Kun olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella kuntakent\u00e4n haasteista riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisesti, on keskustelu viime aikoina kuntien tulevaisuudesta k\u00e4\u00e4ntynyt j\u00e4lleen kerran kuntien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Kuntakent\u00e4n ongelmia ei ratkaista lakkauttamalla harvaanasutut pienet kunnat. Niiden kustannukset ovat olematon osa kuntien kustannuksista, noin 3\u20135 prosenttia kuntien kokonaismenoista. Lis\u00e4ksi ihmisten palvelut on liitoskuntienkin alueilla turvattava. <\/p>\n\n\n\n
En toki vastusta vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Niit\u00e4 on tehty ja toivottavasti tehd\u00e4\u00e4n jatkossakin hyvin valmisteltuina. Valitettavasti moni tehdyist\u00e4 liitoksista ei ole ollut liitoskuntien asukkaiden kannalta hyv\u00e4 tuloksiltaan, eiv\u00e4tk\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki edes keskuskunnan kannalta onnistuneita. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 olisi reilua kaikkien tunnustaa. On vakava puute, ettei kuntaliitosten vaikutuksia ole analysoitu kunnolla.<\/p>\n\n\n\n
Liitoksia<\/span> t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on uudistaa toimintatapoja: muun muassa joustavoittaa normeja, kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6malleja ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4. Ei ole olemassa yht\u00e4 optimaalista kunta- tai hyvinvointialuekokoa kaikille palveluille. <\/p>\n\n\n\n Vaativaa erikoissairaanhoitoa kannattaa keskitt\u00e4\u00e4, mutta perustason sote-palveluissa keskitt\u00e4minen jopa heikent\u00e4\u00e4 palveluja. Kuntapalveluissa esimerkiksi esi- ja perusopetuksen j\u00e4rjest\u00e4minen on toiminto, joka on hy\u00f6dyllist\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, mutta ammattikorkeakoulutusta kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 keskitetymmin. <\/p>\n\n\n\n Miksi kuntajako tulisi tehd\u00e4 ammattikorkeakoulujen mukaisesti, kun monet muut palvelut toimivat muulla jaolla paremmin?<\/p>\n\n\n\n Jos kuntaliitoksilla ja muilla rakenteellisilla aiotaan saada merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia, tulisi niit\u00e4 pohtia erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun metropolihallinto olisi pohtimisen arvoista.<\/p>\n\n\n\n Se on Euroopan suurilla kaupunkiseuduilla hyvin yleisesti k\u00e4ytetty malli, jolla ylikunnalliset, raskaat teht\u00e4v\u00e4t on hoidettu ja kunnat vastaavat muista palveluista. Jos p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 metropolimalli, niin tuskin esimerkiksi kalliista Vantaan ratikasta tarvitsisi edes keskustella.<\/p>\n\n\n\n Kokoomus<\/span> aikoo eduskuntavaalikampanjassaan ottaa yhdeksi k\u00e4rjeksi vahvan keskitt\u00e4misen. Noin voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kokoomuksen viime torstaina Iltalehdess\u00e4 julkistamista kunta- ja hyvinvointialuelinjausesityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Keskitt\u00e4mist\u00e4 tarjotaan keskeisimm\u00e4ksi l\u00e4\u00e4kkeeksi julkisen sektorin ongelmiin. Varsinaisia keinoja toimintojen tehostamiseen tai palvelujen toimivuuden turvaamiseen niit\u00e4 uudistamalla julkistetut linjaukset eiv\u00e4t tarjoa. <\/p>\n\n\n\n Oikeastaan teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseen liittyv\u00e4t esitykset ovat linjauksissa ainoita, joilla tuloksellisuutta voidaan parantaa. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia julkistetuissa linjauksissa ei k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4<\/span> muistaa, ett\u00e4 perustuslaissamme on alusta l\u00e4htien ollut kolme hallintotasoa: keskus-, alue- ja kunnallishallinto. Jos kuntien kokoa suurennetaan alueita vastaavaksi, poistuisi ero kuntien ja alueiden v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s erillinen kuntataso ja kunnallinen itsehallinto asukkaiden itsehallintona kotikunnassaan. <\/p>\n\n\n\n On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 juuri aloittaneessa parlamentaarisessa kuntien tulevaisuutta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n tarkastelemaan kuntien haasteita laaja-alaisesti ja olennaisuuksiin keskittyen.<\/p>\n\n\n\n Ajankohtaisiin kuntakent\u00e4n ongelmiin suurin yksitt\u00e4inen syy on se, ett\u00e4 sote-uudistuksen yhteydess\u00e4 kuntien rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n perusteellisempi uudistusty\u00f6 j\u00e4i tekem\u00e4tt\u00e4, eik\u00e4 nykyinen hallitus saanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n aikaan sen korjaamiseksi, vaikka kuntien rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 valmisteltiin pitk\u00e4\u00e4n ja rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistus oli kirjattu hallitusohjelmaan. <\/p>\n\n\n\n P\u00e4invastoin kasvattamalla kuntien rahoituksen leikkauksia, viimeksi kehysriihess\u00e4, se on vain lis\u00e4nnyt kuntien vaikeuksia. <\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi ty\u00f6llisyysteht\u00e4v\u00e4n siirto kunnille aliresursoituna, kuntien kasvavat ty\u00f6tt\u00f6myyskustannukset sek\u00e4 hankintalain uudistus ovat kasvattamassa kuntien taakkaa ja vaikeuttamassa toimintaedellytyksi\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Keskustelu<\/span> lukum\u00e4\u00e4rist\u00e4 ei koske vain kuntia, vaan my\u00f6s hyvinvointialueita. Julkisessa keskustelussa on hallituksen ministerien ja muiden vaikuttajien taholta lukuisia kertoja nostettu esiin hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n supistaminen keskeisen\u00e4 keinona saada aikaan ja turvata palvelut, vaikka tilanne on t\u00e4ysin p\u00e4invastainen. <\/p>\n\n\n\n Jos hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ryhdytt\u00e4isiin nyt supistamaan, aiheuttaisi se huomattavia lis\u00e4kustannuksia palkkojen ja tietoj\u00e4rjestelmien yhteensovittamisessa ja pys\u00e4ytt\u00e4isi pitk\u00e4ksi aikaa hyvinvointialueilla hyvin alkaneen kehitysty\u00f6n. Lopputuloksena olisivat kalliimmat ja heikommat palvelut. <\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueilla ongelmana on eritt\u00e4in ep\u00e4oikeudenmukainen rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka muun muassa ylikorostaa asukasluvun merkityst\u00e4, perustuu virheelliseksi osoittautuneisiin diagnoositietoihin eik\u00e4 kannusta tuloksekkaaseen toimintaan. <\/p>\n\n\n\n Hallituksella<\/span> on ollut erinomainen mahdollisuus korjata hyvinvointialueiden rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4t ongelmat, kun se antoi hyvinvointialueiden rahoituslain muutosesityksen eduskunnalle t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Esitys on kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa leikkauslaki, jolla hallituksen alueiden rahoituksen leikkausp\u00e4\u00e4t\u00f6kset vied\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Lakiesitys on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vain pient\u00e4 viilausta laajasti tunnustettujen ongelmien ratkaisemisessa.