Eduskunnan sopulit
Kahden viikon takainen hallituksen ero oli lyhyen eduskuntatoimittajan urani uutispommi.
Kansanedustajat hörppivät juhlamokkaa legendaarisessa kuppilassa tärisevin käsin ja silmin nähden hämmentyneinä. Toimittajat parveilivat heidän ympärillään lausuntoja kärttäen.
Viikkoja kestänyt valiokuntien ovilla kyttääminen sai loppuhuipennuksen, joka löi lähes kaikki ällikällä.
Kansanvallan pyhätön salat ovat auenneet töitä paiskiessa, vaikka en voikaan puhua vuosikymmenien syvällä rintaäänellä – kuten monet talon konkaritoimittajat.
Yleensä eduskunnasta välittyy kotisohville uutispätkiä, joissa poliitikot kommentoivat kohuja toimittajien ojentelemat nauhurit puoliringissä ympärillään.
Toisinaan sylki roiskuu kyselytunnilla, kun verbaalivirtuoosit ottavat mittaa toisistaan.
Joskus hiljaisen uutispäivän pelastavat pahennusta aiheuttavat, Eduskuntatalon pylväisiin kiivenneet ympäristöaktivistit.
Yhtä kaikki, eduskunnan toimittajat kyttäävät aamusta iltaan uutisia korvat höröllä.
Vuonna 1984 presidentti Mauno Koivisto vertasi eduskunnan toimittajia sopulilaumaan, joka seuraa kiihkeästi kulloistakin mielipidejohtajaa.
Kun peiliin katsoo, arviota on vaikea kiistää. Verkkouutisoinnin myötä juttuja tuutataan ulos niska limassa – etenkin skandaalinkäryisinä hetkinä.
Pitkän linjan eduskuntatoimittajan, kollegani Pekka Pohjolaisen luonnehdinta Journalisti-lehdessä (2/2019) osuukin naulan kantaan.
Hänestä päivän polttavien uutisten seuraaminen on ”vähän kuin C-kasetin nauhoittamista: vanha biisi pyyhkiytyy pois uuden tieltä”.
Arki Eduskuntatalon seinien sisällä vääristää helposti asioiden mittasuhteita.
Esimerkiksi sote-vuotojen perässä toimittajat laukkasivat ympäri taloa vetävät lööpit mielessä siintäen.
Kun väijyy tuntikausia sosiaali- ja terveysvaliokunnan ovella, mietinnön myöhästyminen päivällä tai kahdella tuntuu pienen hetken maailman tärkeimmältä asialta.
Kahvitauolla toimittajat onkivat kansanedustajilta luottamuksellisia taustatietoja keskeneräisestä lainvalmistelusta.
Tosin yleensä raflaavimmat lausahdukset ja raskaimmat huolet kuulee vasta, kun napsauttaa nauhurin kiinni.
Itselleni eduskunnan suurimpia yllätyksiä oli eri medioita edustavien journalistien keskinäinen yhteistyö.
Vaikka Arkadianmäen toimittajat juoksevat pitkälti samojen skuuppien perässä, päivän puheenaiheita käydään läpi porukalla istuntosalin alapuolella pressihuoneessa.
Myös eri puoluelehtien reportterit paiskivat hommia rinta rinnan ja tiedonjyväsiään toisilleen kohtuullisesti jaellen.
Yleensä tunnelma tiivistyy pitkin päivää, joten käytävät ja salit hiljenevät vasta myöhään illalla.
Kun päivän viimeinen juttu on paukutettu verkkoon, läppäri sujahtaa laukkuun odottamaan seuraavaa aamua.
Tällä viikolla tomu taistelutantereella on kuitenkin laskeutunut ja perinteikäs talo odottaa uutta vaalitulosta.
Sopulin sormet syyhyäisivät jo ruotimaan tulevan kevään kuohahduksia, mutta onneksi pääministeritentit lievittävät pahimpia vieroitusoireita.