[{"id":140,"date":"2026-03-25T13:04:10","date_gmt":"2026-03-25T11:04:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=140"},"modified":"2026-03-25T13:04:11","modified_gmt":"2026-03-25T11:04:11","slug":"naispappeus-keskustanaisten-suuri-saavutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/naispappeus-keskustanaisten-suuri-saavutus\/","title":{"rendered":"Naispappeus \u2013 keskustanaisten suuri saavutus"},"content":{"rendered":"\n<p>Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen naisten vihkimisest\u00e4 papiksi 40 vuotta sitten. Ensimm\u00e4iset naiset vihittiin teht\u00e4viins\u00e4 vuon 1988.<\/p>\n\n\n\n<p>Piispanteht\u00e4v\u00e4 avautui naisille teoriassa v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta 2010. Naispappeuden vastustajille kirkon sis\u00e4lle varatut syrjiv\u00e4t ty\u00f6j\u00e4rjestelyt poistettiin 2006.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Keskustapuolueella<\/span> ja erityisesti puolueen naisilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 ellei ratkaisevakin osa naispappeuden hyv\u00e4ksymisess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 asia jakoi mutta vaikeaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki sen luokitteleminen \u201dtunnustuksellisiin asioihin\u201d. Kirkolliskokouksessa muutos voitiin hyv\u00e4ksy\u00e4 vain kolmen nelj\u00e4sosan \u00e4\u00e4nten enemmist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen naispuolinen teologian maisteri oli hakenut pappisvihkimyst\u00e4 jo 1955. Kun asiat eiv\u00e4t edenneet, perustettiin luterilaiseen kirkkoon lehtorin virkoja. T\u00e4m\u00e4n toivottiin osin kompensoivan teht\u00e4viin liittyv\u00e4n tasa-arvon puutteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Sekava tilanne vaati poliittista ja kirkkopoliittista selk\u00e4rankaa ja sit\u00e4 erityisesti keskustanaiset osoittivat sitke\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isen kerran kirkolliskokous \u00e4\u00e4nesti asiasta 1976 ja uudelleen 1984. Vaalien v\u00e4lill\u00e4 seurakuntien luottamuselimiss\u00e4 tehtiin valtavasti ty\u00f6t\u00e4 asenteiden muokkaamiseksi ja kirkolliskokousedustajien vaihtamiseksi. Muutos oli pitk\u00e4\u00e4n ilmassa mutta realisoitui vasta 1986.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Oppilaiden jakaminen eri ryhmiin katsomusten ja uskontojen opetuksen suhteen ei oikein ole t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><strong><span class=\"korostus\">Jaakko-Olavi Antila<\/span><\/strong> kertoo Kirkolliskokouksen historiaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 teoksessaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taustoista. H\u00e4n nostaa esille keskustalaisten naisten n\u00e4kyv\u00e4n panoksen.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse havahduin tapahtumien kulkuun tutkiessani keskustapuolueen eri toimijoiden ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa. <strong>Marjatta V\u00e4\u00e4n\u00e4sen<\/strong> ajan keskustanaisten toiminnassa naispappeusasia oli n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 mutta ymp\u00e4rist\u00f6 ei niink\u00e4\u00e4n. Keskustalaisilla toimijoilla oli ratkaiseva rooli monissa seurakunnissa ja vahva kirkkopuolue keskusta on edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kristilliskonservatiivisten arvojen vahvistuttua er\u00e4iss\u00e4 her\u00e4tysliikkeiss\u00e4 ja puoluepolitiikassa, on naispappeuskin ollut uudelleen esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4\u00e4n iso kysymys se ei ole. Kirkon j\u00e4senist\u00e4 vain viisi prosenttia vastustaa naispappeutta, luottamushenkil\u00f6ist\u00e4 9 prosenttia. Naisten kanssa ty\u00f6skentely\u00e4 surevat miespolot ovat marginaalissa. Naispappeja on jo yli puolet virassa olevasta pappiskunnasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuva tasa-arvokamppailu ei ole samalla tavalla my\u00f6hemmin voimaannuttanut keskustalaisia toimijoita.<\/p>\n\n\n\n<p>Tasa-arvoinen avioliittoon vihkiminen on edelleen vailla evankelis-luterilaisen kirkon virallista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, vaikka piispat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 vihkij\u00f6it\u00e4 rankaise. On helppo ennustaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s tulee naispappeuden tavalla l\u00e4hivuosina. Suomi siirtyy silloin pohjoismaiselle linjalle t\u00e4ss\u00e4kin kysymyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Yhteiskunnan<\/span> kiristynyt ilmapiiri on s\u00e4vytt\u00e4nyt keskustelua my\u00f6s kaikille yhteisest\u00e4 katsomusaineesta. Monet pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 turmiollisena kristilliselle uskonk\u00e4sitykselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Tunnustuksellisuus on nykykouluista poissa, uskonnosta riippumatta. Oppilaiden jakaminen eri ryhmiin katsomusten ja uskontojen opetuksen suhteen ei oikein ole t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pid\u00e4n suurena riskin\u00e4 my\u00f6s opetuksen siirt\u00e4mist\u00e4 vaikkapa uskonnollisten yhteis\u00f6jen imaamien tai muiden uskonoppineiden vastuulle.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 asia vaatii hyv\u00e4\u00e4 nykyopetuksen tuntemusta ja koulujen tilanteen ymm\u00e4rryst\u00e4. Kirkon sis\u00e4ll\u00e4kin on t\u00e4st\u00e4 erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4, mutta uhkakuvat ik\u00e4luokkien jakautumisesta ovat yhteisi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen naisten vihkimisest\u00e4 papiksi 40 vuotta sitten. Ensimm\u00e4iset naiset vihittiin teht\u00e4viins\u00e4 vuon 1988. Piispanteht\u00e4v\u00e4 avautui naisille teoriassa v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta 2010. Naispappeuden vastustajille kirkon sis\u00e4lle varatut syrjiv\u00e4t ty\u00f6j\u00e4rjestelyt poistettiin 2006. Keskustapuolueella ja erityisesti puolueen naisilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 ellei ratkaisevakin osa naispappeuden hyv\u00e4ksymisess\u00e4. Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 asia jakoi mutta vaikeaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-140","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.3.2026 13.04","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions\/141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":137,"date":"2026-01-09T14:01:47","date_gmt":"2026-01-09T12:01:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=137"},"modified":"2026-01-09T14:01:48","modified_gmt":"2026-01-09T12:01:48","slug":"tiede-on-voimassa-toistaiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/tiede-on-voimassa-toistaiseksi\/","title":{"rendered":"Tiede on voimassa toistaiseksi"},"content":{"rendered":"\n<p>Maatalous- ja ruokatieteet voivat hyvin. Viikolla j\u00e4rjestetty Maataloustieteen P\u00e4iv\u00e4t veti Helsingin Yliopistolle Stadin keskustaan yli 700 osallistujaa. Esityksi\u00e4 oli kahteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Nostan esiin vain yhden, jossa professori <strong>Jyrki Niemi<\/strong> pohti tieteen asemaa polarisoituneessa yhteiskunnassa. My\u00f6s ruokatieteet ovat saaneet osansa tahallisesta v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, v\u00e4heksymisest\u00e4, parjaamisesta, v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4, politisoinnista ja muista sananvapauden nimiss\u00e4 tehdyist\u00e4 loukkausyrityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Asia ei sin\u00e4ns\u00e4 ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 tiede ja tiedeperusteinen keskustelu ovat kokeneet monta johdonmukaista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Yhteys \u00e4\u00e4riajattelun voimistumiseen on olennainen ja ilmeinen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Tiede<\/span> on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti julkista ja jo tutkimusasetelmasta l\u00e4htien vertaisarvioinnin tai paremmin sanottuna kritiikin kohteena. Tiedemaailma kannustaa \u2013 tai ainakin sen tulisi kannustaa \u2013 toisinajatteluun ja itsen\u00e4iseen toimintaan. Tieteen tekemisen olemuksena on siten jatkuva itsens\u00e4 ja luomansa \u201dtodellisuuden\u201d haastaminen ja korjaaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Tiede ei ole pysyv\u00e4 olotila vaan \u201dvoimassa toistaiseksi\u201d. T\u00e4llainen hetki voi olla lyhytkin, vaikka tietenk\u00e4\u00e4n korjattavuus ei kohdistu luonnontieteellisiin faktoihin, kuten sekunnin kestoon tai veden j\u00e4\u00e4tymisl\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Niemi totesi, ett\u00e4 murheellisinta on, jos tiede alistetaan vain \u201dyhdeksi mielipiteeksi muiden joukossa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta jo samasta tutkimuksestakin voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aineksia oman poliittisen mielipiteens\u00e4 tueksi ja p\u00e4invastoin. T\u00e4llainen on tieteen v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mutta johtaa helposti siihen, ett\u00e4 tutkijat varovat tai piilottelevat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Useasti<\/span> tiede ja tutkimus pyrkiv\u00e4t erilaisten skenaarioiden ja vaihtoehtoisten polkujen kautta luomaan kuvan poliittisten valintojen seurauksista.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4kin voidaan tulkita v\u00e4\u00e4rin tai v\u00e4\u00e4ristellen. Jos vaikkapa maatalouspolitiikan valinta osuisi ilmastopainotteiseen tukipolitiikkaan, se ei tarkoita markkinal\u00e4ht\u00f6isyyden katoamista tai huoltovarmuuden olennaista heikentymist\u00e4. Painotukset on tehty kokonaisharkinnan selvent\u00e4miseksi, ei poliittiseksi kannanotoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Tiede ei sellaisenaan vaadi p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vaikka sellaistakin kuulee. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon takana ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien arvot ja niist\u00e4 johtuvat valinnat, eiv\u00e4t tutkijan arvot.<\/p>\n\n\n\n<p>Toki arvoperusteisuus vaikuttaa tieteentekij\u00e4n tutkimuskohteen valintaan, ehk\u00e4 tutkimusasetelmaankin. Se on sukua toimittajan uutisp\u00e4\u00e4t\u00f6kselle, mutta silti todella kaukana mediamaailman impulsiivisuudesta ja pinnallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Tiede joutuu kamppailemaan asemastaan. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4<\/span> kovimmilla on viime vuosina ollut ravitsemustiede suosituksineen. Uusitut ohjeet painottivat kasviksia ja vihanneksia lihan ja erityisesti prosessoitujen leikkeleiden kustannuksella. T\u00e4m\u00e4 johti voimakkaaseen arvosteluun, my\u00f6s <strong>Orpon<\/strong> hallituksen tasolta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kritiikki on sallittua ja itsekin moitiskelin ravitsemuksen kytkemist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6toimiin, vaikka ne samaan suuntaan vaikuttavatkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kohun hieman laannuttua voi katsoa, mit\u00e4 on tapahtunut. Lihan kulutus ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ole laskenut, osin jopa kasvanut. Leikkeleiden myynti on v\u00e4hentynyt ja kasvikset jatkaneet liev\u00e4\u00e4 nousuaan, kuten otaksuttiinkin. Luottamus tiedeperusteisiin suosituksiin ei siis ole ainakaan heikentynyt Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Yhdysvalloista<\/span> presidentti <strong>Trumpin<\/strong> kabinetissa ravitsemusta on katsottu nyt erityisesti maatalouden tuotantorakenteen kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Terveysministeri <strong>Robert Kennedy<\/strong> on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt ruokapyramidin yl\u00f6salaisin ja painottaa lihan ja voin kulutuksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n muutos ei ole ihan mustavalkoinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ponnistelut on suunnattu erityisesti sokerin kulutuksen alentamiseen, mik\u00e4 ei ole ylipainosta k\u00e4rsiv\u00e4n kansakunnan kohdalla uutinen. Se olisi ollut, jos sokeriakin olisi haluttu lautaselle lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaiset ravitsemustieteilij\u00e4t ovat arvioineet keikautusta varoen ja l\u00f6yt\u00e4neet amerikkalaisten mallista hyvi\u00e4kin asioita. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on arvop\u00e4\u00e4t\u00f6s eik\u00e4 tiede ole ollut ainakaan ihan ykk\u00f6sperustelu valinnoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Tiede joutuu kamppailemaan asemastaan. Viel\u00e4 sen kunnioitus ei ole suomalaisesta yhteiskunnasta kadonnut vaikka yrityksi\u00e4 siihen suuntaan on.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maatalous- ja ruokatieteet voivat hyvin. Viikolla j\u00e4rjestetty Maataloustieteen P\u00e4iv\u00e4t veti Helsingin Yliopistolle Stadin keskustaan yli 700 osallistujaa. Esityksi\u00e4 oli kahteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4. Nostan esiin vain yhden, jossa professori Jyrki Niemi pohti tieteen asemaa polarisoituneessa yhteiskunnassa. My\u00f6s ruokatieteet ovat saaneet osansa tahallisesta v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, v\u00e4heksymisest\u00e4, parjaamisesta, v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4, politisoinnista ja muista sananvapauden nimiss\u00e4 tehdyist\u00e4 loukkausyrityksist\u00e4. Asia ei sin\u00e4ns\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.1.2026 14.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":132,"date":"2025-10-17T17:33:56","date_gmt":"2025-10-17T14:33:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=132"},"modified":"2025-10-17T17:33:58","modified_gmt":"2025-10-17T14:33:58","slug":"ruokaa-viedaan-enemman-kuin-jaanmurtajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/ruokaa-viedaan-enemman-kuin-jaanmurtajia\/","title":{"rendered":"Ruokaa vied\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin j\u00e4\u00e4nmurtajia"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomalaista ruokaa vied\u00e4\u00e4n jo yli kahdella miljardilla eurolla vuosittain. Suomen ruokaviennin arvo on kymmeness\u00e4 vuodessa toipunut Ven\u00e4j\u00e4n kaupan nopeasta loppumisesta Krimin sodan yhteydess\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Aiemmin ven\u00e4l\u00e4isille ostajille suomalainen ruoka kelpasi hyvin \u2013 ja viel\u00e4 arvostettuna premium-tuotteena. Violaa ja Oltermannia kaivataan ja matkitaan edelleen Pietarissa ja muuallakin maassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Krimin sodan laukaisemat pakotteet me suomalaiset hoidimme osaltamme tunnollisesti. <\/p>\n\n\n\n<p>Nyt raja on mennyt kiinni eik\u00e4 tavaraa kulje en\u00e4\u00e4 edes yksitt\u00e4isten autoilijoiden takakonteissa. Er\u00e4\u00e4t eurooppalaiset yst\u00e4v\u00e4mme eiv\u00e4t ole olleet ostajien moraalista turhan tarkkoja. Ranskalaisia viinej\u00e4, Italian kinkkuja ja muuta on virrannut miltei 7 miljardin euron edest\u00e4 naapurin valtaeliitille vuosittain. <\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaiset ruokatalot aloittivat uudet vientiponnistelunsa toisista ilmansuunnista ja miltei nollapisteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Moraalisia<\/span> pohdintoja joudumme tekem\u00e4\u00e4n vastakin, sill\u00e4 yhten\u00e4 suomalaisen ruoan kohdemaana on ollut Kiina. <\/p>\n\n\n\n<p>Toki Kiina on toiminut puolestamme ja sulkenut rajojaan. Aasiassa puhtaalle ruoalle on silti kasvavat n\u00e4kym\u00e4t. Kohdemaina ovat olleet ainakin Etel\u00e4-Korea ja Japani, tuotteina siipikarjan- ja sianliha.<\/p>\n\n\n\n<p>Merkitt\u00e4vin viej\u00e4yhti\u00f6 on kuitenkin maitoa ja kasvikunnan tuotteita jalostava Valio. Sen liikevaihdosta l\u00e4hes puolet tulee ulkomailta. Samalla se vastaa liki puolta koko viennist\u00e4mme. <\/p>\n\n\n\n<p>Valiolla on pitk\u00e4t perinteet my\u00f6s Pohjois-Amerikan markkinoista. Juustojen lis\u00e4ksi nyt menee esimerkiksi uusia proteiinivalmisteita. \u00c4idinmaitovastikkeet taitavat silti edelleen olla suurin yksitt\u00e4inen tuoteryhm\u00e4 valiolaisessa vienniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Viime<\/span> eduskuntakaudella ty\u00f6skennellyt parlamentaarinen komitea linjasi, ett\u00e4 ruoan vienti pit\u00e4isi kaksinkertaistaa kymmeness\u00e4 vuodessa. <\/p>\n\n\n\n<p>Tavoite on realistinen ja merkitt\u00e4v\u00e4. Vienti tuo kansantalouteen kasvua ja vahvistaa suomalaisen alkutuotannon pysyvyytt\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalainen ruokaklusteri on iso ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 ja tuo hyvinvointia koko maahan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ruoka ei saa ansaitsemaansa huomiota. <\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4skett\u00e4inen t\u00e4rke\u00e4 j\u00e4\u00e4nmurtajakauppa Yhdysvaltoihin sai valtavasti kiitosta. Se on kuitenkin volyymiltaan ruokaviennin luokkaa. <\/p>\n\n\n\n<p>Murtajat ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t 10 000 tekij\u00e4\u00e4, ruokaklusterissa toimii yli 300 000 suomalaista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruoan viennin eteen on ponnisteltu vuosikymmenet mutta oikeat toimet ja asenne ovat alkaneet l\u00f6yty\u00e4 vasta nyt. <\/p>\n\n\n\n<p>Orpon hallitus on osoittanut rahoitusta Busines Finlandin ruoan vientiin ja hajanaisia toimia on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s koulutusrintamalla.