<\/p>\n\n\n\n Sek\u00e4 kuntien ett\u00e4 hyvinvointialueiden kannalta on eritt\u00e4in vahingollista, ett\u00e4 hallitus on rajusti leikannut j\u00e4rjest\u00f6jen toiminta-avustuksia. Leikkaukset vaikuttavat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niiden kykyyn tuottaa palveluja, jotka merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla tukevat heikommassa asemassa olevia. <\/p>\n\n\n\n Kunnilla tai hyvinvointialueilla ei ole varoja eik\u00e4 mahdollisuuksia korvata j\u00e4rjest\u00f6jen panosta, eli heikompiosaisten palvelut heikkenev\u00e4t t\u00e4t\u00e4kin kautta.<\/p>\n\n\n\n Viime k\u00e4dess\u00e4<\/span> kyse on ihmisten perusoikeuksien turvaamisesta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa sek\u00e4 kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista omaan l\u00e4hiyhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kannattaa muistaa, ett\u00e4 kuntakentt\u00e4 on kyennyt uudistumaan itsehallintonsa pohjalta hyvin. <\/p>\n\n\n\n Samoin hyvinvointialueilla ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet kehityshankkeita, joilla jo nyt, rahoituksen leikkauksista huolimatta, on kyetty parantamaan palveluja.<\/p>\n\n\n\n Suomi on iso maa ja olosuhteet sek\u00e4 palvelutarpeet vaihtelevat, samoin eri kuntien ja alueiden veropohja. <\/p>\n\n\n\n Joustava kuntien ja alueiden toiminnan s\u00e4\u00e4tely, vahva itsehallinto sek\u00e4 oikeudenmukainen olosuhteiden, palvelutarpeiden ja tulopohjaerojen tasaaminen ovat jatkossakin ne ainekset, joiden pohjalta kuntakentt\u00e4 ja alueet voivat menesty\u00e4. Mutta kunnilla ja alueilla pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s halu uudistua jatkossakin.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueiden<\/span> on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n esimerkiksi vaativimmissa hoidoissa. Perustason sote-palveluja on kyett\u00e4v\u00e4 vahvistamaan ja nuo palvelut yhdistett\u00e4v\u00e4 paikallistasolla paremmin toimiviksi. <\/p>\n\n\n\n Uudentyyppisten sote-palvelupisteiden verkosto on mahdollista ja syyt\u00e4 toteuttaa koko maassa turvaamaan palvelujen saavutettavuus. Yhteisty\u00f6t\u00e4 kuntien ja alueiden v\u00e4lill\u00e4 tulee kehitt\u00e4\u00e4, erityisesti yhteisen lakis\u00e4\u00e4teisen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi. <\/p>\n\n\n\n Yhteisty\u00f6t\u00e4 tulee my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 kuntien ja alueiden sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen ja yksityisen sektorin kesken. Joustavat yhteisty\u00f6rakenteet ja -verkostot ovat tiukkoja lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 rakenteita tuloksekkaampia. <\/p>\n\n\n\n Hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain ennakkoluulottomasti uudistaen kest\u00e4vien arvojen pohjalta talouden realiteetit tunnustaen.<\/p>\n\n\n\n Tietoj\u00e4rjestelmien<\/span> kehitt\u00e4misess\u00e4 ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 tarvitaan kansallinen toimintaohjelma. Yksitt\u00e4isten toimijoiden ei kannata toimia yksin, vaan yhdist\u00e4\u00e4 voimansa toimivien j\u00e4rjestelmien aikaansaamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi uudistaen. <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s yksityiset ja kolmannen sektorin palvelujen tarjoajat on pidett\u00e4v\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kehitysty\u00f6ss\u00e4 mukana. Erill\u00e4\u00e4n toimiminen hukkaa voimavaroja valtavasti ja heikent\u00e4\u00e4 palvelujen toimivuutta. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on yksi keskeisimpi\u00e4 seuraavan hallituksen haasteita. N\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n asioissa ei t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella ole tapahtunut mainittavaa edistyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kysymys<\/span> ole vain kunnista ja hyvinvointialueista, vaan hallitus on toteuttamassa kokoomusministerien johdolla julkisten palvelujen laaja-alaista keskitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella valtion k\u00e4yntiasiointipaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtanut: vaalikauden alussa toimineesta 507 toimipisteest\u00e4 on en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 394. <\/p>\n\n\n\n Olennaista toiminnalle on ollut se, ettei kauemmas karkaavien palvelujen korvaavia toimintatapoja ole tehty riitt\u00e4v\u00e4sti. Toki joissakin palveluissa s\u00e4hk\u00f6iset palvelut on saatu toimiviksi, mutta ei kaikissa eik\u00e4 valitettavan moni osaa tai kykene niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Heille ei isossa osassa maatamme ole tarjolla muuta kuin pitk\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevat palvelut. Noilla alueilla ei julkinen liikenne toimi kunnolla, eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen edellytt\u00e4m\u00e4t tietoliikenneverkot.<\/p>\n\n\n\n Esitin<\/span> ministeri Kiviniemen<\/strong> nimitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 selvityshenkil\u00f6n\u00e4 raportissani \u201dUusi julkinen asiakaspalvelu\u201d vuonna 2008 muun muassa kattavan julkisten hallintopalvelujen palveluverkoston, yhteispalvelupisteiden, perustamista turvaamaan eri jo tuolloin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ollut viranomaisten palvelupisteiden lakkauttamisen j\u00e4lkeen palveluiden saatavuus niin l\u00e4sn\u00e4olo- kuin et\u00e4palveluja tarjoten.