[{"id":75,"date":"2021-05-17T10:19:44","date_gmt":"2021-05-17T07:19:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=75"},"modified":"2023-05-30T16:29:32","modified_gmt":"2023-05-30T13:29:32","slug":"ainutkertainen-silmanrapays","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/ainutkertainen-silmanrapays\/","title":{"rendered":"Ainutkertainen silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun tulin syksyn 1996 kuntavaaleissa nuorena miehen\u00e4 valituksi syntym\u00e4kuntani Pet\u00e4j\u00e4veden valtuustoon, painuivat sen pitk\u00e4aikaisen puheenjohtajan sanat ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti mieleen: \u201dKuntapolitiikassa yksi valtuustokausi on silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka ajan riento on nyt monella tavalla toinen, ovat my\u00f6s kes\u00e4kuun 13. p\u00e4iv\u00e4 valittavat valtuutetut saman totuuden edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Edelleen<\/span> useimmat kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon piiriin kuuluvat asiat ovat luonteeltaan sellaisia, ett\u00e4 niill\u00e4 on pitk\u00e4t juuret ja pitk\u00e4 vaikutus tulevaisuuteen eiv\u00e4tk\u00e4 ne noudata valtuustokausien vaihdoksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4rsiv\u00e4llisyys onkin er\u00e4s t\u00e4rkeimpi\u00e4, mutta v\u00e4hiten arvostettuja, kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n ominaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta samalla on niin, ett\u00e4 pian alkava valtuustokausi tulee olemaan monella tavalla ainutkertainen. Kuntien teht\u00e4v\u00e4t ovat reilun 150 vuoden aikana lis\u00e4\u00e4ntyneet vaiheittain, osin huomaamattakin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nyt n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 on sote-uudistuksen edetess\u00e4 yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 vuoden 2023 alusta toteutuva ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laaja teht\u00e4vien, henkil\u00f6st\u00f6n ja rahojen siirto kuntasektorin itsehallinnon piirist\u00e4 kokonaan uusille toimijoille, hyvinvointialueille.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Voittavan ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n kunnan erottaa toisistaan yh\u00e4 useammin p\u00e4\u00e4t\u00f6stenteko- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6stensietokyky.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Valtuutetun<\/span> n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4st\u00e4 seuraa paljon ainutkertaista p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4\u00e4. Ensinn\u00e4kin tulee linjata ja ratkoa akuutit uudistuksen toteuttamisen edellytt\u00e4m\u00e4t asiat. Toiseksi on luotavat yhdyspinnat kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kolmas muttei v\u00e4h\u00e4isin teht\u00e4v\u00e4 on rakentaa oman kunnan strategia uudelleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisaalta maan hallituksen \u00e4skeisen kehysriihen linjausten toteutuminen merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 kuntien rooli ty\u00f6llisyys- ja elinkeinopalveluissa kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti vuoden 2024 aikana. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 muokkaa kuntaa ja edellytt\u00e4\u00e4 onnistuakseen valtuuston my\u00f6t\u00e4vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Merkitt\u00e4vien kuntien teht\u00e4vi\u00e4 ja taloutta koskevien muutosten lis\u00e4ksi \u2013 ja osin niiden vuoksi \u2013 my\u00f6s kuntien johtaminen on murroksessa, turbulenssissakin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ei ole varaa ajatteluun, ett\u00e4 viranhaltijat ja luottamushenkil\u00f6t olisivat toistensa vastapuolia. Sen sijaan on olennaista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4iden kummankin rooli on.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Voittavan ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n kunnan erottaa toisistaan yh\u00e4 useammin p\u00e4\u00e4t\u00f6stenteko- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6stensietokyky. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan osaavan viranhaltijavalmistelun ja vastuullisen luottamushenkil\u00f6ty\u00f6skentelyn yhdistelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joissakin kunnissa mietit\u00e4\u00e4n my\u00f6s johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n muutosta pormestarimalliin. On hyv\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen vaihtoehto kuntalaissa on. Mutta en usko, ett\u00e4 tiet\u00e4 pormestareille annetaan kovinkaan laajasti. Hyv\u00e4 herraonni pormestareiden valinnoissa on ehk\u00e4 osaltaan s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt meid\u00e4t itse malliin liittyvilt\u00e4 ongelmilta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Valtiovarainministeri\u00f6<\/span> on k\u00e4ynnist\u00e4nyt yhteisty\u00f6ss\u00e4 muun muassa Kuntaliiton kanssa kaikenkattavan <a href=\"https:\/\/vm.fi\/kuntapolitiikan-tulevaisuustyo\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">valmistelun kuntapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdoista ja tulevaisuuden kunnasta.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, milt\u00e4 osin t\u00e4m\u00e4n tulokset n\u00e4kyv\u00e4t jo alkavalla valtuustokaudella. Sin\u00e4ns\u00e4 kuntien teht\u00e4vi\u00e4, rahoitusta, ohjausta, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kuntarakennetta on hyv\u00e4 aika ajoin laajemmin luodata. Varsinaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 olisi viisasta pohjustaa parlamentaarisesti; oppositiota ja hallitusta kun ei kunnissakaan ole.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta tulevaisuuden kunta on silti viime k\u00e4dess\u00e4 rakennettava jokaisessa kunnassa itse, koska l\u00e4ht\u00f6tilanne, tavoitteet ja mahdollisuudet ovat erilaisia. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan j\u00e4lleen kunnan asukkaiden luottamusta nauttivia valtuutettuja. Siin\u00e4 on paikallisen itsehallintomme arvokas ydin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun tulin syksyn 1996 kuntavaaleissa nuorena miehen\u00e4 valituksi syntym\u00e4kuntani Pet\u00e4j\u00e4veden valtuustoon, painuivat sen pitk\u00e4aikaisen puheenjohtajan sanat ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti mieleen: \u201dKuntapolitiikassa yksi valtuustokausi on silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys.\u201d Vaikka ajan riento on nyt monella tavalla toinen, ovat my\u00f6s kes\u00e4kuun 13. p\u00e4iv\u00e4 valittavat valtuutetut saman totuuden edess\u00e4. Edelleen useimmat kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon piiriin kuuluvat asiat ovat luonteeltaan sellaisia, ett\u00e4 niill\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.5.2021 10.19","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":72,"date":"2021-03-08T15:00:50","date_gmt":"2021-03-08T13:00:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=72"},"modified":"2021-03-08T15:00:51","modified_gmt":"2021-03-08T13:00:51","slug":"kaavoihin-kangistumatta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/kaavoihin-kangistumatta\/","title":{"rendered":"Kaavoihin kangistumatta"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maata ei valmisteta en\u00e4\u00e4. Kuntien ja yhteiskunnan kehitt\u00e4misen avainkysymyksi\u00e4 onkin, mihin tarkoituksiin ja keiden toimesta sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tai mill\u00e4 periaatteilla rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 luodaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Reunaehtoja t\u00e4lle ratkotaan keskeisesti maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain (MRL) s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n 220 pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 laki on vuodelta 2000, on luonnollista, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 vastaa kaikkiin tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">On<\/span> siis hyv\u00e4, ett\u00e4 MRL:n kokonaisuudistus on valmisteilla ja ett\u00e4 sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n parlamentaarisesti. Valitettavampaa on, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 asioista on keskusteltu varsin v\u00e4h\u00e4n ovella olevien kuntavaalien alla. Viel\u00e4kin toki ehtii.