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Ruokasektorin<\/span> menestyst\u00e4 on haitannut arvostuksen puute ja vanhoihin rintamalinjoihin nojaava arvostelu esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoasioissa. Sukupolvien vaihtuminen on parantanut tilannetta, mutta ei se ole j\u00e4nnitteit\u00e4 poistanut.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Ruokasektorilla on my\u00f6s paljon peiliin katsomista. Sektori hajaantuu aivan liian moneen toimijaan, jotka kukin omilla alueillaan tekev\u00e4t toki hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii silti huonosti yhteisess\u00e4 yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Aikaa ja energiaa hukkuu liikaa yksitt\u00e4istaisteluihin vaikkapa lihan kulutuksen ohjailusta terveyssuosituksissa tai kasvispihvin olemuksesta. <\/p>\n\n\n\n<p>Sirpaloituminen sy\u00f6 yhteiskunnallista uskottavuutta ja heikent\u00e4\u00e4 voimien suuntaamista esimerkiksi juuri vientity\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Maa-<\/span> ja mets\u00e4talousministeri\u00f6ss\u00e4 on valmistumassa uusi ruokastrategia. Siin\u00e4 on paljon hyvi\u00e4 elementtej\u00e4 ja se ottaa hyvin vastuuta my\u00f6s ruokaviennin ja koko alan taloudellisen merkityksen kasvattajana.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Moitittavaakin on. Minusta strategian nimeksi ei oikein sovi \u201dOnnellisen ruoan maa\u201d. Olen mielell\u00e4ni asiassa v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 mutta edelleen otsikko tuntuu aiheesta vieraannuttavalta konsulttikielelt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Onneksi se on t\u00e4m\u00e4n strategian v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4 vaikuttavia asioita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaista ruokaa vied\u00e4\u00e4n jo yli kahdella miljardilla eurolla vuosittain. Suomen ruokaviennin arvo on kymmeness\u00e4 vuodessa toipunut Ven\u00e4j\u00e4n kaupan nopeasta loppumisesta Krimin sodan yhteydess\u00e4.\u00a0\u00a0 Aiemmin ven\u00e4l\u00e4isille ostajille suomalainen ruoka kelpasi hyvin \u2013 ja viel\u00e4 arvostettuna premium-tuotteena. Violaa ja Oltermannia kaivataan ja matkitaan edelleen Pietarissa ja muuallakin maassa. Krimin sodan laukaisemat pakotteet me suomalaiset hoidimme osaltamme tunnollisesti. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-132","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.10.2025 17.33","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":129,"date":"2024-11-25T09:34:01","date_gmt":"2024-11-25T07:34:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=129"},"modified":"2024-11-25T09:34:02","modified_gmt":"2024-11-25T07:34:02","slug":"yhteisvelka-voi-olla-realistinen-tie-yhteispuolustukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/yhteisvelka-voi-olla-realistinen-tie-yhteispuolustukseen\/","title":{"rendered":"Yhteisvelka voi olla realistinen tie yhteispuolustukseen"},"content":{"rendered":"\n<p>Kev\u00e4\u00e4n europarlamenttivaaleissa ei ollut kovin suosittua pohtia eurooppalaista yhteisvelkaa. Kehnot kokemukset elvytysrahoista nousivat aina pintaan. Italialaisten keitti\u00f6remontteja kuulemma rahoiteltiin velaksi. Itse ei saatu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Muistan varovasti muistutelleeni, ett\u00e4 sota Ukrainassa ja sen mahdollinen laajeneminen voi pakottaa toisiin ajatuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Yhteisvelka<\/span> ei ole yksinkertainen eik\u00e4 helppo asia. Totuttuun ja sopimuksin vahvistettuun EU-politiikkaan n\u00e4hden kyse olisi melkoisesta paradigman muutoksesta. Yhteisvelka ei kohtele kaikkia tasapuolisesti ja hy\u00f6dytkin ovat arvion varassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta niin on muukin talouspolitiikka. Kansantaloustiede ei ole mik\u00e4\u00e4n eksakti tiede vaan laskelmiin ja niiden takana oleviin olettamuksiin perustuvaa hahmottelua.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Arvostettu taloustieteilij\u00e4 ja pitk\u00e4n politiikkauran tehnyt <strong>Mario Draghi<\/strong> avasi keskustelun n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti syyskuussa. EU-komission tilaamassa raportissa h\u00e4n osoitti vanhan mantereen talousrakenteista valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n heikkouksia ja j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyytt\u00e4. Kasvuloikka on mahdollinen mutta ei ilman j\u00e4ttipanostuksia. Suomeksi sanottuna rahaa tarvitaan, velkarahaa. Se olisi otettava vastuulle yhteisesti, koko EU:n voimin.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan sodan j\u00e4lkeinen j\u00e4lleenrakennus sai rahoituksensa paitsi kansallisista varoista, my\u00f6s runsaana Marshall-apuna Yhdysvalloista. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ei tarvinnut maksaa takaisin. Suomellekin tarjottiin, mutta \u201dyleisten syiden\u201d vuoksi jouduimme kielt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Nyt liikkeell\u00e4 ovat kohtuullisen suuret mannerlaatat.