<\/p>\n\n\n\n Jonkin verran yhteispalvelupisteit\u00e4 perustettiin, mutta ei riitt\u00e4v\u00e4sti. Nyt virkamiesvalmistelussa on esill\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 perustaa Suomi-pisteiden verkosto tarjoamaan asiakaspalveluja. Menestyst\u00e4 hankkeelle. Toivon todella, ett\u00e4 nyt hanketta aidosti vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n Sen toteutumisen suurin este on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n poliittinen tahtotila toteuttaa tuollainen verkosto. Erilliset valtion viranomaiset pit\u00e4v\u00e4t asiakaspalvelujen kohtuullista saavutettavuutta kustannusrasitteena ja n\u00e4in uudistus, joka alentaa yhteiskunnan kokonaiskustannuksia j\u00e4\u00e4 helposti toteutumatta.<\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4, ett\u00e4 kuntakent\u00e4n ja hyvinvointialueiden tulevaisuutta vihdoin on alettu pohtia parlamentaarisesti kahdessa erillisess\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisten parlamentaaristen valmistelujen aloittamista vaadittiin, mutta onneksi vihdoin ja viimein hallitus antoi periksi ja perusti n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4t. Niiden ty\u00f6n tulokset tosin vaikuttavat vasta seuraavalla eduskuntavaalikaudella. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hivuosien linjaukset vaikuttavat poikkeuksellisen voimakkaasti tulevaisuuteen, millainen maamme tulee olemaan. Keskusta on ollut perinteisesti vahva kuntien ja alueiden puolustaja ja sit\u00e4 kautta ihmisten yhdenvertaisuuden turvaaja. Nyt, jos koskaan tarvitaan n\u00e4iss\u00e4 asioissa vahvaa linjan vetoa ja vaikuttamista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella kuntakent\u00e4n haasteista riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisesti, on keskustelu viime aikoina kuntien tulevaisuudesta k\u00e4\u00e4ntynyt j\u00e4lleen kerran kuntien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Kuntakent\u00e4n ongelmia ei ratkaista lakkauttamalla harvaanasutut pienet kunnat. Niiden kustannukset ovat olematon osa kuntien kustannuksista, noin 3\u20135 prosenttia kuntien kokonaismenoista. Lis\u00e4ksi ihmisten palvelut on liitoskuntienkin alueilla turvattava. En toki vastusta vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Niit\u00e4 on tehty ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":890,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"11.5.2026 12.16","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/890"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":17,"date":"2026-02-18T12:38:08","date_gmt":"2026-02-18T10:38:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/?p=17"},"modified":"2026-02-18T12:38:09","modified_gmt":"2026-02-18T10:38:09","slug":"kuinka-kuntien-ja-hyvinvointialueiden-asiat-on-hoidettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/kuinka-kuntien-ja-hyvinvointialueiden-asiat-on-hoidettu\/","title":{"rendered":"Kuinka kuntien ja hyvinvointialueiden asiat on hoidettu?"},"content":{"rendered":"\n T\u00e4m\u00e4 eduskuntavaalikausi alkoi julkisissa palveluissa sote-uudistuksen j\u00e4lkimainingeissa. Uudistuksen my\u00f6t\u00e4 syntyiv\u00e4t hyvinvointialueet ja muutos koski my\u00f6s kuntia syv\u00e4llisesti.<\/p>\n\n\n\n Viime vaalikaudella sote-uudistus oli saatu valmiiksi ja eduskunnan hyv\u00e4ksym\u00e4ksi vaalikauden lopulla poikkeuksellisen voimakkaan poliittisten vastakkainasettelun vallitessa. Erityisesti nykyinen p\u00e4\u00e4hallituspuolue kokoomus kritisoi voimakkaasti sote-uudistusta. Siksi olikin kiinnostavaa, mit\u00e4 nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin hyvinvointialueiden ja kuntien asioista.<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4tys oli, etteiv\u00e4t noissa asioissa kirjaukset olleet mullistavia. Hallituksen p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isiksi teht\u00e4viksi n\u00e4ytti muodostuvan sek\u00e4 hyvinvointialueiden ett\u00e4 kuntien rahoituksen uudistaminen. My\u00f6s alueiden ohjausta ryhdyttiin tiukentamaan.<\/p>\n\n\n\n Miten kunta-asioiden k\u00e4vi?<\/span><\/p>\n\n\n\n Kuntien teht\u00e4vist\u00e4 ja rahoituksesta puolet oli siirtynyt hyvinvointialueille sote-uudistuksessa. Silti hallitus katsoi tarpeelliseksi uudistaa vain kuntien peruspalvelujen valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Kaikki muut, eli kuntien tulot, eli verot, maksut, sivistystoimen valtionosuudet, kuntien syv\u00e4llisesti muuttunut asema jne. unohtuivat.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 oli vakava virhe, koska vain osaa kuntien valtionosuuksia uudistamalla oli l\u00e4hes mahdotonta saada vastattua kuntien haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n Peruspalvelujen valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistamaan nimettiin kaksi kovan tason asiantuntijaa. Heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 viiv\u00e4styi pahoin. Mit\u00e4\u00e4n esityst\u00e4 ei tullut edes lausuntokierrokselle. Useiden vaiheiden j\u00e4lkeen kunta-asioista vastaava ministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti, ettei tuota uudistusta tehd\u00e4 lainkaan.<\/p>\n\n\n\n Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei edes pieni\u00e4 korjauksia, kuten muutamaa kuntaa koskevaa negatiivisten valtionosuuksien ongelmaa, kyet\u00e4 saamaan aikaan t\u00e4m\u00e4n vaalikauden aikana.<\/p>\n\n\n\n Hallitus nosti lopulta kunta-asioissa k\u00e4det pystyyn ja ilmoitti, ett\u00e4 kuntien tulevaisuusty\u00f6t\u00e4 varten nimet\u00e4\u00e4n parlamentaarinen ty\u00f6ryhm\u00e4. Sen toimikausi on p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 joulukuussa 2027. Ty\u00f6ryhm\u00e4lt\u00e4 odotetaan v\u00e4liarvioita joulukuussa 2026.