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kysymys on nimitt\u00e4in kuntiin ja my\u00f6s maakunnan liittoihin valittavien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmasta aivan keskeisest\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 viitekehyksest\u00e4 my\u00f6s ja erityisesti tulevaa valtuustokautta ajatellen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kaavoitusta ja rakentamista koskevilla ratkaisuilla on perustavaa laatua oleva vaikutus aina, kun tavoitellaan hiilineutraalia kuntaa ja Suomea, kohtuuhintaista asuntotuotantoa, sujuvaa liikkumista tai kun edistet\u00e4\u00e4n elinvoimahankkeita ja yhteensovitetaan erilaisia, kuten yhteiskunnan ja maanomistajien intressej\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla digiloikka tulisi kyet\u00e4 ottamaan my\u00f6s kaikessa rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevassa suunnittelussa, vuorovaikutuksessa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja toimeenpanossa. Sillekin t\u00e4ll\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 luodaan puitteita.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Vallankumousta ei kannata tavoitella siksik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kysymys on kunnan asukkaiden itsehallinnon ja my\u00f6s julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n keskeisist\u00e4 elementeist\u00e4.\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">MRL:n<\/span> uudistukseen l\u00e4hdettiin suurin &#8211; ja osin ristiriitaisin &#8211; odotuksin joidenkin melko teoreettisten taustaselvitysten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle valmistelu on edennyt, sit\u00e4 selke\u00e4mm\u00e4ksi on k\u00e4ynyt, ett\u00e4 vaikka muutostarpeita on, p\u00e4\u00e4periaatteiltaan maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kaavoitusta koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme on melko toimivaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vallankumousta ei kannata tavoitella siksik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kysymys on kunnan asukkaiden itsehallinnon ja my\u00f6s julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n keskeisist\u00e4 elementeist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ehk\u00e4 eniten odotuksia on latautunut siihen, miten maank\u00e4yt\u00f6n ratkaisuja voitaisiin tehd\u00e4 suunnitelmallisesti, mutta kaavoihin kangistumatta. Eli miten saisimme kaavoituksesta ja siihen perustuvasta luvituksesta sujuvampaa ja eri tarpeisiin paremmin muokkautuvaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">On<\/span> suuri riski, ett\u00e4 tulemme ottaneeksi t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta yhden askeleen eteen ja kaksi taakse.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyiset asema- ja yleiskaava ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaavatasoina l\u00e4hes ennalleen kaikkiin kuntiin. Tosin niiden muutokset olisi mahdollista k\u00e4sitell\u00e4 samaan aikaan, mik\u00e4 voi joissakin tilanteissa kaavoitusta vauhdittaa. Valitusoikeuksiin ei kajottaisi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla suurimmille kaupunkiseuduille kaavaillaan uutta pakollista kaupunkiseutusuunnitelmaa, jonka merkitys ja lis\u00e4arvo ovat h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maakuntakaavan roolia ollaan puolestaan rajaamassa jopa niin paljon, ett\u00e4 her\u00e4\u00e4 kysymys, miten tarvittava ylikunnallinen ja osin valtakunnallinen yhteensovitus esimerkiksi luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n tai energian tuotannon osalta tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Ratkaisuna<\/span> \u2013 tai taka-ajatuksena \u2013 toivottavasti ei ole se, ett\u00e4 paikalliset ja alueelliset tarpeet tuntevien kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jien sijasta vahvemman ohjaus- ja valvontaotteen ottaisikin valtio esimerkiksi valtakunnallisia alueidenk\u00e4ytt\u00f6tavoitteita (VAT) yksityiskohtaistamalla tai ELY-keskusten kontrolliroolia vahvistamalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edellisen hallituksen aikanahan molemmissa edettiin juuri toiseen suuntaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain uudistamista koskeva laaja esitys on tulossa lausuntokierrokselle kev\u00e4\u00e4n aikana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Siihen kannattaa perehty\u00e4 huolellisesti, varsinkin uudistuneissa kuntien valtuustoissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maata ei valmisteta en\u00e4\u00e4. Kuntien ja yhteiskunnan kehitt\u00e4misen avainkysymyksi\u00e4 onkin, mihin tarkoituksiin ja keiden toimesta sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tai mill\u00e4 periaatteilla rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 luodaan.&nbsp; Reunaehtoja t\u00e4lle ratkotaan keskeisesti maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain (MRL) s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n 220 pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 laki on vuodelta 2000, on luonnollista, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 vastaa kaikkiin tarpeisiin. On siis hyv\u00e4, ett\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-72","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.3.2021 15.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=72"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=72"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=72"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=72"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":69,"date":"2020-12-18T12:52:30","date_gmt":"2020-12-18T10:52:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=69"},"modified":"2020-12-18T12:52:31","modified_gmt":"2020-12-18T10:52:31","slug":"kuntien-tyollisyysvastuussa-kaikki-voittaisivat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/kuntien-tyollisyysvastuussa-kaikki-voittaisivat\/","title":{"rendered":"Kuntien ty\u00f6llisyysvastuussa kaikki voittaisivat"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuluneella viikolla tehtiin toivottavasti suomalaisen ty\u00f6llisyyspolitiikan historiaa. Eduskunta hyv\u00e4ksyi tiistaina lain ty\u00f6llisyyden edist\u00e4misen kuntakokeiluista. Ne k\u00e4ynnistyv\u00e4t vihdoin maaliskuun alussa. Kysymyksess\u00e4 on jo kolmas kerta, kun kuntien laajaa ty\u00f6llisyysvastuuta kokeillaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokemukset aiemmista ovat olleet rohkaisevia, kun p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n rinnakkaista kuntien ja ty\u00f6voimatoimistojen tekemist\u00e4 on pystytty kokoamaan saman sateenvarjon alle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Nyt<\/span> kokeiluihin on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 mukaan 118 kuntaa eli yli kolmasosa kunnistamme. Ty\u00f6hakija-asiakkaista niiden piiriin siirtyy l\u00e4hes 40 prosenttia. Heihin kuuluvat ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6nhakijat, ty\u00f6llistettyn\u00e4 olevat ja ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4viss\u00e4 palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiop\u00e4iv\u00e4rahaan sek\u00e4 kaikki alle 30-vuotiaat ja kaikki maahanmuuttajat sek\u00e4 vieraskieliset.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutos on jo t\u00e4t\u00e4 kautta niin merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 paluuta vanhaan ei ole. Eduskunnan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja tasa-arvovaltiokunta kirjasi t\u00e4m\u00e4n selv\u00e4sanaisesti my\u00f6s omaan, kokeilulakia koskevaan mietint\u00f6\u00f6ns\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dKokeilun laajuus ja sen aikataulu sek\u00e4 tuleva ty\u00f6voimapalveluiden rakenneuudistus huomioon ottaen valiokunta katsookin, ett\u00e4 kuntakokeilua voidaan pit\u00e4\u00e4 varsinaisen kokeilemisen sijasta ty\u00f6voimapalvelurakenneuudistuksen pilottina.