Pidin siitä miten kerroit
Joillakin sattuu olemaan taustallaan hyvä tarina, ja se on paljon se.
Sanoman sisältö on edelleenkin kantava voima viestinnässä, vaikka uudet välineet mahdollistavat viestinnän mistä vain, kenelle vain ja milloin vain.
Jos viestinsä onnistuu ompelemaan tarinan muotoon, on paremmat mahdollisuudet sille, että se yleensä otetaan vastaan, ymmärretään ja muistetaan. Ilman pientä koukkua tärkeäkin viesti voi muuttua epäkiinnostavaksi ja hukkua massaan.
Viestintäalan ammatissa saa ja joutuu kuulemaan tarinoita, ja myös ”tarinoita” jotka ovat käytännössä listoja asioista – sepustuksia vailla minkäänlaista narratiivia.
Erään yrityksen toimitusjohtaja kertoi, kuinka hänen isänsä osti firman ensimmäisen tuotantolaitteen käytettynä perheen kesälomareissulla ja aloitti sivubisneksen, josta kasvoi menestyvä yritys.
Se jäi mieleen, vaikka juttukeikalla kyse oli lähinnä uusien toimitilojen avaamisesta. Yksi lyhyt tarina kertoo paitsi yrityksen historiasta, myös arvoista ja toimialasta.
Muistijälki on myös siitä videopätkästä, jossa Applen entinen johtaja Steve Jobs esitteli iPodin vuonna 2001 puhumalla tuhannesta musiikkikappaleesta taskussa, eli siitä, mitä taskukokoinen soitin tuo kuluttajalle.
Enemmän sanoja ei tarkoita sitä, että viestinnän eteen on tehty enemmän työtä. Pikemminkin päinvastoin. Loppuunsa saakka hiottu osuva pelkistys se vasta työtä vaatiikin. Muistettava, erottuva, tiivistävä ja positiivinen slogan on omistajalleen arvokas.
Tai viesti, jolla on tarinan selkäranka, edes olipa kerran -tarinakaavalla. Mukana saa olla myös tunnetta ja asian saa vielä tarvittaessa yksittäisen ihmisen tasolle.
Joillakin ihmisillä on hyvä tarinavaisto. Yleensä he ovat niitä tyyppejä, joita kuunnellaan, kun he alkavat puhua.
Sanatulvan vastarannalle mahtuu paljon kuivakoita osaajia, joille vain ei satu olemaan luontevaa tiivistää asiaansa ymmärrettävästi ja vetävästi. Tarinoita kyllä leijuu jokaisen asian ja ihmisen ympärillä, mutta niistä täytyy osata ottaa kiinni.
Eikä se aina ole helppoa viestintäalan ammattilaisellekaan. Onneksi tällä alalla osataan antaa ja ottaa palautetta, ja aivosammalta voi pöyhiä vaikkapa alan kirjallisuudella.
Vieläkin törmää siihen, että uusista asioista honotetaan eri alojen ammattikielellä ja lukuisilla lyhenteillä, joista harva tietää kaikkea. Silti tuntuu, että yleisesti ottaen viestintätaidot ovat menneet eteenpäin.
Viime viikolla istahdin Oulussa järjestettyyn eurooppalaiseen it-alan konferenssiin ja odotin mielenkiinnolla mitä tulee. Peter Vetter huippututkimusorganisaatio Nokia Bell Labsista astui lavalle ja kertoi että pohjimmiltaan digitalisaation eteneminen antaa meille lisää aikaa muuhun tekemiseen, vaikkapa perheen kanssa olemiseen. Pidin siitä.