<\/p>\n\n\n\n Hienoa, ett\u00e4 tuo ty\u00f6ryhm\u00e4 tullaan asettamaan! Sen nime\u00e4minen on paraikaa k\u00e4ynniss\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4n nime\u00e4minen on ainoa merkitt\u00e4v\u00e4mpi konkreettinen asia kunta-asioissa, jonka hallitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavan aikaan t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella, mutta sen esitykset kohdistuvat seuraavalle vaalikaudelle.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Miten hyvinvointialueiden on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4?<\/span><\/p>\n\n\n\n Jo heti alkuvaiheessa n\u00e4ytti ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 hallitus ei luota hyvinvointialueisiin. Monella tapaa l\u00e4hdettiin kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n valtion ohjausta ilman, ett\u00e4 hyvinvointialueiden annettiin mahdollisuus antaa n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 toiminnastaan. Lailla jopa s\u00e4\u00e4dettiin, kuinka alueilla tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 perusterveydenhuoltoa. <\/p>\n\n\n\n Hallituksen tiukentuvan ohjauksen lis\u00e4ksi ongelmia aiheutti se, ett\u00e4 hyvinvointialueiden ohjaus jakautui kolmen ministeri\u00f6n, eli valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- sek\u00e4 sis\u00e4asiainministeri\u00f6n kesken. Pian havaittiin, ett\u00e4 keskeinen ohjausvalta siirtyi valtiovarainministeri\u00f6lle. N\u00e4iden ministeri\u00f6iden ohjaus ei ole ollut selke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n hyvinvointialueiden ohjauksen sekavuuteen on kiinnitetty useissa eri yhteyksiss\u00e4 huomiota asiantuntijatahoilta. Mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 korjausliikett\u00e4 ei kuitenkaan ole n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueet ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 valtiovallan toimenpiteist\u00e4 huolimatta ne kykenev\u00e4t kohentamaan talouttaan ja huolehtimaan palveluista olosuhteisiin n\u00e4hden hyvin. Hyvinvointialueita on syytetty kustannusten karkaamisesta ja sill\u00e4 on perusteltu tarvetta tiukentaa valtion ohjausta sek\u00e4 tehd\u00e4 rahoituksen leikkauksia.<\/p>\n\n\n\n Oli kiinnostavaa havaita valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehen aito yll\u00e4tys h\u00e4nen kommentoidessaan hyvinvointialueiden viime vuoden tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Yhteenlasketut tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6kset osoittivat selv\u00e4\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4, jolla voidaan ryhty\u00e4 kattamaan alkuvuosien alij\u00e4\u00e4mi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ongelmaksi ei oikeastaan muodostunutkaan, leikkauksista huolimatta, hyvinvointialueiden liian v\u00e4h\u00e4inen rahoitus, vaan enemm\u00e4nkin\u00a0 valtion rahoituksen v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen kohtaanto ja liian tiukka alij\u00e4\u00e4mien kattamisaikataulu.<\/p>\n\n\n\n Tiukan aikataulun takia monella alueella on jouduttu supistamaan palveluverkkoa, irtisanomaan henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ja heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n palveluja, ilman ett\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 korvaavia uusia toimintatapoja on kyetty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Alueet pakotettiin n\u00e4ihin toimiin tiukalla aikataululla.<\/p>\n\n\n\n Samalla julkisuudessa useampi ministeri sys\u00e4si vastuun ep\u00e4miellytt\u00e4vist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 alueiden p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Lopulta tuskallisen pitk\u00e4n viivyttelyn ja vastustelun j\u00e4lkeen hallitus taipui viime vuoden lopulla antamaan lain, jolla alij\u00e4\u00e4mien kattamisvelvoitteeseen annetaan lis\u00e4aikaa. Ei tosin kaikille alueille, eik\u00e4 automaattisesti vuoden 2028 loppuun saakka, kuten alueilla on vaadittu.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueiden rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n j\u00e4i runsaasti ongelmia. Se kaipaa perusteellista korjaamista. Hyvinvointialueiden rahoitus ei ole pikkuasia, 27 mrd. euroa t\u00e4n\u00e4 vuonna. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yli 80 prosenttisesti diagnoositietojen varaan, joiden olisi pit\u00e4nyt kuvata oikein palvelujen tarvetta eri alueilla.<\/p>\n\n\n\n Diagnoositiedoissa on ilmennyt virheit\u00e4, mm. eri alueilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat eri tavoin tietoa rahoituksen jakamiseksi. Talousneuvosto on perustellusti my\u00f6s todennut, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen kannusteen: j\u00e4rjestelm\u00e4 kannustaa diagnoositietojen lis\u00e4\u00e4miseen, ei sairauksien hoitoon ja ennaltaehk\u00e4isyyn.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Yksi pahimmista alueiden rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n virheist\u00e4 on liiallinen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n korostus. Jokaisen hyvinvointialueen rahoitus lasketaan kertomalla alueen asukaskohtainen rahoitusosuus alueen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Silti j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 per\u00e4ti 13 % rahoituksesta kohdennetaan viel\u00e4 erikseen asukaslukuperusteisesti. T\u00e4m\u00e4 jakoperuste on t\u00e4ysin perusteeton. <\/p>\n\n\n\n Hallituksen esitys alueiden rahoituksen uudistamiseksi lausuntokierroksella<\/span><\/p>\n\n\n\n Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi on paraikaa lausuntokierroksella. Lakiesitys on pettymys odotuksiin n\u00e4hden. Se on p\u00e4\u00e4asiassa leikkauslaki, jolla hallituksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4t alueiden rahoituksen leikkaukset vied\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Muu esityksess\u00e4 on hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Jotain my\u00f6nteist\u00e4 lakiesityksest\u00e4 hakiessa nostan esiin muutaman pienehk\u00f6n muutoksen: ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4tekij\u00e4\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 ja vastaavasti tarvetekij\u00f6iden osuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. Oikean suuntaista, mutta riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska v\u00e4est\u00f6tekij\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen painotus olisi ollut perusteltua poistaa perusteettomana kokonaan jaksotettuna muutamalle vuodelle ja lis\u00e4t\u00e4 vastaavasti tarvetekij\u00f6iden painoa.