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Millainen<\/span> sitten voisi olla ty\u00f6llisyyden edist\u00e4misen kuntaperusteinen tulevaisuus, johon pilottien my\u00f6t\u00e4 siirrytt\u00e4isiin?\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuntaliitto on valmistellut ratkaisua t\u00e4h\u00e4n syksyn aikana l\u00e4hes 200 kuntakent\u00e4n asiantuntijan kanssa. <a href=\"https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/tiedotteet\/2020\/kunnille-vastuu-tyollisyyspalveluista\">My\u00f6s se julkistettiin tiistaina<\/a>. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 kunnat paikallisina, monialaisina, demokraattisina sek\u00e4 yleisen toimialan ja laajan verotulopohjan omaavina toimijoina muodostavat ainutlaatuisen ekosysteemin ty\u00f6llisyys- ja yrityspalveluille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6llisyyteen voidaan \u2013 ja pit\u00e4\u00e4 \u2013 tunnetusti vaikuttaa sek\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tarjontaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Kunnilla on mahdollisuus edist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 molempia laaja-alaisesti, samanaikaisesti ja l\u00e4hell\u00e4. Juuri t\u00e4st\u00e4 syntyy kuntapohjaisen mallin lis\u00e4arvo.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Kuntien<\/span> keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa yritt\u00e4jyyden edist\u00e4minen, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja sen tarpeiden tuntemus, kaavoituksen ja maank\u00e4yt\u00f6n valinnat, sivistyspalvelut, hankinnat ja monipuoliset investoinnit. Kun n\u00e4ihin nyt yhdistyy TE-hallinnon palvelut ja osaamisen vahvistaminen, kaikki voittavat &#8211; ty\u00f6paikkaa tai ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 hakevat erityisesti. Samalla julkisten varojen k\u00e4ytt\u00f6 tehostuu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhdyspintoja syntyy aina. Hyvinvointialueille siirtyvien sote-palvelujen yhteys ty\u00f6llisyyden edist\u00e4miseen on tietysti kyett\u00e4v\u00e4 turvaamaan, jotta ty\u00f6kyvyst\u00e4 voidaan huolehtia. Sama koskee jatkossakin muun muassa Kelan teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Selv\u00e4\u00e4<\/span> my\u00f6s on, ett\u00e4 ty\u00f6llisyysvastuun ottaminen edellytt\u00e4\u00e4 kuntien yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4mist\u00e4, kuten jo nyt alkavissa piloteissa tapahtuu. Se ei ole uutta ja ihmeellist\u00e4, vaan tuttua ja turvallista \u2013 kunhan luotetaan kuntiin eik\u00e4 aleta s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n liikaa. My\u00f6s TE-palvelujen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 ohjausta on tarpeen uudistaa mahdollistavampaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lopullinen askel uuteen, muttei kuitenkaan hyppy\u00e4 tuntemattomaan, otetaan toivottavasti maan hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin jo ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Mik\u00e4s sen parempi kuin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kev\u00e4\u00e4n kuntavaaleissa ja niiden j\u00e4lkeen energiaa siihen, mit\u00e4 kaikkea kunta voi ty\u00f6llisyyden hyv\u00e4ksi tehd\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuluneella viikolla tehtiin toivottavasti suomalaisen ty\u00f6llisyyspolitiikan historiaa. Eduskunta hyv\u00e4ksyi tiistaina lain ty\u00f6llisyyden edist\u00e4misen kuntakokeiluista. Ne k\u00e4ynnistyv\u00e4t vihdoin maaliskuun alussa. Kysymyksess\u00e4 on jo kolmas kerta, kun kuntien laajaa ty\u00f6llisyysvastuuta kokeillaan. Kokemukset aiemmista ovat olleet rohkaisevia, kun p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n rinnakkaista kuntien ja ty\u00f6voimatoimistojen tekemist\u00e4 on pystytty kokoamaan saman sateenvarjon alle. Nyt kokeiluihin on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 mukaan 118 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.12.2020 12.52","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":66,"date":"2020-10-12T14:06:45","date_gmt":"2020-10-12T11:06:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=66"},"modified":"2023-05-30T16:29:16","modified_gmt":"2023-05-30T13:29:16","slug":"piru-ei-asu-vain-yksityiskohdissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/piru-ei-asu-vain-yksityiskohdissa\/","title":{"rendered":"Piru ei asu vain yksityiskohdissa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pirun sanotaan asuvan yksityiskohdissa. Varsinkin laajoissa uudistuksissa on joskus niin, ett\u00e4 jos niiden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 ja toteutettavuutta vaikeuttavia yksityiskohtia on tarpeeksi monta, piru saattaa valloittaa kokonaisuuden. N\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4, vaikka uudistusten tarve ja tavoitteet laajasti jaettaisiinkin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on tullut mieleen sote-uudistuksen vaiheita eri rooleissa viimeisten 15 vuoden aikana mukana el\u00e4neen\u00e4. Huoli ei ole t\u00e4ysin h\u00e4lventynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niiden tietojen perusteella, mit\u00e4 uusimmasta sote-sovusta on tihkunut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun keskeiset asianosaiset, kuten kuntakentt\u00e4, on t\u00e4ll\u00e4 kertaa pidetty suomalaiseen traditioon n\u00e4hden poikkeuksellisesti valmistelusta sivussa, riskit kasvavat. Toivottavasti lausunnot on tiukasta aikataulusta huolimatta luettu ja huomioitu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Otan pirullisista<\/span> yksityiskohdista yhden esimerkin. Nyt valmisteltava malli l\u00e4htee jopa viimekertaista vahvemmin siit\u00e4, ett\u00e4 kunta ja maakunta ovat toisistaan t\u00e4ysin erillisi\u00e4 toimijoita. Ihmiset, joiden hyvinvointia molempien pit\u00e4isi edist\u00e4\u00e4, alueet ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat kuitenkin pitk\u00e4lti samoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asukkaiden itsehallintoon toisaalta kuuluisi, ett\u00e4 alueellisten tarpeiden, olosuhde-erojen ja my\u00f6s erilaisten valintojen mahdollistamiseksi kuntien ja maakuntien ty\u00f6njaon pit\u00e4isi olla joustavaa. T\u00e4h\u00e4n viittasi omassa lausunnossaan my\u00f6s oikeuskansleri.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nyt p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 olevassa esityksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kysymys koskee esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6terveydenhuollon sek\u00e4 oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa ymp\u00e4rist\u00f6terveydenhuolto on kuntien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja psykologi- ja kuraattoripalvelut maakuntien. Toisin ei saa kent\u00e4ll\u00e4 sopia. Viime vaalikaudella tilanne oli p\u00e4invastainen: ymp\u00e4rist\u00f6terveydenhuolto maakunnille, kuraattorit ja psykologit kunnille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Palaa mieleen <\/span>edesmenneen valtiosihteeri Raimo Sailaksen lausahdus meille vuonna 2010 toteutunutta aluehallintouudistusta valmistelleille: \u201dN\u00e4iss\u00e4 asioissa ei ole oikeita ja lopullisia ratkaisuja.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun hallituksen esityksiss\u00e4kin l\u00e4ht\u00f6kohta on p\u00e4invastainen, kertoo se osaltaan, ett\u00e4 objektiivisesti oikeaa ratkaisua ei taida olla. Ja kummankin kaavamaisen valinnan saama kritiikki lausuntopalautteessa kertoo my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 tarpeet kent\u00e4ll\u00e4 ovat erilaisia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtaosassa kuntia ymp\u00e4rist\u00f6terveydenhuollon n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jatkossakin sopivan parhaiten kuntien teht\u00e4v\u00e4ksi. Mutta on alueita, joissa se on jo nyt osa sote-kuntayhtym\u00e4\u00e4 ja joissa sen siirtymist\u00e4 maakunnille pidet\u00e4\u00e4n luontevana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vastaavasti kuraattorit ja psykologit ovat keskeinen osa oppilashuoltoa. Useissa kunnissa sek\u00e4 n\u00e4iden ammattilaisten omien j\u00e4rjest\u00f6jen lausunnoissa katsotaan, ett\u00e4 kunta on my\u00f6s jatkossa luontevin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4taho.