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Euroopan<\/span> tilanne ei ole nyt j\u00e4lleenrakennusta, mutta se on yht\u00e4 aikaa varautumista ja vihre\u00e4\u00e4 murrosta. T\u00e4m\u00e4 kaikki pit\u00e4isi Ven\u00e4j\u00e4n aggression vuoksi tehd\u00e4 pikaisesti ja yhdess\u00e4. Omat rahat ovat v\u00e4hiss\u00e4, sill\u00e4 miltei koko Eurooppa vanhenee ja velkaantuu. EU-varoissa on hyvin v\u00e4h\u00e4n liikkumavaraa, mutta Draghi enn\u00e4tti kyll\u00e4 vihjata maatalousrahojen leikkausta.<\/p>\n\n\n\n<p>Presidentti <strong>Sauli Niinist\u00f6<\/strong> esitteli niin ik\u00e4\u00e4n komission tilaaman turvallisuusraportin lokakuussa. Niinist\u00f6n perusviesti oli, ett\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 toimia yhdess\u00e4 yhteisen puolustuksen vuoksi. Ja kyll\u00e4: Se vaatii yhteisi\u00e4 investointeja, my\u00f6s yhteist\u00e4 velkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Nuukalta talousmiehelt\u00e4 ja Euroopan varaink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kritisoineelta Niinist\u00f6lt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viesti oli kirkas. Sodan uhka on eksistentiaalinen, etenkin meille suomalaisille. Emme halua en\u00e4\u00e4 koskaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 yksin, edes nyt Naton j\u00e4senen\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Niinist\u00f6n her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 pohdintaa on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tehostanut <strong>Donald Trumpin<\/strong> valinta uudelleen presidentiksi. Esimerkiksi <strong>Vesa Vihri\u00e4l\u00e4<\/strong> arvioi Suomen turvallisuustilanteen jo muuttuneen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Olisikohan<\/span> aika kyps\u00e4 keskustassakin uuteen keskusteluun, kenties uuteen arvioonkin. Nyt liikkeell\u00e4 ovat kohtuullisen suuret mannerlaatat.<\/p>\n\n\n\n<p>On v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4\u00e4 kuunnella vaikkapa europarlamentaarikoiltamme korostettua \u201dei k\u00e4y\u201d -vastausta, vaikka olisi sill\u00e4 linjalla toiminut johdonmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Haluaisin kuulla my\u00f6s perusteluja sille, millainen valuvika n\u00e4iden mainittujen raportoijien puheenvuoroissa on. Tai onko heill\u00e4 joku muu malli viheli\u00e4isten eurooppalaisten ongelmien ratkaisemiseksi?<\/p>\n\n\n\n<p>Puolueen muut elimet toivotan my\u00f6s tervetulleeksi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n varautumiskeskustelua. Sen aika on nyt.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kev\u00e4\u00e4n europarlamenttivaaleissa ei ollut kovin suosittua pohtia eurooppalaista yhteisvelkaa. Kehnot kokemukset elvytysrahoista nousivat aina pintaan. Italialaisten keitti\u00f6remontteja kuulemma rahoiteltiin velaksi. Itse ei saatu mit\u00e4\u00e4n. Muistan varovasti muistutelleeni, ett\u00e4 sota Ukrainassa ja sen mahdollinen laajeneminen voi pakottaa toisiin ajatuksiin. Yhteisvelka ei ole yksinkertainen eik\u00e4 helppo asia. Totuttuun ja sopimuksin vahvistettuun EU-politiikkaan n\u00e4hden kyse olisi melkoisesta paradigman [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-129","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.11.2024 9.34","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":126,"date":"2024-09-18T12:36:31","date_gmt":"2024-09-18T09:36:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=126"},"modified":"2024-09-18T12:36:31","modified_gmt":"2024-09-18T09:36:31","slug":"omistajuus-ei-ole-luonnonvastaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/omistajuus-ei-ole-luonnonvastaista\/","title":{"rendered":"Omistajuus ei ole luonnonvastaista"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Silja Silvasti<\/strong> arvioi Suomenmaan <a href=\"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/silja-silvasti\/sinun-metsasi-ei-ole-sinun\/\">blogissaan<\/a> (13.9.), ett\u00e4 keskustaa vaivaa \u201dkriittinen tupajumi luonto- ja ilmastokysymyksiss\u00e4\u201d. H\u00e4nen arvionsa perustui paitsi puolueen viime syksyn strategiaryhm\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s puolueen sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n Facebook-keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n<p>Puolueen oma tuoreehko arvio moittii keskustalaista luonto- ja ilmastokeskustelua pinnallisuudesta. Sellaisenaan t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n moite ei erotu monesta muusta politiikan lohkosta. Oma identiteetti ja sanominen puuttuvat usein kokonaan tai ovat vanhan mielikuvan kiillottamista. En silti rohkenisi tehd\u00e4 FB-keskusteluista suuria yleistyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Silvasti<\/span> peilaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n viime viikkojen raakkurikoksesta k\u00e4ytyyn keskusteluun. Keskusta ei ole t\u00e4ss\u00e4 asiassa syytettyjen eik\u00e4 oikein moitittujenkaan listalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hieman selvemp\u00e4\u00e4 ja nopeampaa poliittista reagointia puolueelta odotin. Eduskuntaryhm\u00e4 tapahtuneen tuomitsi mutta sittemmin esille on noussut vain lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kirist\u00e4misen kritisointi. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri <strong>Kai Mykk\u00e4sen<\/strong> (kok.) k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pyrkimys rangaista syytt\u00f6mi\u00e4 omistajia lienee yksi syy tuohon FB-keskustelun k\u00e4rjistymiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani \u201dVaikea vihreys\u201d osoitin, ett\u00e4 keskustapuolueelle edistyksellinen ymp\u00e4rist\u00f6politiikka oli ideologinen valinta 1970- ja viel\u00e4 1980-luvuillakin. Puolue oli edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 mutta ei ilman kivuliasta sis\u00e4ist\u00e4 keskustelua. Vihreys oli kytkeytymist\u00e4 alkiolaiseen idealismiin, joka t\u00f6rm\u00e4si maanomistuksen realismiin. Maan lunastukset asumis- ja suojelutarkoituksiin olivat usein kovakouraisia, kaavamaisia ja omistajan perusoikeuksia polkevia.<\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6sosialismi j\u00e4i rasittamaan miltei koko luontopolitiikkaa. Etuj\u00e4rjest\u00f6 MTK:n rooli t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen yl\u00f6sajossa ei ollut v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Omistajuuden korostuminen moniarvoisen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan elementtin\u00e4 ei ole luonnonvastaista. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Keskustan<\/span> pitk\u00e4 linja ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa on mielest\u00e4ni varsin kest\u00e4v\u00e4. Omistajuuden korostuminen moniarvoisen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan elementtin\u00e4 ei ole luonnonvastaista. Moni asia kytkeytyy mets\u00e4politiikkaamme, joka matkan varrella tunnustetuista virheist\u00e4 huolimatta olisi varsin erilaista ilman perheomistusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Pienipiirteisyys ja hajautus ovat vuosikymmenten ajan tukeneet luonnon monimuotoisuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 laajoista valtiojohtoisista mets\u00e4nparannusohjelmista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4suhteen ja metsien omistusrakenteen muutos on yksi syy ymp\u00e4rist\u00f6keskustelun kiristymiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun perinteinen mets\u00e4talous muuttuu kohti sijoitusmets\u00e4taloutta, muuttuvat my\u00f6s mets\u00e4nk\u00e4sittelyn painopisteet. Stora Enso tuskin olisi hankkinut pienmets\u00e4nomistajalta sertifioimatonta puuta. Olisiko huonomaineinen hakkuuporukka p\u00e4\u00e4ssyt valveutuneen mets\u00e4nomistajan hakkuuty\u00f6maalle?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Juha Kuisma<\/strong> on useampaan otteeseen toivonut keskustalta parempaa ohjelmavalmistelua ja yhteytt\u00e4 tiedemaailmaan. T\u00e4h\u00e4n voi hyvin yhty\u00e4. Alenevilla resursseilla on merkityst\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t voi olla peruste hiljaisuuteen. Somen\u00e4kyvyyden painottaminen ei voi menn\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisen, perustellun politiikan edelle. Itse asiassa ter\u00e4v\u00e4 valmistelu on kest\u00e4v\u00e4n ja tuloksellisen somettamisen edellytys.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Raakkuskandaali<\/span> voi olla yhteiskunnassa k\u00e4\u00e4nnekohta luontoluottamuksen suhteen. Keskustalla olisi j\u00e4lleen erinomainen tilaisuus osoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n johtajuutta luonto- ja suojelukysymyksiss\u00e4. Esimerkiksi luontoarvokaupalta ja hiilensidonnalta puuttuvat monet julkista taloutta ja yritt\u00e4jyytt\u00e4 sitovat keinot, jotka voitaisiin rohkealla keskustapolitiikalla hahmottaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Viljelyn ja varjelun yhteensovittaminen on mahdollista, ellei jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Vastuullinen omistaminen on toimivan ja hyv\u00e4ksytyn luontopolitiikan edellytys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Silja Silvasti arvioi Suomenmaan blogissaan (13.9.), ett\u00e4 keskustaa vaivaa \u201dkriittinen tupajumi luonto- ja ilmastokysymyksiss\u00e4\u201d. H\u00e4nen arvionsa perustui paitsi puolueen viime syksyn strategiaryhm\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s puolueen sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n Facebook-keskusteluun. Puolueen oma tuoreehko arvio moittii keskustalaista luonto- ja ilmastokeskustelua pinnallisuudesta. Sellaisenaan t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n moite ei erotu monesta muusta politiikan lohkosta. Oma identiteetti ja sanominen puuttuvat usein kokonaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-126","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.9.2024 12.36","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":123,"date":"2024-04-26T09:46:02","date_gmt":"2024-04-26T06:46:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=123"},"modified":"2024-04-26T09:46:03","modified_gmt":"2024-04-26T06:46:03","slug":"ministerioiden-lisasaastot-horjuttavat-ruokajarjestelmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/ministerioiden-lisasaastot-horjuttavat-ruokajarjestelmaa\/","title":{"rendered":"Ministeri\u00f6iden lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6t horjuttavat ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Hallituksen kehysriihess\u00e4\u00e4n sopima 150 miljoonan euron lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6 hallintoon horjuttaa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4st\u00f6jen sarja kohdistuu ankarasti maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6\u00f6n ja sen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 toimeenpanevaan Ruokavirastoon. <strong>Orpon<\/strong> hallitus kohdisti jo vuosi sitten 250 miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6t hallintoon.