<\/p>\n\n\n\n Nykyisess\u00e4 mallissa valtaosa v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n kasvattavista alueista saa niin paljon rahoitusta, ett\u00e4 ne kykenev\u00e4t kasvattamaan kustannuksiaan selv\u00e4sti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n ja silti alueen talous on ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Toisaalta moni v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n menett\u00e4v\u00e4 alue, jonka kustannuskehitys on alle alueiden keskiarvon, saa rahoitusta lis\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ja talous on alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n ei esitys tuo merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta. Onneksi diagnoositietojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei lis\u00e4t\u00e4, vaikka THL sit\u00e4 esitti. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi saada nykyisetkin toimimaan kunnolla. Lis\u00e4ksi THL:lle ja VM:lle annetaan oikeus korjata virheellisi\u00e4 tietoja, mik\u00e4 on nykyisess\u00e4 sekavassa mallissa tarpeen.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueiden osalta hallitus on my\u00f6s asettamassa parlamentaarista ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on hallituksen taholta p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4 my\u00f6ten luvattu. Sekin t\u00e4hd\u00e4nnee esityksiss\u00e4\u00e4n seuraavaan vaalikauteen. Mit\u00e4\u00e4n suurempia uudistuksia hyvinvointialueiden tilanteen korjaamiseen ei siis t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella ole odotettavissa.<\/p>\n\n\n\n Toivottavasti parlamentaarisessa valmistelussa kyet\u00e4\u00e4n uudistamaan hyvinvointialueiden rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 selke\u00e4mm\u00e4ksi ja kannustavammaksi sek\u00e4 eri alueita oikeudenmukaisemmin kohtelevaksi. Samoin toivottavasti alueille annetaan lis\u00e4\u00e4 valtaa toimintojensa organisoimiseksi kunkin alueen olosuhteet ja palvelutarpeet paremmin huomioon ottaviksi.<\/p>\n\n\n\n Surkea lopputulos!<\/span><\/p>\n\n\n\n Yhteenvetona kuntien ja hyvinvointialueiden osalta on valitettavasti todettava, ett\u00e4 molempien osalta kyseess\u00e4 on todellinen rimanalitus ja ongelmien siirt\u00e4minen seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llainen tulos on pettymys, kun otetaan huomioon se, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 asioissa keskeisen\u00e4 ministerin\u00e4 toimiva Anna-Kaisa Ikonen omaa poikkeuksellisen hyv\u00e4n kokemuspohjan n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4alueista. Eroilmoituksensa j\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa<\/strong> (ps.) en halua enemp\u00e4\u00e4 kommentoida.<\/p>\n\n\n\n Strategisissa uudistuksissa ep\u00e4onnistumiset eiv\u00e4t kuitenkaan ole vain yhden ministerin, vaan koko hallituksen toiminnan tai toimimattomuuden tulosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4 eduskuntavaalikausi alkoi julkisissa palveluissa sote-uudistuksen j\u00e4lkimainingeissa. Uudistuksen my\u00f6t\u00e4 syntyiv\u00e4t hyvinvointialueet ja muutos koski my\u00f6s kuntia syv\u00e4llisesti. Viime vaalikaudella sote-uudistus oli saatu valmiiksi ja eduskunnan hyv\u00e4ksym\u00e4ksi vaalikauden lopulla poikkeuksellisen voimakkaan poliittisten vastakkainasettelun vallitessa. Erityisesti nykyinen p\u00e4\u00e4hallituspuolue kokoomus kritisoi voimakkaasti sote-uudistusta. Siksi olikin kiinnostavaa, mit\u00e4 nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin hyvinvointialueiden ja kuntien asioista. Yll\u00e4tys oli, etteiv\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":890,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-17","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.2.2026 12.38","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/890"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":14,"date":"2025-11-26T10:46:34","date_gmt":"2025-11-26T08:46:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/?p=14"},"modified":"2025-11-26T10:46:35","modified_gmt":"2025-11-26T08:46:35","slug":"mista-kestavia-saastoja-elakejarjestelmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/mista-kestavia-saastoja-elakejarjestelmasta\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n Viime tammikuussa ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t yksimielisyyteen ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisun merkitt\u00e4vin osa oli mahdollisuuden antaminen ty\u00f6el\u00e4kevarojen sijoitusriskin kasvattamiseen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osakepainotuksen lis\u00e4\u00e4miseen. Riskitason nosto pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, nykyisen tiedon perusteella, lis\u00e4\u00e4 sijoitustuottoja ja n\u00e4in alentaa paineita maksujen korotuksiin ja muihin sopeutustoimiin. Lis\u00e4ksi el\u00e4kkeisiin teht\u00e4vi\u00e4 vuotuisia indeksikorotuksia rajoitetaan silloin, kun hintataso kasvaa nopeammin kuin palkat.<\/p>\n\n\n\n Hallitus valmistelee omaa esityst\u00e4\u00e4n tuon ratkaisun pohjalta. Keskustelua el\u00e4kerasituksen lievent\u00e4misest\u00e4 ratkaisu ei lopettanut, vaikka el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4mme on kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa arvioitu useasti kest\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4kevarat<\/span> ovat nousseet yli 274 miljardiin euroon. Niiden tuotolla rahoitetaan kasvava osa el\u00e4kkeist\u00e4. Valtaosa ty\u00f6el\u00e4kkeiden rahoituksesta kuitenkin tulee ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ss\u00e4 olevien palkkaperusteisista maksuista, my\u00f6s jatkossa.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyyden kannalta ratkaisevaa on, kuinka palkkasumma kehittyy. Kansallisesta kilpailukyvyst\u00e4 ja ty\u00f6voiman riitt\u00e4vyydest\u00e4 huolehtiminen on keskeisell\u00e4 sijalla ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n ja koko sosiaaliturvamme kest\u00e4vyyden kannalta.