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ihin olisi yksinkertainen, kansanvaltaa ja alueiden erilaisuutta kunnioittava ratkaisu: luotetaan kuntien ja maakuntien omiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin!&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Samaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4<\/span> kannattaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 moneen muuhunkin uudistuksen ongelmalliseen yksityiskohtaan, kuten tulevien maakuntien kire\u00e4\u00e4n ministeri\u00f6ohjaukseen tai tiukkoihin rajoituksiin palvelujen tuottamistavoista p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pirullisia yksityiskohtia j\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin kertaa runsaasti my\u00f6s eduskunnan ratkottavaksi. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten k\u00e4y kokonaisuuden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sote-taivaalla lentelee my\u00f6s musta joutsen. Jos korona jatkaa myllerryst\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t ne etulinjan sote-johtajat ja muut ammattilaiset, jotka uudistuksen samanaikaisesti toimeenpanevat vuoden 2023 alkuun menness\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pirun sanotaan asuvan yksityiskohdissa. Varsinkin laajoissa uudistuksissa on joskus niin, ett\u00e4 jos niiden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 ja toteutettavuutta vaikeuttavia yksityiskohtia on tarpeeksi monta, piru saattaa valloittaa kokonaisuuden. N\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4, vaikka uudistusten tarve ja tavoitteet laajasti jaettaisiinkin.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on tullut mieleen sote-uudistuksen vaiheita eri rooleissa viimeisten 15 vuoden aikana mukana el\u00e4neen\u00e4. Huoli ei ole t\u00e4ysin h\u00e4lventynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.10.2020 14.06","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":61,"date":"2020-08-07T10:51:46","date_gmt":"2020-08-07T07:51:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=61"},"modified":"2020-08-07T10:51:47","modified_gmt":"2020-08-07T07:51:47","slug":"oma-tupa-oma-lupa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/oma-tupa-oma-lupa\/","title":{"rendered":"Oma tupa, oma lupa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4iset asuntomessut j\u00e4rjestettiin Tuusulan Lahelassa vuonna 1970. T\u00e4m\u00e4n viikon maanantaina 3.8. portit avautuivat 50. juhlavuoden merkeiss\u00e4 jo kolmansille Tuusulan is\u00e4nn\u00f6imille asuntomessuille, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Rykmentinpuistossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lahelan messujen teemana oli aikanaan osuvasti \u201dOma tupa, oma lupa\u201d. Nyt ympyr\u00e4 vaikuttaisi sulkeutuvan my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 koronakev\u00e4\u00e4n kokemukset ja orastavat signaalit asumiseen liittyvist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksista korostavat entisest\u00e4\u00e4n oman tuvan ja luvan merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Siis sit\u00e4, ett\u00e4 asumiselta halutaan riitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4ljyytt\u00e4, my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n muuntuvia seini\u00e4, hiukan omaa takapihaa ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tilaa hengitt\u00e4\u00e4 mieluiten l\u00e4hell\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 luontoa. Asuntomessujen juhlavuoden kunniaksi toteuttama Asumisen ihanteet Suomessa 2020 -tutkimus kertoo samaa sanomaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Asumisen tarpeetkin<\/span> moninaistuvat eik\u00e4 yht\u00e4 kaikille ja eri el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin ja -vaiheisiin sopivaa asumismuotoa tietenk\u00e4\u00e4n ole.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Silti suomalaisten asumisen toiveiden ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on jo pitk\u00e4\u00e4n vallinnut selv\u00e4 ristiriita. Oman el\u00e4m\u00e4n realiteetit ty\u00f6n, perheen, kukkaron, harrastusten ja niiden yhteensovittamisen suhteen eiv\u00e4t tahdo mahdollistaa sellaista asumista, mit\u00e4 salaa tai \u00e4\u00e4neenkin laajasti toivotaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viime aikojen uutiset ovat toistelleen viesti\u00e4 siit\u00e4, kuinka kes\u00e4m\u00f6kkien kysynt\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt monilla alueilla, ja my\u00f6s hintataso on vuosien laskusuunnan j\u00e4lkeen noussut. Muuttoliike suuntautuu pitk\u00e4st\u00e4 aikaa suurimmista kaupungeista poisp\u00e4in. Pientalojen kysynt\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n kasvanut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikuttaisikin silt\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi on rohkaistunut tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 muuttamisesta tai kakkosasunnon hankkimisesta, kun mahdollisuus et\u00e4- ja monipaikkaiseen ty\u00f6skentelyyn on muuttunut todeksi. Samalla mukana on varmasti my\u00f6s varautumista siihen, ett\u00e4 koronan kaltaisia pandemioita kohdataan jatkossakin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">      <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Suomessa asutaan eurooppalaisittainkin vertaillen ahtaasti, kerrostalovaltaisesti ja kalliisti.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">On asuntopolitiikkamme<\/span> paradokseja, ett\u00e4 Suomessa asutaan eurooppalaisittainkin vertaillen ahtaasti, kerrostalovaltaisesti ja kalliisti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4in harvaan asutussa maassa tilanteen olettaisi olevan toisin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asuntokanta ja yhdyskuntarakenne uusiutuvat hitaasti. Sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 suunnitteilla ja rakenteilla olevilla asuinalueilla ja -kohteissa asumisen toiveet ja my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuvat tarpeet kyet\u00e4\u00e4n huomioimaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Korona tuskin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kaupungistumisen ja v\u00e4est\u00f6n keskittymisen megatrendi\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Ainakaan sellaista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei viel\u00e4 voi mihink\u00e4\u00e4n tietoon perustuen vet\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Silti n\u00e4it\u00e4 samaan aikaan nousevia asumiseen, ty\u00f6h\u00f6n ja el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyvi\u00e4 rinnakkaistrendej\u00e4 on nyt otollinen tilaisuus my\u00f6s kuntien ja valtion toimin vahvistaa ja samalla kuroa umpeen kuilua asumisen toiveiden ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4h\u00e4n tarvitaan muun muassa verotuksen ja asumisen tukij\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4mist\u00e4, sallivampaa suhtautumista vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituisiksi asunnoiksi sek\u00e4 esimerkiksi t\u00e4ydennysrakentamisen uudelleen ajattelua. Takavuosien elintasosiipien sijaan tarvitsemme kenties yh\u00e4 useampiin olemassa oleviin asuntoihin et\u00e4ty\u00f6siipi\u00e4 \u2013 omia tai yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span class=\"korostus\">Onneksi<\/span> parhaillaan on k\u00e4ynniss\u00e4 sek\u00e4 <strong>Marinin<\/strong> hallituksen asuntopoliittisen ohjelman laadinta ett\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain parlamentaarisesti valmisteltava uudistus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuntavaalien j\u00e4lkeen strategiaty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin my\u00f6s kunnissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 ovat oivallisia momentumeja, joissa ihmisten asumistoiveiden paremmalle toteutumiselle voidaan luoda edellytyksi\u00e4 ja vastata