Kun Helsinki ei mahdu Helsinkiin

Helsingin kaupunginsuunnittelulla on yksi suuri ongelma: Helsinki ei mahdu Helsinkiin.

Tarvitaan lisää Helsinkiä, ei lähiöitä tai naapurikuntia, joihin paine on aiemmin purkautunut, vaan kantakaupunkia.

Helsingiksi kelpaa suunnittelijoiden mielestä vielä läheinen radanvarren asutus. Hätätilassa kelpaa EVA:n raportin mukaan jopa Tampereelle ulottuva pullistuma.

Pääkaupingin kasvuongelma on todellinen.

Metropolien kasvupaine on kansainvälinen ilmiö, jota ei voida mitätöidä hallinnollisella hajasijoituksella. Se on hyvä tiedostaa keskustassakin, samoin se että pääkaupunkiseutu on koko maan veturi.

Markkinakapitalismi hoitaa kasvupaineita omalla tavallaan, asuntopulalla, asumisen hinnan nousulla ja liikenneruuhkilla.

Metropolin kasvukivulle ei ole parantavaa lääkettä.

Miten niemen nokassa oleva Helsinki voi laajentua ja kasvaa? Saariston asuttaminen vaatii mielikuvituksellisia ja kalliita siltahäkkyröitä ja tuhoaa arvokasta maisemaa.

Helsingin rinnalla pullistuva Espoo aikoo jopa rakentaa saaren asuntoalueen tontiksi.

Pääkaupunkiseudun ainoan pienkonelentokentän kaavoittaminen asunnoiksi syö metropolin elinvoimaa enemmän kuin lisää sitä. Kaupungin sisääntuloteiden muuttaminen ”kaupunkibulevardeiksi” ja asuntojen tonttimaaksi innostaa kaupunkisuunnittelijoita mutta epäilyttää maallikkoa.

Kipeimmin pääkaupunkiseutu eli käytännössä Uusimaa tarvitsee maakuntahallintoa, tuota kepulaista mörköä. Se mahdollistaa järkevän suunnittelun ja hallinnon.

Saariston, puistojen, tienpientareiden ja Malmin kentän sijaan Helsingin kasvu- ja rakentamispaineelle löytyy parempia väyliä. On naapurit Espoo ja Vantaa, joita Osmo Soininvaara diagnosoi syöpäpesäkkeiksi, ja on väljästi asutut kehyskunnat. Nurmijärvelle voitaisiin rakentaa pikaraitiotie.

Paineen voi yhä antaa valua kauemmaksikin jos on valuakseen. Markkinamekanismi ja valinnanvapaus toimikoon siinäkin.

Digi-innovaatiot viihtyvät metropoleissa, mutta sikiävät ja elävät todistetusti muuallakin.

Kantakaupungin asunnoille löytyy tilaa myös ilmasta. Miksi uusia alueita ei rakenneta metropolin tyyliin korkeiksi? Puheet Helsingin siluetin suojelemisesta ovat tyhjänpäiväisiä muualla paitsi Kauppatorin tienoolla. Suomenlinnan suunnalta avautuva kaupunkikuva kannattaa suojella.

Yksi kannatettava kasvusuunta on Tallinna. Junatunneli sinne olisi todellista metropolipolitiikkaa.