<\/p>\n\n\n\n Alhainen syntyvyys ja alhainen ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto ja heikko talouskasvu haastavat el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n ja laajemminkin sosiaaliturvamme kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Valtaosa<\/span> eduskuntapuolueista p\u00e4\u00e4si sopuun velkajarrusta.\u00a0My\u00f6s keskustelu siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4kkeiden aiheuttamaa rasitusta kansantaloudelle tulisi kevent\u00e4\u00e4, on jatkunut.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ministeri joitakin viikkoja sitten haastattelutunnilla linjasi, ettei el\u00e4kkeist\u00e4 tule leikata, vaan el\u00e4kkeelle siirtymist\u00e4 tulee my\u00f6hent\u00e4\u00e4. My\u00f6hennys voidaan toteuttaa ennenaikaisia el\u00e4k\u00f6itymisi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja\/tai el\u00e4keik\u00e4\u00e4 nostamalla. Ennenaikaista el\u00e4k\u00f6itymist\u00e4 on onnistuneesti kyetty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6kykyjohtamisella sek\u00e4 asennemuutoksilla kyet\u00e4\u00e4n parantamaan yh\u00e4 useamman ty\u00f6ss\u00e4 jaksamista el\u00e4keik\u00e4\u00e4n saakka. Pelkk\u00e4 el\u00e4kei\u00e4n nosto ei riit\u00e4 nostamaan todellista el\u00e4kkeelle siirtymisik\u00e4\u00e4, jos ty\u00f6kyvytt\u00f6myys pakottaa j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeelle aiemmin. Kuntoutusta on parannettava. Se on nykyisin tuloksiltaan heikkoa.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4kei\u00e4n<\/span> jousto on otettu jo aiemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Maassamme el\u00e4keik\u00e4 muuttuu elini\u00e4n odotteen muutosten mukaan.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 el\u00e4keik\u00e4 on n\u00e4in noussut ilman, ett\u00e4 siit\u00e4 joka kerta joudutaan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n lailla. T\u00e4m\u00e4 on vahvistanut el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4mme kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4kei\u00e4n nostaminen elini\u00e4n odotteen nousua enemm\u00e4n vaatisi lain muutoksen.\u00a0Tuollainen lain muutos ei olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti poliittisesti eik\u00e4 ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6illek\u00e4\u00e4n helppoa.<\/p>\n\n\n\n Viime aikoina on nostettu esiin yhten\u00e4 vaihtoehtona antaa vakuutetuille mahdollisuus sijoittaa osa el\u00e4kevaroista joihinkin ennalta valikoituihin rahastoihin. Vaihtoehto on vakuutetun kannalta riskipitoinen verrattuna siihen, ett\u00e4 varat sijoitetaan pitk\u00e4j\u00e4nteisesti, hajautetusti ammattilaisten toimesta.<\/p>\n\n\n\n Kansalaisten sijoitusmahdollisuuksia on syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 muuta kautta. Pankkitileill\u00e4 olevat 115 mrd. euroa on saatava tuloksekkaampaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 ei esill\u00e4 ollut malli auta, eik\u00e4 se my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyytt\u00e4. El\u00e4kevarat ovat jo nyt sijoitettuina markkinoille.<\/p>\n\n\n\n Olen vuosien mittaan nostanut keskusteluun yhten\u00e4, ei suinkaan ainoana, el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6keinona j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleen organisoinnin selvitt\u00e4misen yhden tai kahden ty\u00f6el\u00e4kkeit\u00e4 hallinnoivan toimijan (yksi yksityinen ja yksi julkinen) mallin pohjalta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Se<\/span>, mist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 haettaessa ei juurikaan puhuta, on miten ty\u00f6el\u00e4kkeiden hoito olisi parhainta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Syy on selv\u00e4. Nykyisell\u00e4 useamman ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6n ja -toimijan mallilla on eritt\u00e4in vahvat tukijansa.<\/p>\n\n\n\n Olen vuosien mittaan nostanut keskusteluun yhten\u00e4, ei suinkaan ainoana, el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6keinona j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleen organisoinnin selvitt\u00e4misen yhden tai kahden ty\u00f6el\u00e4kkeit\u00e4 hallinnoivan toimijan (yksi yksityinen ja yksi julkinen) mallin pohjalta. Jotkut muutkin ovat esitt\u00e4neet samansuuntaisia ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n On v\u00e4itetty, ett\u00e4 nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa\u00a0samoja lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 palveluja tuotetaan useamman toimijan toimesta, olisi kustannustehokas ja parantaisi palveluja.<\/p>\n\n\n\n Tuo v\u00e4ite voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Se, ett\u00e4 jokainen toimija kilpailun nimiss\u00e4, harvoja yhteishankkeita lukuunottamatta, hankkii omat tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4, yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 erillisi\u00e4 asiakaspalveluorganisaatioitaan, omia johto- ja hallintoj\u00e4rjestelmi\u00e4ns\u00e4, markkinoi ja pyrkii suljetussa lakis\u00e4\u00e4teisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voittamaan ty\u00f6nantaja-asiakkaita toisilta, aiheuttaa runsaasti kustannuksia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4llainen \u201dkilpailu\u201d parantaa palveluja voidaan my\u00f6s kyseenalaistaa. Meill\u00e4 on monia toimijoita, jotka ilman kilpailua tuottavat erinomaista asiakaspalvelua kustannustehokkaasti, kuten Verohallinto. Se on onnistunut t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teisess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja saa toiminnastaan erinomaista asiakaspalautetta. Esimerkiksi Kanadassa on ollut kauan aikaa keskitetty el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n organisointi.<\/p>\n\n\n\n Suomen<\/span> j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 jokainen el\u00e4keyhti\u00f6 pyrkii hankkimaan ty\u00f6nantaja-asiakkaita toisiltaan vahvistaakseen asemaansa.