my\u00f6s tulevaisuuden tarpeisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4iset asuntomessut j\u00e4rjestettiin Tuusulan Lahelassa vuonna 1970. T\u00e4m\u00e4n viikon maanantaina 3.8. portit avautuivat 50. juhlavuoden merkeiss\u00e4 jo kolmansille Tuusulan is\u00e4nn\u00f6imille asuntomessuille, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Rykmentinpuistossa. Lahelan messujen teemana oli aikanaan osuvasti \u201dOma tupa, oma lupa\u201d. Nyt ympyr\u00e4 vaikuttaisi sulkeutuvan my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 koronakev\u00e4\u00e4n kokemukset ja orastavat signaalit asumiseen liittyvist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksista korostavat entisest\u00e4\u00e4n oman tuvan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"7.8.2020 10.51","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":28,"date":"2020-05-18T09:25:06","date_gmt":"2020-05-18T06:25:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=28"},"modified":"2020-05-18T17:37:26","modified_gmt":"2020-05-18T14:37:26","slug":"kaataisiko-korona-hallinnon-siilotkin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/kaataisiko-korona-hallinnon-siilotkin\/","title":{"rendered":"Kaataisiko korona hallinnon siilotkin?"},"content":{"rendered":"<p>Korona on kaatanut ja kaataa monen terveyden ja viel\u00e4 paljon useamman talouden. Vaurioiden laajuuden kannalta ratkaisevaa on se, miten pitk\u00e4\u00e4n kriisi kaikkine vaiheineen kest\u00e4\u00e4, kuinka siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hallitusti eteenp\u00e4in ja ennen kaikkea, mit\u00e4 opimme t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Suomalaisen hallinnon perisyntin\u00e4 on muun muassa OECD:n arvioissa pidetty liiallista siiloutumista. Siis sit\u00e4, ett\u00e4 kukin hoitaa vain omaa rajattua tonttiaan \u2013 pyrkien sit\u00e4 toki yleens\u00e4 laajentamaan\u00a0\u2013 ilman, ett\u00e4 erilaiset ilmi\u00f6t ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t liikaa vakiintuneita kuvioita sotkemaan.\u00a0<\/p>\n<p>Koronakriisin alkuvaiheen tilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla Suomeen palaavien matkustajien vastaanottamisessa oli kouluesimerkki siit\u00e4, kuinka jokainen toimija teki oman osuutensa ilmeisen moitteettomasti, mutta silti itse ongelman havaitseminen ja sen ratkaiseminen j\u00e4iv\u00e4t uupumaan.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Koronakriisin<\/span> opit parhaimmillaan auttavat kaatamaan t\u00e4llaisia ajattelu- ja toimintamalleja. Siiloutumista on pidetty erityisesti valtionhallinnon haasteena, mutta eiv\u00e4t kunnat tai mitk\u00e4\u00e4n muutkaan organisaatiot sille immuuneja ole.<\/p>\n<p>L\u00e4hell\u00e4 oleva demokratia on kuitenkin kuntien kohdalla tehokas vastal\u00e4\u00e4ke siiloutumiseenkin. Se toimii my\u00f6s koronan oloissa. Digiloikka Teams-palavereineen kun koskee my\u00f6s kuntien luottamushenkil\u00f6iden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n<p>Koronakriisin oloissa ja varsinkin asteittain avautuvassa j\u00e4lleenrakennusvaiheessa korostuu erityisesti se, miten valtion, kuntien ja yksityisen sektorin yhteispeli ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 saadaan paremmin toimimaan. Siihen tarvitaan yhteinen tilannekuva, yhteiset tavoitteet, jaettu pelikirja sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti avointa vuorovaikutusta.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Er\u00e4s<\/span> toimiva esimerkki my\u00f6s siilojen kaatamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on konsepti, jolla yksinyritt\u00e4jien koronatuki p\u00e4\u00e4tettiin toteuttaa. Sen valmistelu perustui valtion ja kuntakent\u00e4n edustajien tiiviiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, johon my\u00f6s muun muassa Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t osallistui.<\/p>\n<p>Lopputuloksena ty\u00f6njako on luonteva, yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palveleva ja eri toimijoiden vahvuuksia hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4. Valtio rahoittaa tuen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen ehdoista. Tuen my\u00f6nt\u00e4minen on kuntien teht\u00e4v\u00e4, koska ne tuntevat yritt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 parhaiten.<\/p>\n<p>Samalla t\u00e4m\u00e4ntyyppisen tuen toimeenpano nivoutuu muutenkin jouhevasti kuntien elinkeino- ja ty\u00f6llisyysteht\u00e4viin. Pitk\u00e4lti juuri n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 kaikki kunnat ovat t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n ottaneet hoitaakseen, vaikka se onkin vapaaehtoinen.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">My\u00f6s<\/span> nopeudessa tehtiin kenties Suomen enn\u00e4tys. Tukea koskeva asetus, joka luotiin pitk\u00e4lti tyhj\u00e4st\u00e4 juuri t\u00e4t\u00e4 tilannetta varten, hyv\u00e4ksyttiin valtioneuvostossa kiirastorstaina. Viikko sen j\u00e4lkeen yli 60 prosenttia kunnista oli avannut haun. Kolmen viikon j\u00e4lkeen hakemuksia oli otettu sis\u00e4lle jo noin 20\u00a0000 ja ratkaistukin valtaosa.<\/p>\n<p>Ketteryys muodostui siit\u00e4, ett\u00e4 kunnissa tuen toimeenpano kytkettiin osaksi paikallisia olosuhteita ja toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 olisi rakennettu kokonaan uusi valtakunnallinen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 tai muita byrokraattisia rakenteita, joita kaikkien olisi pit\u00e4nyt alkaa samanaikaisesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Siilojen<\/span> ylitt\u00e4minen ja uusien toimintamallien luominen edellytt\u00e4\u00e4 vahvaa luottamusta &#8211; tai ainakin luottamusta luottamuksen syntymiseen. Joskus kriisit voivat auttaa t\u00e4ss\u00e4kin.<\/p>\n<p>Ei pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 my\u00f6s suomalaisen huoltovarmuuden ydin on yksitt\u00e4isten maskikauppojen sijasta juuri se, ett\u00e4 valtio, kunnat ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t vahvuutensa poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumiseksi ja niist\u00e4 selvi\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Varsinkin pienen kansakunnan suuruus on siin\u00e4, ett\u00e4 kaikki voimavarat voidaan niin haluttaessa valjastaa h\u00e4d\u00e4n mutta my\u00f6s parempien aikojen hetkell\u00e4 ketter\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhteiseksi hyv\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Korona on kaatanut ja kaataa monen terveyden ja viel\u00e4 paljon useamman talouden. Vaurioiden laajuuden kannalta ratkaisevaa on se, miten pitk\u00e4\u00e4n kriisi kaikkine vaiheineen kest\u00e4\u00e4, kuinka siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hallitusti eteenp\u00e4in ja ennen kaikkea, mit\u00e4 opimme t\u00e4st\u00e4. Suomalaisen hallinnon perisyntin\u00e4 on muun muassa OECD:n arvioissa pidetty liiallista siiloutumista. Siis sit\u00e4, ett\u00e4 kukin hoitaa vain omaa rajattua tonttiaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":22,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.5.2020 9.25","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":20,"date":"2020-03-09T10:48:02","date_gmt":"2020-03-09T08:48:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=20"},"modified":"2020-03-09T12:25:56","modified_gmt":"2020-03-09T10:25:56","slug":"mista-tilketta-kuntien-veropohjaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/mista-tilketta-kuntien-veropohjaan\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 tilkett\u00e4 kuntien veropohjaan?"},"content":{"rendered":"<p>Kuntakent\u00e4n eriytyminen my\u00f6s taloudellisesti on saanut viime aikoina osakseen runsaasti huomiota muun muassa valtiovarainministeri\u00f6n laatimassa <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162061\/VM_2020_13_Kuntien_tilannekuva_2020.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">tilannekuvassa<\/a>.<\/p>\n<p>Sen alle melkeinp\u00e4 peittyy se viel\u00e4 vakavampi tosiasia, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikilla kunnilla on eritt\u00e4in suuria vaikeuksia saada tulorahoitus riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6talouden sek\u00e4 investointien kasvaviin menoihin.