaupunkeja ja voisi lievent\u00e4\u00e4 kaupunkien sis\u00e4isi\u00e4 kehityseroja sek\u00e4 auttaa niit\u00e4 vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin.<\/p>\n

Tarvitsemme<\/span> maaseutu- ja kaupunkipolitiikan rinnalla edelleen aktiivista valtion aluekehitt\u00e4mist\u00e4 niin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kuin It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa. Pit\u00e4\u00e4 vain muistaa, ett\u00e4 It\u00e4- ja Pohjois-Suomen kehitt\u00e4miseen suunnatut varat ovat samalla tavalla Suomen kilpailukyvyn edist\u00e4mist\u00e4 kuin varojen suuntaaminen muualle Suomeen.<\/p>\n

Esimerkiksi matkailu, puu- ja metalliteollisuuden vienti sek\u00e4 er\u00e4- ja maatalous luovat hyvinvointia. Harvaan asutun Suomen rooli Suomen kilpailukyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta on keskeinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valtio suuntaa varojaan ja kehitt\u00e4mistoimiaan aina jonnekin. Siksi tuntuu hullulta, ett\u00e4 aluepolitiikka k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n usein v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneiden alueiden tukemisena. Saamme helposti aikaan poliittisen v\u00e4ittelyn valtionosuuksista tai siit\u00e4, onko ihmisell\u00e4 oikeus asua siell\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n toivoo. Maaseutupolitiikka lanseerattiin Suomessa vuosikymmeni\u00e4 sitten 1980-luvun lopulla. Mik\u00e4\u00e4n puolue ei osannut ottaa sit\u00e4 omakseen, vaan se kehittyi maaseutututkijoiden ja virkamiesten yhteisponnistuksin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":42,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.8.2018 11.11","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/26"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tytti-maatta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]