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden yhti\u00f6iden toiminta ja palvelut ovat lailla s\u00e4\u00e4deltyj\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t voi vaikuttaa, miss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6ss\u00e4 heid\u00e4t on vakuutettu. Moni ei edes tied\u00e4, mik\u00e4 on h\u00e4nen ty\u00f6el\u00e4kevakuuttajansa. Yksitt\u00e4isten ty\u00f6nantajan siirtyminen toisen yhti\u00f6n asiakkaaksi, voi pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, parhaasta tapauksessa, saada aikaan vaihtavalle ty\u00f6nantajalle v\u00e4h\u00e4isen edun maksujen kautta. <\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 asiakasvaihdokset eiv\u00e4t tuo mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4arvoa, vaan aiheuttavat vain j\u00e4rjestelm\u00e4lle lis\u00e4\u00e4 kustannuksia. \u201dKilpailusta\u201d aiheutuviin kustannuksiin vedotaan usein, kun vertaillaan julkisen sektorin ty\u00f6el\u00e4kevakuuttaja Kevan parempaa kustannustehokkuutta maamme ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6ihin n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s v\u00e4itetty, ett\u00e4 yhden ty\u00f6el\u00e4ketoimijan malli heikent\u00e4isi sijoitustuottoja ja lis\u00e4isi kohtuuttomasti riskej\u00e4. V\u00e4ite on outo, sill\u00e4 se, ett\u00e4 asiakaspalvelut tuotetaan yhden toimijan toimesta ei vaadi sijoitustoiminnan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 yhden toimijan mallilla. Itse asiassa tuo nykyinen kytk\u00f6s, jossa asiakaspalvelut ja sijoitustoiminta on samassa organisaatiossa, ei tuo hy\u00f6ty\u00e4 sijoitustoiminnalle, vaan on oikeastaan rasite.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rkevint\u00e4 olisi hajauttaa ty\u00f6el\u00e4kevarat useampaan salkkuun, joilla olisi oma sijoitusstrategiansa ja henkil\u00f6st\u00f6ns\u00e4. N\u00e4in riski hajautuisi nykyist\u00e4 paremmin. Nykyisell\u00e4\u00e4n eri toimijoiden sijoitussalkut eiv\u00e4t olennaisesti eroa toisistaan.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4p\u00e4<\/span>, jos edes vaihtoehtoja ja niiden kustannusvaikutuksia edes selvitett\u00e4isiin kunnolla?<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n luulisi kiinnostavan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 hakevan valtiovallan lis\u00e4ksi j\u00e4rjestelm\u00e4n maksajia, ty\u00f6nantajia, ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 edustavia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Asian selvitt\u00e4misest\u00e4 olisi hyv\u00e4 saada kirjaus seuraavan hallituksen ohjelmaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime tammikuussa ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t yksimielisyyteen ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misest\u00e4. Ratkaisun merkitt\u00e4vin osa oli mahdollisuuden antaminen ty\u00f6el\u00e4kevarojen sijoitusriskin kasvattamiseen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osakepainotuksen lis\u00e4\u00e4miseen. Riskitason nosto pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, nykyisen tiedon perusteella, lis\u00e4\u00e4 sijoitustuottoja ja n\u00e4in alentaa paineita maksujen korotuksiin ja muihin sopeutustoimiin. Lis\u00e4ksi el\u00e4kkeisiin teht\u00e4vi\u00e4 vuotuisia indeksikorotuksia rajoitetaan silloin, kun hintataso kasvaa nopeammin kuin palkat. Hallitus valmistelee omaa esityst\u00e4\u00e4n tuon […]<\/p>\n","protected":false},"author":890,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-14","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.11.2025 10.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/890"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":9,"date":"2025-09-12T08:00:00","date_gmt":"2025-09-12T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/?p=9"},"modified":"2025-09-12T08:22:25","modified_gmt":"2025-09-12T05:22:25","slug":"mita-voimme-oppia-kuntien-selviytymisesta-1990-luvun-alun-kriisista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/mita-voimme-oppia-kuntien-selviytymisesta-1990-luvun-alun-kriisista\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 voimme oppia kuntien selviytymisest\u00e4 1990-luvun alun kriisist\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n Syv\u00e4n laman keskell\u00e4 1990-luvun alkupuolella koko yhteiskuntamme oli vaikeuksissa, my\u00f6s kunnat. Kunnat kykeniv\u00e4t kuitenkin nousemaan taloudellisesta ahdingosta, ongelmien suuruus huomioon ottaen kohtuullisen v\u00e4hin vaurioin.<\/p>\n\n\n\n Miten t\u00e4m\u00e4 tapahtui? Olisiko siit\u00e4 opittavaa t\u00e4m\u00e4n hetken ongelmien ratkomisessa?\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kuntia<\/span> koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvun alkupuolella. Kuntien peruslaki, kuntalaki uudistui parlamentaarisen valmistelun seurauksena laajalla yksimielisyydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuntalain my\u00f6t\u00e4 kuntien rooli yhteiskunnassa muuttui monella tapaa. Kunnat olivat ennen palvelujen tuottajia joko itse tai yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Uudistuksen my\u00f6t\u00e4 ne muuttuivat palvelujen j\u00e4rjest\u00e4jiksi. Muutos mahdollisti hallitun ja ei-ideologisesti toteutetun yksityisen ja kolmannen sektorin roolin mukaan tulon kuntapalvelujen tuotantoon.<\/p>\n\n\n\n Kunnat saivat p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan siit\u00e4 tuottavatko yksitt\u00e4iset palvelut itse, yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden kuntien kanssa vai kilpailuttavatko yksitt\u00e4isten palvelujen tuotannon yksityisill\u00e4 ja kolmannen sektorin toimijoilla. Samoin kunnat saivat my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa mm. siit\u00e4, miten ne j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t hallintonsa ja johtoj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 keskin\u00e4isen yhteisty\u00f6ns\u00e4. My\u00f6s eri hallinnonalojen erityislains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 uudistettiin samassa hengess\u00e4 kuntien toimintavapautta vahvistaen.