Arvosta ja tule arvostetuksi
Suomessa on viime aikoina keskusteltu suvaitsevaisuudesta.
Suomalaisilta on vaadittu myötätuntoa ja inhimillisyyttä, jotta he auttaisivat tai edes ymmärtäisivät heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Suvaitsevaisuuteen kuuluu myös toisten mielipiteiden arvostaminen.
Näitä samoja asioita edellytetään luonnollisesti myös poliitikoilta.
Suvaitsevaisuus liitetään usein vihervasemmistolaiseen ajatusmaailmaan.
Tämä ei valitettavasti näy poliittisessa keskustelussa. Punavihreässä kuplassa suvaitsevaisuutta riittää yleensä niin kauan, kun on asioista samaa mieltä.
Kriittiset äänenpainot, vaikka ne olisivat kuinka viisaita, vaiennetaan joukkovoimalla. Tämä kehitys näkyy ja tuntuu niin julkisessa keskustelussa kuin sosiaalisessa mediassa.
Yhteiskunnan kehittämisen sijasta luodaan mieluummin viholliskuvia ja korostetaan omaa ylivertaisuutta. Kansaa kosiskellaan surutta populistisin keinoin.
Tulilinjalle voi joutua kirkko, puolustusvoimat, puolue tai yksittäinen poliitikko. Ihmisiä on esimerkiksi kannustettu eroamaan kirkosta tai puolustusvoimien reservijoukoista jonkun yksittäisen poliittisen mielipiteen takia.
Poliittista ajattelua olisi hyvä rikastuttaa vaihtamalla mielipiteitä henkilöiden kanssa, joilla on erilainen poliittinen arvomaailma. Hyvä lähtökohta keskustelulle on, että molemmat osapuolet arvostavat toisiaan.
Tällaista ilmapiiriä ei ole viime aikoina näkynyt. Poliitikot ja osin mediakin ovat keskittyneet ”huutamaan” kansalle omaa totuuttaan.
Vastakkainasettelun aika ei siis ole ohi. Poliitikot riitelevät ja mollaavat julkisesti toisiaan kuin parhaina päivinä. Se myy ja kiinnostaa.
Tunnettu viisaushan on, että helpoiten julkisuutta saa, kun haukkuu oman puolueensa johdon. Tällaistakin on nähty lähes kaikissa puolueissa.
Poliitikkojen keskinäistä arvostusta ja luottamusta on syönyt omalta osaltaan sosiaalinen media. Aktiivinen poliitikko tavoittaa oman kannattajakuntansa tarvittaessa muutamassa minuutissa.
Siellä on helppo kritisoida poliittisia vastustajia tai heidän esityksiään. Pikkuilkeillä, vihjailevilla viesteillä pönkitetään näppärästi omaa ”dynaamista” imagoa.
Mitä tylympi kommentti, sitä varmemmin se leviää oman kannattajakunnan keskuudessa ja useimmiten myös perinteisessä mediassa. Helppoa ja halpaa, mutta toisinaan myös halpamaista.
Fiksuja ja viisaita ajatuksia tai ideoita näistä keskusteluista löytyy harvoin.
Suomenmaan uutta aikakauslehteä on julkaistu reilun vuoden ajan. Olemme tietoisesti antaneet sekä printti- että verkkolehdessämme palstatilaa muillekin kuin keskustalaisille vaikuttajille.
Tiedämme, että viisaita ajatuksia ja näkemyksiä löytyy runsaasti myös keskustan ulkopuolella. Kuuntelemalla muita opimme samalla myös itsestämme.