Palkkojen julkisuus työpaikoilla olisi tasa-arvoteko
Perhevapaauudistus nousee lähes takuuvarmasti tulevan hallituksen pöydälle.
Uudistuksen kantavia teemoja on se, että isille halutaan lisää kiintiöityjä osuuksia perhevapaista. Ja oikein hyvä niin. Isät jäävät yhä aivan liian harvoin kotiin hoitamaan lapsia. Vastuu lankeaa äideille.
Perhevapaakeskustelussa ei kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että isien kotiin jäämisen yksi ratkaisevimpia esteitä on se, että miehillä tuppaavat olemaan paremmat palkat.
Kun perheet miettivät, kumpi vanhemmista jäisi kotiin, on ymmärrettävää, että he päätyvät matalapalkkaisempaan äitiin, ettei perheen talous heilahda liian voimakkaasti.
Sukupuolten palkkaepätasa-arvo ei ole mikään mielipide-asia. Naisen euro on pienempi kuin miesten.
Sitä selittävät paljon juuri perhevapaat ja työn jakautuminen niin sanottuihin naisten ja miesten aloihin.
Tosiasia on myös se, että naisille maksetaan samasta työstä usein miehiä vähemmän.
Esimerkiksi Suomen Ekonomien palkkatutkimuksen mukaan nais- ja miesekonomien selittämätön palkkaero yksityisellä sektorilla on 12 prosenttia. Lakimiesliiton mukaan vastaava palkkaero on juristeilla kahdeksan prosenttia.
Asian ohittamiselle ei siten ole perusteita.
Erinomainen ratkaisu palkkaepätasa-arvon kitkemiseen olisi se, että työpaikoilla palkat olisivat julkisia.
Tällä hetkellä Suomessa on hyvin vaikeaa osoittaa todeksi epäilynsä siitä, että kollegalle maksetaan perusteetta korkeampaa palkkaa.
Palkkojen julkisuus tarjoaisi siihen oivan ratkaisun. Eikä muutos olisi kohennus vain naisille, vaan kaikille. Parempaa palkkaa saavat usein ne, jotka kehtaavat sitä vaatia.
Avoimuus pakottaisi myös työnantajat perustelemaan palkkapolitiikkaansa.
Jos kollegan korkeampi liksa voidaan hyväksytysti perustella hänen osaamisellaan ja ammattitaidollaan, ei silloin erilaisissa palkoissa ole mitään väärää.
Tällä hetkellä työnantajilla ei perusteluvelvoitteita juuri ole.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) asetti vuoden alussa työryhmän selvittämään palkka-avoimuutta työpaikoilla.
Huhtikuussa loppuraporttinsa julkistanut työryhmä ei kuitenkaan päässyt asiasta yksimielisyyteen.
Palkka-avoimuuden lisääminen kaatui työnantajien vastustukseen. Näkyvimmin asialle pudisti päätään Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Työntekijäpuoli sen sijaan kannattaa palkkojen julkisuuden periaatetta. Julkisuudessa avoimuutta ovat korostaneet varsinkin STTK ja SAK.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportti ei kuitenkaan ole mikään lopullinen aamen asialle.
Työntekijäpuolta edustavien demarien päätyminen todennäköiseksi pääministeripuolueeksi tietää avoimuuslinjalle myötätuulta. Nousihan naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo esiin myös hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) muille puolueille lähettämissä kysymyksissä.
Todennäköiset hallituskumppanit keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP antavat avoimuudelle tukensa.
Hallitus ei kuitenkaan päätä yksin palkkojen julkisuudesta, vaan se on tehtävä kolmikantaisesti. Työnantajia täytyy kuunnella jatkossakin.
Katsetta voisikin kääntää työpaikkoihin. Muutamissa esimerkillisissä yrityksissä palkka-avoimuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia.
Niiden kaltaisia suunnannäyttäjiä tarvitaan lisää.