Gallupit menivät taas pieleen
Yhdysvaltojen tuleva presidentti on Donald Trump, vaikka mielipidemittausten mukaan niin ei pitänyt käydä.
Kampanjan yhdessä vaiheessa Trump kävi johdossa, mutta muuten mittaukset ennustivat Hillary Clintonin voittoa.
Clinton oli parhaimmillaan vetänyt jo 5–6 prosenttiyksikön kaulan kilpakumppaniinsa ja peli näytti selvältä.
FBI:n päätös tutkia uudelleen Clintonin sähköpostiliikennettä kavensi etumatkan pariin prosenttiyksikköön. Voitto kuitenkin yhä häämötti.
Vaalikampanjat olivat melkoista loanheittoa ja niissä keskityttiin pääasiassa kilpakumppanin lyttäämiseen. Trumpin puheissa korostui koko ajan lupaus tehdä Amerikasta jälleen suuri.
Mitään konkreettista ohjelmaa tavoitteen saavuttamiseksi hän ei esittänyt, ellei sellaiseksi lueta ulkomaille paenneiden teollisuuden työpaikkojen palauttamista sekä vapaakauppa- ja ilmastosopimuksista luopumista.
Käytännössä heitot olivat populistista puhetta, eikä esitettyjen toimenpiteiden positiivisista vaikutuksista ole mitään varmuutta. Mutta suureen osaa kansasta puhe meni täydestä, ja se näkyi vaalituloksessa.
Clintonin kampanjajoukoille mielipidemittausten johtoasema synnytti liiallista itsevarmuutta ja ylimielisyyttä. Vastapuoli sai pontta eliittiin mielletyn Clintonin kyykyttämiseen.
Kuinka mielipidemittaukset voivat mennä näin pieleen?
Kuinka mielipidemittaukset voivat mennä näin pieleen? Yhdysvaltojen vaalissa onnistuminen on monimutkaisen vaalimenetelmän vuoksi vaikeampaa kuin monissa muissa maissa, mutta luulisi mittausten pystyvän senkin huomioimaan.
Suurin selittäjä pieleenmenoon taitaa olla populismi. Siitä on lähiajoiltaa näyttöä jo Iso-Britannian brexit-äänestyksestä. Eikä nappiin ole mennyt Suomessa perussuomalaisten jytkyjenkään ennustaminen.
Politiikassa näyttää äänestäjiin vetoavan asiakysymyksiä enemmän tunne. Tunteet ovat kaiken lisäksi ailahtelevampia kuin järki. Äänestäjä voi hyvinkin nopeasti vaihtaa ehdokastaan, jos jokin ehdokkaan sanomisessa tai esiintymisessä alkaa ärsyttää.
Mielipidemittaukset eivät pysy siinä mitenkään perässä.
Populisti hämmentää pelikenttää jatkuvasti ja vetoaa äänestäjien tunteisiin.
Ihmiset pyrkivät yleensä esittämään fiksumpaa kuin ovat. Mielipidemittauksiin voidaan vastata sen vuoksi järkiperusteella, mutta tunne voittaa äänestyskopissa.
Viimeistään Trumpin voitto kyseenalaistaa mielipidemittausten luotettavuuden.
Mittauslaitokset joutuvat nyt miettimään, kuinka parantaa luotettavuutta. Ehkä niihin pitäisi kehittää jokin populismikerroin?
Tutkimusten otannassa olisi myös parannettavaa. Useissa epäonnistumisissa kyse voi olla siitä, että otantoihin on osunut enemmän eliittiä kuin tavallisia kansalaisia.
Yhdysvalloissa kouluttamattomat valkoihoiset miehet sinetöivät Trumpin voiton. Kaikki heistä tuskin vaivautuivat vastaamaan, vaikka heidän mielipidettään olisi kysyttykin. Mittaa siinä sitten luotettavasti.
Joka tapauksessa Trumpin voitto oli jälleen hyvä muistutus siitä, että mikään ei ole varmaa ennen vaalituloksen julkistamista. Vaalituloksessa ei demokraattisissa valtioissa pitäisi olla virhemarginaalia.