Koulutuksen oltava asuinpaikasta riippumatonta
Koulutus luo pohjan elämään ja opiskeluun.
Suomella on pitkä perinne siinä, että lähtökohdista riippumatta, koulutukseen on voitu tarjota samoja mahdollisuuksia kaikille.
Koulutuksen alueellinen tasa-arvo tarvitsee kuitenkin yhä vahvistamista.
Koulutuksen on oltava aina asuinpaikasta ja vanhempien tai omasta varallisuudesta riippumatonta.
Koulutus ja osaaminen ovat tärkeimpiä myös alueiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.
Tulevissa vaaleissa otetaan kantaa siihen, mihin suuntaan suomalaista koulutusta kehitetään.
Erityisesti toisen asteen oppilaitosverkossa tapahtunut harventuminen on aito uhka suomalaiselle tasa-arvolle. Tämä kehitys on käännettävä.
Siksi ensi vaalikaudella tarvitaan mittavaa toimenpidepakettia koulutuksen alueellisen näkökulman vahvistamiseksi.
Työn pohjaksi on tehtävä koulutuksen saavtettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi koulutuksen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon tämänhetkinen toteutuminen.
Keskustan pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä oppimisesta jatkuvaa ja rajatonta, jolloin periferiaa ei ole.
Valtiovallan on sitouduttava pitämään perusperiaatteista kiinni.
Jokaisessa maakunnassa on oltava jatkossakin oma korkeakoulu ja toisen asteen koulutuksen on oltava alueellisesti kattavaa, vähintään seutukunnallista.
Tarvitaan myös uusia alueellisuutta vahvistavia avauksia eri koulutusteille.
Keskustan esittämä pienten lasten koulu tukee koulutien aloittamista mahdollisimman lähellä kotia.
Toisen asteen koulutuksessa voitaisiin kokeilla lähilukiomallia, jossa ammatillisen koulutuksen yleissivistävät opinnot suoritettaisiin omalla kotipaikkakunnalla.
Lisäksi tarvitaan erilaisia kannusteita. Esimerkiksi harvaan asutuilla asuvien ja työskentelevien opintolainan takaisinmaksuun voisi lisätä veroporkkanan.
Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Pohjois-Norjassa.
Alueellisen tasa-arvon edistäminen edellyttää myös uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Teknologian kehitys mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomamman koulutuksen.
Keskustan pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä oppimisesta jatkuvaa ja rajatonta, jolloin periferiaa ei ole.
Ensimmäinen toimenpide olisi, että suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen koulutustarjontaa koottaisiin yhdelle sähköisesti toimivalle alustalle.