<\/p>\n\n\n\n Kuntien valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja kuntien kirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4t uudistettiin. Entisen menoperusteisen ja kuittikohtaiseen menotarkasteluun sek\u00e4 monimutkaisen kuntien kantokykyluokitusj\u00e4rjestelm\u00e4n kuntaluokitteluun perustuneen valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n tilalle tuli laskennallinen peruspalvelujen valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa valtionosuudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyiv\u00e4t kunkin kunnan asukasluvun sek\u00e4 olosuhde- ja palvelutarvetta kuvaavien tekij\u00f6iden esim. ik\u00e4rakenteen mukaan.<\/p>\n\n\n\n Ennen valtionosuudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin sen mukaan, miten paljon kunta k\u00e4ytti varoja sille s\u00e4\u00e4dettyjen teht\u00e4vien hoitamiseen. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyi kuntien veropohjien tasausj\u00e4rjestelm\u00e4. Opetustoimea ei kuitenkaan kyetty tuolloin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n muuhun valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Uusi<\/span> valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4 kannusti kuntia tuloksekkaaseen toimintaan. Jos kunta tuottaa palvelut tehokkaammin, kuin samankaltaiset kunnat keskim\u00e4\u00e4rin, saa se syntyneen erotuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 vaikkapa palvelujen parantamiseen, kuntaverotuksen kevent\u00e4miseen tai vaikkapa elinkeinojen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Kuntien kirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 siirryttiin p\u00e4\u00e4osin liikekirjanpidon soveltamiseen. Muutos muutti investointimenojen k\u00e4sittelyn poistopohjaiseksi. Eli yksitt\u00e4isen investoinnin meno jaksotettiin investoinnin pitoajalle, ei investoinnin toteutusvuodelle. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti kuntainvestointien ajoittamisen entist\u00e4 enemm\u00e4n tarpeen mukaan, ei kuntaverojen ja valtionosuuksien vaihtelun mukaan. T\u00e4m\u00e4 tasasi kuntainvestointien suhdannevaihteluja. Kuntalain uudistuksella otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s kuntakonsernin ja -johtamisen k\u00e4sitteet.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi ty\u00f6markkinapuolella kyettiin tekem\u00e4\u00e4n vastuullisia sopimuksia, joilla etenkin 1990-luvun alkuvuosina kyettiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti kuntaty\u00f6ntekij\u00f6iden irtisanomisia.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s valtion kuntapolitiikka oli kohtuullista kuntien kannalta. Keskustavetoinen hallitus ei leikannut merkitt\u00e4v\u00e4sti kuntien valtionosuuksia. Linja muuttui vuoden 1995 eduskuntavaalien j\u00e4lkeen. P\u00e4\u00e4ministeri Lipposen<\/strong> hallitus teki toimikautensa alussa kuntien valtionosuuksiin historiallisen suuret leikkaukset, valtion taloutta vahvistettiin kuntien kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n Valtion ohjaus on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Niin kuntien kuin hyvinvointialueiden toimintaa mitataan entist\u00e4 enemm\u00e4n menoperusteisesti ja pyrit\u00e4\u00e4n ohjaamaan toimintoja entist\u00e4 yksityiskohtaisemmin.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Vuosikymmenien<\/span> mittaan 1990-kunnallisen itsehallinnon tuulet ovat hiipuneet. Valtion ohjaus on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Niin kuntien kuin hyvinvointialueiden toimintaa mitataan entist\u00e4 enemm\u00e4n menoperusteisesti ja pyrit\u00e4\u00e4n ohjaamaan toimintoja entist\u00e4 yksityiskohtaisemmin.<\/p>\n\n\n\n Mielest\u00e4ni 1990-luvun alun uudistuksista ja niiden tuloksista voisi ottaa opiksi ainakin sen, ett\u00e4 erityisesti kun taloudellisesti on tiukkaa, kannattaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa antaa lis\u00e4\u00e4 kunnille ja alueille siit\u00e4, miten on parasta toimia. N\u00e4in kyet\u00e4\u00e4n ottamaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon eri alueiden olosuhteet ja palvelutarpeet sek\u00e4 saamaan paras vastine veroeuroille.<\/p>\n\n\n\n Nyt linja on p\u00e4invastainen. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 valtion keskushallinnon esimerkiksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten hyvinvointialue j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 alueellaan erikoissairaanhoidon palvelut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n olevien voimavarojen puitteissa?\u00a0Tai miksi lailla pit\u00e4isi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuntien yhteishankinnat ovat mahdollisia vain silloin, kun kunta omistaa yhteishankintayhti\u00f6n osakkeista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia?<\/p>\n\n\n\n Olisi my\u00f6s uskallettava uudistaa kuntien lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 sote-uudistuksen j\u00e4lkeiseen aikaan. Nyt uudistukset ovat typistym\u00e4ss\u00e4 korkeintaan minimaaliseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkistamiseksi, vaikka kuntien teht\u00e4vist\u00e4 ja rahoituksesta puolet poistui kunnilta sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Syv\u00e4n laman keskell\u00e4 1990-luvun alkupuolella koko yhteiskuntamme oli vaikeuksissa, my\u00f6s kunnat. Kunnat kykeniv\u00e4t kuitenkin nousemaan taloudellisesta ahdingosta, ongelmien suuruus huomioon ottaen kohtuullisen v\u00e4hin vaurioin. Miten t\u00e4m\u00e4 tapahtui? Olisiko siit\u00e4 opittavaa t\u00e4m\u00e4n hetken ongelmien ratkomisessa?\u00a0 Kuntia koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvun alkupuolella. Kuntien peruslaki, kuntalaki uudistui parlamentaarisen valmistelun seurauksena laajalla yksimielisyydell\u00e4. Kuntalain my\u00f6t\u00e4 kuntien rooli yhteiskunnassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":890,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-9","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.9.2025 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/890"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kietavainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]\n
\n