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Yht\u00e4\u00e4n<\/span> v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4 menokehitykseen tai valtionosuusrahoituksen v\u00e4henemiseen liittyvien tekij\u00f6iden merkityst\u00e4, ongelmien er\u00e4s keskeinen syy on verotulopohjan mureneminen kunnallisverosta teht\u00e4vien, nopeasti kasvaneiden v\u00e4hennysten kautta.<\/p>\n<p>Valtionosuuksien kautta tehdyt kompensaatiot eiv\u00e4t valitettavasti kata niit\u00e4 l\u00e4himainkaan; aukko on miljardiluokkaa.<\/p>\n<p>Toisaalta n\u00e4it\u00e4 etenkin pieni- ja keskituloisille suunnattuja huojennuksia ei voi reaalimaailmassa peruakaan kielteisten tulonjako- ja ty\u00f6llisyysvaikutusten vuoksi.\u00a0<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Siksi nyt <\/span>tulisikin ennakkoluulottomasti etsi\u00e4 keinoja, joilla kuntien verotulorahoitusta voitaisiin muuta kautta vahvistaa ja samalla lis\u00e4t\u00e4 kuntien itsehallintoa, johon oikeus omiin riitt\u00e4viin verotuloihin kiinte\u00e4sti liittyy.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 keskeisin uusi elementti voisi olla p\u00e4\u00e4omaverotulojen ohjaaminen osittain kunnille. Ne tuovat valtion kirstuun t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin kolme miljardia euroa vuodessa.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Idea ei ole<\/span> uusi, mutta se on nyt monestakin syyst\u00e4 aiempaa ajankohtaisempi. K\u00e4ytt\u00e4v\u00e4th\u00e4n my\u00f6s p\u00e4\u00e4omaverotuloja maksavat kuntien j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 palveluja ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 infraa.<\/p>\n<p>Rajanveto ansio- ja p\u00e4\u00e4omatuloverojen kesken on liukuva ja osin veronmaksajan valinnasta riippuvainen.<\/p>\n<p>Ansiotulojen muuntaminen p\u00e4\u00e4omatuloiksi on my\u00f6s yleistynyt varsinkin ylemmiss\u00e4 tuloluokissa.<\/p>\n<p>Yhdenvertaisuutta lis\u00e4isi, ett\u00e4 kumpikin tulolaji my\u00f6s toisi euroja kuntatalouteen. Muutoksella ei olisi vaikutusta p\u00e4\u00e4omaverotuksen tasoon veronmaksajien kannalta.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">J\u00e4rjestelm\u00e4n<\/span> monimutkaisuudesta johtuen j\u00e4\u00e4 helposti huomaamatta, ett\u00e4 v\u00e4lillisesti p\u00e4\u00e4omatuloverojen kertyminen heiluttelee jo nyt kuntien verotulojen tilityksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osaltaan vaikeuttaa verokertymien ennakointia.\u00a0<\/p>\n<p>On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4omaverojen osuuden kunnille tulisi olla mukana verotuloihin perustuvassa tasauksessa. Samoin p\u00e4\u00e4omavero-osuudet olisi laskettava useiden vuosien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4, jotta suhdanneheilahteluja voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Samoja haasteita toki on my\u00f6s kuntien yhteis\u00f6vero-osuuden (kuntien osuus noin kuuden miljardin tuotosta kolmasosa) kohdalla. Sen korottamista my\u00f6s on joskus k\u00e4ytetty kuntien tulopohjan nopeavaikutteiseen paikkaamiseen.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Sote-uudistus <\/span>muokkaa oletettavasti aikanaan merkitt\u00e4v\u00e4sti kuntien rahoitus- ja valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kun siin\u00e4 kuntien tuloverotuloja siirrett\u00e4neen merkitt\u00e4v\u00e4ksi valtiolle ja siten maakuntien rahoittamiseen, t\u00e4m\u00e4kin osaltaan puoltaisi sit\u00e4, ett\u00e4 kuntien verotulopohjaa pit\u00e4isi muulla tavoin vahvistaa.<\/p>\n<p><strong class=\"henkil\u00f6\">Marinin<\/strong> hallitus lupasi ty\u00f6llisyyslinjauksessaan (4.2.2020) lis\u00e4t\u00e4 kuntatalouden ennakoitavuutta ja vahvistaa sit\u00e4.<\/p>\n<p>Kehysriihess\u00e4 on hyv\u00e4 aika lunastaa n\u00e4it\u00e4kin lupauksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuntakent\u00e4n eriytyminen my\u00f6s taloudellisesti on saanut viime aikoina osakseen runsaasti huomiota muun muassa valtiovarainministeri\u00f6n laatimassa tilannekuvassa. Sen alle melkeinp\u00e4 peittyy se viel\u00e4 vakavampi tosiasia, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikilla kunnilla on eritt\u00e4in suuria vaikeuksia saada tulorahoitus riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6talouden sek\u00e4 investointien kasvaviin menoihin. Yht\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4 menokehitykseen tai valtionosuusrahoituksen v\u00e4henemiseen liittyvien tekij\u00f6iden merkityst\u00e4, ongelmien er\u00e4s keskeinen syy on verotulopohjan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":21,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.3.2020 10.48","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":19,"date":"2019-12-27T04:00:00","date_gmt":"2019-12-27T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=19"},"modified":"2023-05-30T16:29:22","modified_gmt":"2023-05-30T13:29:22","slug":"kaikki-erilaisia-kaikki-samanarvoisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/kaikki-erilaisia-kaikki-samanarvoisia\/","title":{"rendered":"Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia"},"content":{"rendered":"<p>Pinta-alaltaan Suomen suurimpaan kuntaan Inariin mahtuu 2889 Kauniaisten kaupunkia.<\/p>\n<p>V\u00e4kiluku on Luhangassa noin 700 ja Helsingiss\u00e4 650000.<\/p>\n<p>Ty\u00f6ik\u00e4isten ja ei-ty\u00f6ik\u00e4isten suhdetta kuvaava taloudellinen huoltosuhde puolestaan on kunnissamme alimmillaan 45,6 ja korkeimmillaan 106,1.<\/p>\n<p>Ennusteiden mukaan vuonna 2030 on jo 100 kuntaa, joissa syntyy alle 20 lasta.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">N\u00e4m\u00e4<\/span> faktat piirt\u00e4v\u00e4t osaltaan kuvaa kuntakentt\u00e4mme kasvavasta erilaisuudesta.<\/p>\n<p>Vaikeampi kysymys on, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, jotta luontainen erilaisuus ei muutu hallitsemattomaksi eriarvoisuudeksi tai tee palvelujen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 kohtuullisella vero- ja maksurasituksella mahdottomaksi?<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Er\u00e4st\u00e4<\/span> vastausta on haettu siit\u00e4, ett\u00e4 erilaisille kunnille s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin erilaisia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>On puhuttu jopa \u201dkevyt-kunnista\u201d. Historiallisesti tarkastellen yhten\u00e4iskunnan ideaali ei toki ole edes kovin vanha.<\/p>\n<p>Vasta 1970-luvulla lakis\u00e4\u00e4teiset erot kuntamuotojen v\u00e4lill\u00e4 poistuivat.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Toisaalta<\/span> pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vaikka kuntien lakis\u00e4\u00e4teiset teht\u00e4v\u00e4t ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti samoja, tavat hoitaa niit\u00e4 ovat jo nyt kovin erilaisia.<\/p>\n<p>Osin t\u00e4m\u00e4 perustuu vapaaehtoiseen ja osin pakkoyhteisty\u00f6h\u00f6n muun muassa erikoissairaanhoidossa.<\/p>\n<p>On my\u00f6s teht\u00e4vi\u00e4, kuten toisen asteen koulutus, joissa kaikki kunnat ovat rahoitusvastuussa, mutta j\u00e4rjest\u00e4minen on vapaaehtoista.<\/p>\n<p>Jos siihen ryhtyy, tulee asianomaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja velvoitteiden piiriin.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Kuntien<\/span> kokonaan vapaaehtoisten eli yleisen toimialan perusteella hoitamien ja rahoittamien teht\u00e4vien puolella erot ovat niin ik\u00e4\u00e4n jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4skett\u00e4in julkistettiin professori <strong class=\"henkil\u00f6\">Juha Lavapuron<\/strong> johdolla laadittu <a href=\"http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161915\/VNTEAS_2019_67.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">selvitys<\/a> , jossa etsittiin valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6ist\u00e4 vastausta teht\u00e4vien eriytt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Marssij\u00e4rjestys onkin oikea, sill\u00e4 vasta jos perustuslaki eriytt\u00e4misen mahdollistaa, on mielek\u00e4st\u00e4 keskustella siit\u00e4, mit\u00e4 halutaan.