Maitopusseista matonkuteiksi

Toimittajalta

Hiljattain lounaspöydässä tuli puhetta vuosikymmenten takaisesta pakkausinnovaatiosta, pussimaidosta.

Muistan joskus kuulleeni, että maitoa myytiin ennen muovipusseihin pakattuna, mutta itse en 1970-luvun alussa syntyneenä sellaista muista. Meillä kotona maito oli aina purkeissa.

Asia jäi vaivaamaan sen verran, että selasin läpi vanhat perhevalokuvat. Useampiakin ruokailukuvia oletetuilta pussimaitovuosilta kyllä löytyi, mutta aina pöydällä seisoi klassinen pahvinen maitotölkki.

Päätin kysyä vielä omalta kuplaltani sosiaalisessa mediassa, josko joku muistaisi vielä pussimaidon.

Vastauksia alkoikin ropista nopeasti. Yksi muisti, että pussimaitoon tarvittiin erillinen muovinen kaadin. Toisen mieleen oli jäänyt, kuinka ruokakaupoissa oli aina vieno hapantuneen maidon tuoksu vuotaneiden maitopussien vuoksi.

Monille yhteinen muisto oli maitopussien kutominen eteis- ja kylppärimatoiksi. Muovin kierrätystä jo 1960-luvulla!

Sekin selvisi, että muovipussimaitoa myytiin vuodesta 1967 vuoteen 1975. Kaikki maitopussin muistaneet olivat kuitenkin 1960-luvulla syntyneitä tai sitä vanhempia, 70-lukulaisilla ei omia havaintoja enää ollut.

Maitopussit ovat menneisyyttä, mutta muoviroska ja pakkausjäte eivät ole. Kuvat Tyynenmeren valtavista roskalautoista tai Malediivien muovipullosaaresta pysäyttävät.

Silti on käsittämätöntä, kuinka holtittomasti muoviin yhä pakataan. Marketien hyllyt notkuvat vahvaan muoviin pakattuja juustoja ja leikkeleitä. Jossain vaiheessa viinirypäleet ja luumutkin alettiin pakata ärsyttäviin plastiikkirasioihin.

Muovisaasteen ehtymättömiä runsaudensarvia ovat myös halpahallit ja rautakaupat. Ken on joutunut purkamaan pomminkestävästä, umpeensaumatusta muovipakkauksesta vaikkapa mustekasetin tai linjapihdit, tietää mistä on kyse.

Edelleenkään pakkaustekniikassa ja -materiaaleissa ei ole kerta kaikkiaan mitään mieltä.

Itse sain herätyksen muovin kierrätykseen vasta tänä syksynä.

Aiemmin luulin, että olisi liian hankalaa seuloa kierrätyskelvoton pvc-muovi muun muovin seasta. Muovipakkaukset lensivät surutta sekajätteen joukkoon, palaisivathan ne kumminkin jätteenpolttolaitoksen arinalla.

Nyt muoviset elintarvikepakkaukset menevät pestyinä takapihan keräyslaatikkoon. Pienellä lisävaivalla mieli on parempi, vaikka omatunto ei edelleenkään ole puhdas.

Vaikka kierrätys on jo helppoa ja toimii, pakkausmateriaalien käyttö on mietittävä uusiksi puu- ja kasvipohjalta.

Muovin käytöstä elintarvikepakkauksissa pitää päästä eroon kieltämällä se ripeästi ja päättäväisesti kokonaan. Jos maito on saatu pysymään pahvisissa purkeissa vuosikymmeniä, pysyy niissä mikä tahansa muukin.

Ja jos 60-luvulla opittiin kutomaan maitopussit matoiksi, ei se muovinkaan kierrätys nyt niin hankalaa ole.

Pekka Pohjolainen Toimittaja

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen