Lupa luovuuteen
Omalta kouluajaltani mieleeni ovat parhaiten painuneet hetket, jolloin totutut rutiinit tavalla tai toisella rikkoutuivat.
Meillä oli luokassa järjestyksenvalvojasysteemi.
Kun tehtävä osui omalle kohdalle, sai parin kanssa jäädä välitunnin ajaksi kahdestaan sisälle luokkaan.
Tehtävänä oli luokan tuulettaminen, taulun pyyhkiminen ja muu yleisestä siisteydestä huolehtiminen.
Jossain vaiheessa luokkaan saatiin tietokone. Järjestyksenvalvojat saivat pelata sillä, kunhan kaikki hommat oli ensin tehty.
Parasta kuitenkin oli piirtää isolle tyhjälle liitutaululle mitä ikinä mieleen juolahti.
Usein piirtely imaisi mukaansa niin, että taulun pyyhkimisen kanssa tuli todella kiire.
Joskus rutiineja rikottiin luvan kanssa.
Miten erilaista opettajan lukemaa tarinaa olikaan syventyä kuuntelemaan lattialla maaten.
Muistan hyvin myös sen kerran, kun menimme kauniilla säällä pitämään tuntia ulos aurinkoon.
Noin kuukauden välein vaihdettiin luokassa järjestystä. Jokainen kantoi pulpettinsa tiettyä järjestystä seuraten uuteen kohtaan.
Uusi paikka ja vieruskaverit antoivat aina hetkeksi uutta intoa oppimiseen, kun sai katsella luokkaa uudesta vinkkelistä.
Kerran minua ja sisaruksiani onnisti, koska äitimme työskenteli aikanaan lähikoulussamme.
Pääsimme illaksi koulun liikuntasaliin leikkimään.
Mikä aarreaitta se olikaan!
Rakensimme kaapeista löytyvistä välineistä omia kilparatoja ja temppuilimme niissä tuntikausia.
Tuskin opettajani tuolloin 2000-luvulle tultaessa olisi pistänyt taululle piirtelyä pahakseen.
Nyt monissa kouluissa luovaan toimintaan suorastaan kannustetaan. Näin tulee ainakin päätelleeksi lukiessaan vuosi sitten käyttöön otettua perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Pulpettirivit alkavat väistyä ja liitutaulut ovat vaihtumassa muunlaisiin välineisiin.
”Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista”, suunnitelmaan on kirjattu.
Mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen ovat eri kunnissa ja kouluissa erilaiset.
Tilat ja ryhmäkoot vaihtelevat. Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä vastaa jo kokonaisen lukuvuoden oppimista.
Kokonaan uudentyyppisiä kouluja avoimine ja muunneltavine oppimistiloineen on Ylen uutisen (10.8.2017) mukaan vasta toistakymmentä.
Osa aloittaa tämänkin lukuvuotensa homekoulussa.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus löytää eväät oppimiseen ja ihmisenä kasvamiseen laadukkaissa tiloissa, jotka kannustavat osallistumiseen ja oivalluksiin yhdessä toisten kanssa.
Paitsi valtiolla, myös kuntapäättäjillä on suuri vastuu ja rooli oman kuntansa koulutuksen kehittämisestä.