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote\">\n<p class=\"sitaatti\">On kyett\u00e4v\u00e4 turvaamaan kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kansanvaltaisuus sek\u00e4 oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti taloudestaan ja hallinnostaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p><span class=\"korostus\">Selvitys<\/span> liittyi osaltaan my\u00f6s Uudenmaan sote-erillisratkaisuun, josta joulun alla valmistuneen ehdotuksen toteutuessa Helsingin kaupungin lakis\u00e4\u00e4teiset teht\u00e4v\u00e4t muodostuisivat selv\u00e4sti muista kunnista poikkeaviksi.<\/p>\n<p>Lavapuron ryhm\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 perustuslakimme ei est\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuntien teht\u00e4vist\u00e4 tavalla, jossa joidenkin kuntien teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4 muodostuu muihin n\u00e4hden erilaiseksi.<\/p>\n<p>T\u00e4llaiselle teht\u00e4vien eriytt\u00e4miselle on kuitenkin tiukat valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6iset reunaehdot. Niille on muun muassa osoitettava yhdenvertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t perusteet.<\/p>\n<p>Samoin on kyett\u00e4v\u00e4 turvaamaan kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kansanvaltaisuus sek\u00e4 oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti taloudestaan ja hallinnostaan.<\/p>\n<p>Viime k\u00e4dess\u00e4 arviointi on teht\u00e4v\u00e4 jokaisen teht\u00e4v\u00e4n kohdalla erikseen.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Lakis\u00e4\u00e4teisten<\/span> teht\u00e4vien eriytt\u00e4minen\u00a0\u2013 ainakin pidemm\u00e4lle vietyn\u00e4\u00a0\u2013 nostaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esille kysymyksen siit\u00e4, mik\u00e4 taho niit\u00e4 hoitaisi sellaisen kunnan puolesta, joka ei teht\u00e4vi\u00e4 itse halua tai kykene hoitamaan tai jolle sellaista oikeutta ei lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 annettaisi.<\/p>\n<p>Luonteeltaan paikallisten teht\u00e4vien siirt\u00e4minen valtion vastuulle tuskin voi olla eurooppalaiseen l\u00e4heisyysperiaatteeseenkin sitoutuneen Suomen malli.<\/p>\n<p>Jos taas teht\u00e4vist\u00e4 vastaisi toinen kunta, t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n jossakin vaiheessa perustuslain reunaehtoihin muun muassa kansanvaltaisuuden osalta.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Kansanvaltaiseen<\/span> p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon nojautuva alueellinen toimija, kuten maakunta, antaisi kenties parhaat edellytykset my\u00f6s kuntien teht\u00e4vien eriytt\u00e4miseen, kunhan itsehallintoon kuuluva sopiminen maakunnan ja kunnan v\u00e4lill\u00e4 mahdollistettaisiin.<\/p>\n<p>Perustuslaki ei est\u00e4 t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ilmenee my\u00f6s Lavapuron selvityksest\u00e4.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Kuntien<\/span> lakis\u00e4\u00e4teisten teht\u00e4vien eriytt\u00e4misest\u00e4 tuskin kuitenkaan l\u00f6ytyy yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 vastausta erilaistumisen haasteisiin vastaamiseen.<\/p>\n<p>Tarvitaan paljon monipuolisempaa keinovalikoimaa.<\/p>\n<p>Asukkaiden itsehallintoon perustuvina kunnat ovat \u201dkaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia\u201d, kuten toisesta asiayhteydest\u00e4 tuttu slogan kuuluu.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni.\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pinta-alaltaan Suomen suurimpaan kuntaan Inariin mahtuu 2889 Kauniaisten kaupunkia. V\u00e4kiluku on Luhangassa noin 700 ja Helsingiss\u00e4 650000. Ty\u00f6ik\u00e4isten ja ei-ty\u00f6ik\u00e4isten suhdetta kuvaava taloudellinen huoltosuhde puolestaan on kunnissamme alimmillaan 45,6 ja korkeimmillaan 106,1. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 on jo 100 kuntaa, joissa syntyy alle 20 lasta. N\u00e4m\u00e4 faktat piirt\u00e4v\u00e4t osaltaan kuvaa kuntakentt\u00e4mme kasvavasta erilaisuudesta. Vaikeampi kysymys [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":22,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.12.2019 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":18,"date":"2019-10-18T09:05:52","date_gmt":"2019-10-18T06:05:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=18"},"modified":"2019-10-18T09:09:59","modified_gmt":"2019-10-18T06:09:59","slug":"veli-myos-maksettaessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/veli-myos-maksettaessa\/","title":{"rendered":"Veli my\u00f6s maksettaessa?"},"content":{"rendered":"<p>Suomalaisen taloudenpidon geeniperim\u00e4\u00e4n kuuluu koeteltu k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dvelka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa\u201d. N\u00e4in olemme tottuneet ajattelemaan niin kotitalouksien kuin my\u00f6s julkisen talouden kohdalla.<\/p>\n<p>Maailma on kuitenkin muuttunut t\u00e4ss\u00e4kin nopeasti ja rahoitusmarkkinat viel\u00e4 ripe\u00e4mmin. Ilmi\u00f6n yht\u00e4 puolta havainnollisti talousnobelistimme <strong class=\"henkil\u00f6\">Bengt Holmstr\u00f6m<\/strong> puheenvuorossaan Kuntarahoituksen 30-vuotisjuhlassa syyskuussa. H\u00e4nen mukaan el\u00e4mme kummallista aikaa, sill\u00e4 negatiivisia ohjauskorkoja ei ole ennen n\u00e4hty.<\/p>\n<p>Nobelisti vertasi asetelmaa ei-ekonomisteillekin paremmin avautuvalla tavalla parkkimaksuun: my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rahan parkkeeraaminen ei ole n\u00e4in\u00e4 aikoina ilmaista.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Kysymykset<\/span> velkaantumisesta, rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta ovat my\u00f6s kuntatalouden kest\u00e4vyyden kannalta kriittisen t\u00e4rkeit\u00e4. Niit\u00e4 arvioidaan jokaisessa valtuustossa parhaillaan, kun ensi vuoden budjetteja ja l\u00e4hivuosien taloussuunnitelmia laaditaan.<\/p>\n<p>Kuntatalouden l\u00e4ht\u00f6lava ja etenkin n\u00e4kym\u00e4t ovat historiallisen synkki\u00e4. Ongelmia k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4t verotulokertymien rytmih\u00e4iri\u00f6t, joiden mittaluokka yll\u00e4tti totaalisesti n\u00e4iden muutosten tekij\u00e4t valtion puolella ja joihin kunnat ovat syytt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4skett\u00e4in julkistettu Kuntatalousohjelma ennakoi, ett\u00e4 kuntien ja kuntayhtymien velka kasvaa t\u00e4m\u00e4n vuoden 22 miljardista eurosta per\u00e4ti 32 miljardiin euroon eli 44 prosentilla vuoteen 2023 menness\u00e4.<\/p>\n<p>Suurinta lainakannan kasvun arvioidaan olevan alle 6\u2009000 asukkaan kuntaryhm\u00e4ss\u00e4. Kysymys on toki painelaskelmasta, jossa esimerkiksi kuntien sopeutustoimia ei ole huomioitu.<\/p>\n<p>Kun mukaan lasketaan kuntakonsernit\u00a0\u2013 kuten pit\u00e4\u00e4 laskea\u00a0\u2013 velan kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hes kaksinkertaistuu. T\u00e4m\u00e4 heijastaa osaltaan sairaalahankkeiden ja muiden suurten investointien liikkeell\u00e4 oloa sek\u00e4 my\u00f6s toimintojen siirtymist\u00e4 peruskunnista kuntayhtymiin ja konserniyhti\u00f6ihin.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote\">\n<p class=\"sitaatti\">Velkarahalla on ennen kaikkea investoitu.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n<p><span class=\"korostus\">Toisaalta <\/span>kuntien velkaantuminen on ollut siin\u00e4 mieless\u00e4 \u201dtervett\u00e4\u201d, ett\u00e4 sy\u00f6m\u00e4velan osuus on siit\u00e4 vain noin viiden prosentin luokkaa. Lopulla velkarahalla on ennen kaikkea investoitu sek\u00e4 peruspalvelujen tuottamisen edellytyksiin ett\u00e4 elinvoiman vahvistamiseen, kuten uusiin asuinalueisiin.<\/p>\n<p>Kuntienkin pit\u00e4\u00e4 menesty\u00e4kseen uusiutua, ja se usein edellytt\u00e4\u00e4 investointeja. Niiden rahoittaminen s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 tai tulorahoituksella ei ole aina mahdollista eik\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Investointi- ja siten velkaantumispaineille ei n\u00e4y loppua. Kasvu maksaa, mutta niin tekee my\u00f6s sopeutuminen supistuvaan kehitykseen. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4est\u00f6muutosten vaikutus on merkitt\u00e4v\u00e4. Tilastokeskuksen tuoreet v\u00e4est\u00f6ennusteet antavat osaltaan pohjaa my\u00f6s investointien suunnittelulle.<\/p>\n<p>Uusinvestointitarpeiden ohella k\u00e4siss\u00e4mme on kasvava korjausvelka. Sit\u00e4 piilee kuntien vastuulla olevissa toimitiloissa, kaduissa, vesi ja viem\u00e4riverkossa ja muussa infrassa useita miljardeja euroja.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Velkaantumisessa<\/span> ratkaisevaa on paitsi m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu, ennen kaikkea velallisen kyky vastata siit\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa kunnat ovat hyvin erilaisia muun muassa vero- ja muiden tulojen rakenteen osalta. Lainam\u00e4\u00e4ri\u00e4 arvioidaan liian usein vain vertaamalla niit\u00e4 euroa\/asukas muihin kuntiin.<\/p>\n<p>Olennaisempaa on k\u00e4sitys siit\u00e4, mik\u00e4 on oman kunnan aito lainanhoito- ja riskinsietokyky pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s laskelmat etenkin suurten investointien kannattavuudesta ja takaisinmaksuajoista on syyt\u00e4 mahdollisuuksien mukaan tehd\u00e4\u00a0\u2013 ja tehd\u00e4 ne huolella. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n riski korkojen noususta ei ole mihink\u00e4\u00e4n h\u00e4vinnyt. T\u00e4h\u00e4nkin on laskelmissa varauduttava.<\/p>\n<p>Viisainta on l\u00e4hte\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 velasta ei tule velje\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n maksettaessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisen taloudenpidon geeniperim\u00e4\u00e4n kuuluu koeteltu k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dvelka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa\u201d. N\u00e4in olemme tottuneet ajattelemaan niin kotitalouksien kuin my\u00f6s julkisen talouden kohdalla. Maailma on kuitenkin muuttunut t\u00e4ss\u00e4kin nopeasti ja rahoitusmarkkinat viel\u00e4 ripe\u00e4mmin. Ilmi\u00f6n yht\u00e4 puolta havainnollisti talousnobelistimme Bengt Holmstr\u00f6m puheenvuorossaan Kuntarahoituksen 30-vuotisjuhlassa syyskuussa. H\u00e4nen mukaan el\u00e4mme kummallista aikaa, sill\u00e4 negatiivisia ohjauskorkoja ei [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":22,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-18","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.10.2019 9.05","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":17,"date":"2019-08-13T04:00:00","date_gmt":"2019-08-13T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/?p=17"},"modified":"2023-05-30T16:29:27","modified_gmt":"2023-05-30T13:29:27","slug":"monipaikkaisuus-voimavaraksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/monipaikkaisuus-voimavaraksi\/","title":{"rendered":"Monipaikkaisuus voimavaraksi"},"content":{"rendered":"<p>Hehkein kes\u00e4lomakausi alkaa olla t\u00e4lt\u00e4 er\u00e4\u00e4 ohi. Monille meist\u00e4 olennainen osa vapaa-ajanviettoa on m\u00f6kkeily eri muodoissaan. Se kuuluu nimenomaan suomalaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan. Silti se j\u00e4\u00e4 virallisissa tilastoissamme\u00a0\u2013 ja my\u00f6s muutoin \u2013 usein piiloon.<\/p>\n<p>Suomalaiset esimerkiksi asuvat kansainv\u00e4lisesti vertaillen edelleen ahtaasti, mutta kakkoskotien neli\u00f6it\u00e4 ei n\u00e4iss\u00e4 luvuissa ole. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kes\u00e4m\u00f6kkej\u00e4 meill\u00e4 on yli puoli miljoonaa.<\/p>\n<p>Helposti unohtuu, ett\u00e4 koko asutun yhdyskuntarakenteemme ja v\u00e4est\u00f6n sijoittumisen kuva muuttuu merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun sit\u00e4 tarkastellaan pysyv\u00e4n asumisen sijasta huomioiden my\u00f6s kausiasuminen.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4<\/span> on laajemminkin selvitellyt tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 <strong class=\"henkil\u00f6\">Olli Lehtonen<\/strong>. Alkukes\u00e4st\u00e4 Mikkelin Laiturilla-seminaarissa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n esityksess\u00e4 h\u00e4n tarkasteli tilastoidun ja kausiv\u00e4kiluvun eroja vuosina 2005-2016.<\/p>\n<p>H\u00e4nen er\u00e4s johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 oli, ett\u00e4 kuva taantuvasta maaseudusta muuttuu, kun alueiden osa-aikainen k\u00e4ytt\u00f6 ja monipaikkaisuus huomioidaan v\u00e4est\u00f6tilastoissa. T\u00e4ll\u00f6in iso osa maaseudusta onkin tuolla ajanjaksolla kasvattanut v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Monipaikkaisuuden kasvu muodostaa samaan aikaan jatkuvalle kaupungistumiselle ja pysyv\u00e4n asumisen keskittymiselle rinnakkaisen trendin. Molemmat mahtuvat etenem\u00e4\u00e4n saman aikaan. Parhaimmillaan ne my\u00f6s ruokkivat olosuhteiltaan erilaisten alueiden vuorovaikutusta ja keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 niin yksil\u00f6iden kuin yhteiskunnan tasolla.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">Kaupunkimainen<\/span> ja maaseutumainen Suomi ei noudata my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuntarajoja. T\u00e4st\u00e4 kertoo sekin, ett\u00e4 kuntaliitosten seurauksena kymmenen suurimmat m\u00f6kkikunnan joukossa on viisi C21-kaupunkia eli Kuopio, Mikkeli, H\u00e4meenlinna, Kouvola ja Salo.<\/p>\n<p>Syvemmin kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 voi olla monta identiteetti\u00e4 samaan aikaan. Kasvava liikkuminen ja asuminen opintojen, ty\u00f6skentelyn, perhe-el\u00e4m\u00e4n ja muiden syiden vuoksi maan sis\u00e4ll\u00e4 ja maailmalla saa yh\u00e4 useamman kokemaan aitoa samaistumista monien paikkojen henkeen ja identiteettiin.<\/p>\n<p>Monipaikkaisuus on merkitt\u00e4v\u00e4 taloudellinen ja henkinen voimavara monelle alueelle ja kunnalle jo nyt. Kun ilmi\u00f6 tunnetaan tarkemmin, sit\u00e4 voidaan my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja huomioida paremmin muun muassa alueiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja palveluita koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n<p><span class=\"korostus\">T\u00e4h\u00e4n liittyy<\/span> my\u00f6s kysymys niin sanotusta kaksoiskuntalaisuudesta, josta vihdoin Sipil\u00e4n hallituksen aikana laadittiin laajempi selvitys.<\/p>\n<p>Sen er\u00e4\u00e4n\u00e4 lopputulemana oli, ett\u00e4 sellainen kaksoiskuntalaisuus, joka sis\u00e4lt\u00e4isi \u00e4\u00e4nioikeuden tai vaalikelpoisuuden useassa kunnassa taikka verotuottojen jakamisen kuntien v\u00e4lill\u00e4, on ongelmallinen perustuslain n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Sen sijaan esimerkiksi monipaikkaisten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismuotoja voidaan muutoin kehitt\u00e4\u00e4. Kuntalakia onkin jo t\u00e4lt\u00e4 osin t\u00e4smennetty, mutta ratkaisevaa t\u00e4ss\u00e4kin on paikallinen tahto ja luovuus.<\/p>\n<p>Vaikka Olli Lehtosen laskelman mukaan Rinteen hallituksen ohjelmassa kaupungit ja kaupungistuminen mainitaan 26 kertaa ja monipaikkaisuus ja maaseutu molemmat kaksi kertaa, t\u00e4m\u00e4 ei varmaankaan kuvaa sit\u00e4, millaisia mahdollisuuksia n\u00e4ihin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hehkein kes\u00e4lomakausi alkaa olla t\u00e4lt\u00e4 er\u00e4\u00e4 ohi. Monille meist\u00e4 olennainen osa vapaa-ajanviettoa on m\u00f6kkeily eri muodoissaan. Se kuuluu nimenomaan suomalaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan. Silti se j\u00e4\u00e4 virallisissa tilastoissamme\u00a0\u2013 ja my\u00f6s muutoin \u2013 usein piiloon. Suomalaiset esimerkiksi asuvat kansainv\u00e4lisesti vertaillen edelleen ahtaasti, mutta kakkoskotien neli\u00f6it\u00e4 ei n\u00e4iss\u00e4 luvuissa ole. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kes\u00e4m\u00f6kkej\u00e4 meill\u00e4 on yli puoli miljoonaa. Helposti unohtuu, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21,"featured_media":22,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-17","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.8.2019 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-reina\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]