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kolmen<\/span> yksik\u00f6n fuusiona 2019 aloittanut Ruokavirasto on jo s\u00e4\u00e4st\u00e4misen tulos itsess\u00e4\u00e4n. Virasto k\u00e4sittelee ja maksaa yli 2 miljardin euron maatalous- ja kehitt\u00e4mistuet vuosittain. Se vastaa el\u00e4in- ja kasviterveydest\u00e4 ja koko ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n perusturvallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallituksen kehysriihen alla virasto aloitti 143 henke\u00e4 koskevat muutosneuvottelut. Koko s\u00e4\u00e4st\u00f6vaikutus voi arvioni mukaan hallinnonalalla nousta yli 11 miljoonaan euroon. Ruokavirastoon kohdentuvana puhuttaisiin jo liki viidesosan leikkauksesta.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 tuen valvonnat ett\u00e4 maksatukset viiv\u00e4styv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isten lomautusten tai irtisanomisten vuoksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Pyrkimys<\/span> avoimeen ja ohuempaan hallintoon on kannatettava. Maatalouden osalta hallinnolla on kuitenkin toimeenpantavana kaikkien aikojen monimutkaisin tukij\u00e4rjestelm\u00e4. Yksist\u00e4\u00e4n sen ohjeistus on yli 1200 sivun laajuinen.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 tuen valvonnat ett\u00e4 maksatukset viiv\u00e4styv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isten lomautusten tai irtisanomisten vuoksi. EU:n oma maksatusten valvonta on edelleen kiristynyt, mik\u00e4 edelleen paineistaa tukihallintoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kannattavuusongelmissa oleville maatiloille t\u00e4m\u00e4 olisi ankara taloudellinen ja henkinen isku. Se ei voi olla heijastumatta koko kotimaiseen ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Viiv\u00e4stykset saattaisivat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s erilaisten viennin ja tuonnin tarkastusten h\u00e4iri\u00f6in\u00e4. Ongelmien k\u00e4rjistymisen riski on ilmeinen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Hallinnon<\/span> kevent\u00e4mist\u00e4 on rakennettava eurooppalaista ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja sen valvontaa uudistamalla. Valvontaa voidaan edelleen digitalisoida ja sen pienipiirteisyytt\u00e4 selv\u00e4sti loiventaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa erityisongelma on tukij\u00e4rjestelm\u00e4n keskener\u00e4isyys. Vuoden 1995 liittymisratkaisussa maa jaettiin keinotekoisiin tukialueisiin. T\u00e4m\u00e4 on monella tavoin monimutkaistanut j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja luonut tarvetta paikkauksille, joiden alkuper\u00e4inen tarkoitus on jo osin h\u00e4m\u00e4rtynyt.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hallituksen kehysriihess\u00e4\u00e4n sopima 150 miljoonan euron lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6 hallintoon horjuttaa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuutta. S\u00e4\u00e4st\u00f6jen sarja kohdistuu ankarasti maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6\u00f6n ja sen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 toimeenpanevaan Ruokavirastoon. Orpon hallitus kohdisti jo vuosi sitten 250 miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6t hallintoon.\u00a0 Kolmen yksik\u00f6n fuusiona 2019 aloittanut Ruokavirasto on jo s\u00e4\u00e4st\u00e4misen tulos itsess\u00e4\u00e4n. Virasto k\u00e4sittelee ja maksaa yli 2 miljardin euron maatalous- ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.4.2024 9.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=123"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":113,"date":"2023-03-20T08:40:27","date_gmt":"2023-03-20T06:40:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=113"},"modified":"2023-03-20T08:40:28","modified_gmt":"2023-03-20T06:40:28","slug":"ruokajarjestelma-on-paivitettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/ruokajarjestelma-on-paivitettava\/","title":{"rendered":"Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Maatalouspolitiikka on aina her\u00e4tt\u00e4nyt suuria intohimoja. Itsen\u00e4isen Suomen aikajaksolla t\u00e4m\u00e4kin politiikka on muuttunut sykleiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tasavallan alkuvuosina rakennettiin tuhoutunutta omavaraisuutta ja kasvatettiin kansallista maahan kietoutunutta identiteetti\u00e4. Sodan aikana ja sodan j\u00e4lkeen torjuttiin jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ruuan puutetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Maatalouspolitiikka oli my\u00f6s asutuspolitiikkaa ja sit\u00e4 kautta sis\u00e4isen turvallisuuden rauhoittamisen politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kun<\/span> ruoantuotannon tavoitteet saavutettiin verraten nopeasti, ryhdyttiin maaseutua tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n 1960-luvulla v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rakennemuutosta kiihdytt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavia vuosikymmeni\u00e4 leimasi tasapainoisen perhemaatalouden tavoittelu osana yhteiskunnan korporatiivista palkka- ja sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>EU-j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4 valittiin ruoantuotannon markkinavetoisen tehostamisen polku tanskalaisten esikuvien perustalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruokaketjun arvoj\u00e4rjestys keikahti kaupan noustessa kuskin paikalle. Maatilat kasvoivat ja tuotanto tehostui, mutta niiden kannattavuus vaihteli suuresti. T\u00e4st\u00e4 j\u00e4tt\u00e4ytyville tarjottiin mahdollisuutena monitoiminnallista maataloutta ja laajempaa maaseutupolitiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Tilojen<\/span> tehostamisen sykli on tuskin viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ohi mutta muutoin nykyinen tapa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 maatalouden politiikkaa on merkitt\u00e4v\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4misen tarpeessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruoan tuotannon ulkoisvaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ilmastoon, terveyteen ja luonnon monimuotoisuuteen eiv\u00e4t ole yll\u00e4tyksellisi\u00e4 mutta nousevat silti aivan uudella tavalla politiikan vaatimuslistalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan n\u00e4k\u00f6kulma huoltovarmuuteen ja panostuotannon omavaraisuuteen on saanut aivan uuden painoarvon. Asioita pit\u00e4isi osata yhdist\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan hyvin erilaisista kulmista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalainen maatalouspolitiikka on valitettavasti jumittunut liian syv\u00e4lle puolustuksen juoksuhautoihin. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kustannuskriisiss\u00e4 kamppaileville maatiloille on haastavaa luoda toivon n\u00e4k\u00f6aloja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ntelyn paineissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Poliitikkojemme pit\u00e4isi kuitenkin olla rohkeampia avartamaan katsettaan esimerkiksi tutkimuksen ja teollisuuden rohkaisemina.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Markkinapaine voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suomalaisen tuotannon eduksi.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Alkuvuoden<\/span> aikana on tuotu keskusteluun useitakin erilaisia tulevaisuuden tiekarttoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden laatima Ruokavisio 2040 uskaltaa kurkistaa p\u00e4iv\u00e4n politiikan taakse ja nostaa ymp\u00e4rist\u00f6keskustelun perusmaataloustuotannon vahvuudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikkoudeksi j\u00e4\u00e4 tuotannon kannattavuuskriisin ratkaiseminen, johon ei ole tarjolla uutta resepti\u00e4. Maaseutuverkoston teett\u00e4m\u00e4t Kotietu- ja Ruokavarma -tutkimukset peilaavat ruoantuotannon ja luonnon yhteytt\u00e4 tulevaisuuden maaseudulla.<\/p>\n\n\n\n<p>On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monimuotoisuuden turvaamisen ja ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n vaatimukset peilaavat l\u00e4hiaikojen ruoantuotannon arkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Elintarvikealan yrityksen ovat jo askelta edell\u00e4. Useiden suomalaisten yritysten tavoite lis\u00e4t\u00e4 kasvispohjaisten tuotteiden vienti\u00e4 on viritt\u00e4nyt \u201dSuomi kasvaa vegest\u00e4\u201d -yhteisty\u00f6n. Elintarviketeollisuus vaatii seuraavaan hallitukseen ruokaministeri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Valio haluaa puhua maatalouden sijasta laajasti ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja alkaa maksaa lis\u00e4hintaa luonnon monimuotoisuuden ehdot t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lle maidontuotannolle.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">EU:n<\/span> puitteissa maatalouden tukipolitiikka on kiinnitetty tulevien vuosien ajaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavan hallituksen on silti otettava maatalouden valmistaminen uuteen ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ohjelmatason asiaksi. Markkinapaine voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suomalaisen tuotannon eduksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kysymys on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 lis\u00e4panostuksesta ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n perustutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja koulutukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4henevien resurssien julkisessa taloudessa t\u00e4ss\u00e4 onnistuminen on keskeist\u00e4. Menneeseen kiinnittyneell\u00e4 vastaan harauksella tuskin saadaan seuraavan sukupolven luottamuksen ansaitsevaa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 aikaiseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maatalouspolitiikka on aina her\u00e4tt\u00e4nyt suuria intohimoja. Itsen\u00e4isen Suomen aikajaksolla t\u00e4m\u00e4kin politiikka on muuttunut sykleiss\u00e4. Tasavallan alkuvuosina rakennettiin tuhoutunutta omavaraisuutta ja kasvatettiin kansallista maahan kietoutunutta identiteetti\u00e4. Sodan aikana ja sodan j\u00e4lkeen torjuttiin jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ruuan puutetta. Maatalouspolitiikka oli my\u00f6s asutuspolitiikkaa ja sit\u00e4 kautta sis\u00e4isen turvallisuuden rauhoittamisen politiikkaa. Kun ruoantuotannon tavoitteet saavutettiin verraten nopeasti, ryhdyttiin maaseutua tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n 1960-luvulla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-113","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"20.3.2023 8.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":109,"date":"2022-12-19T15:56:00","date_gmt":"2022-12-19T13:56:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=109"},"modified":"2022-12-19T15:56:01","modified_gmt":"2022-12-19T13:56:01","slug":"taivaalta-putoavia-kaupunkeja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/taivaalta-putoavia-kaupunkeja\/","title":{"rendered":"Taivaalta putoavia kaupunkeja"},"content":{"rendered":"\n<p>Toukokuun lopun uutispommi oli, ett\u00e4 metsien kyky sitoa eli niell\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilt\u00e4 oli pienentynyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Julkisuudessa keskeiseksi syyksi nostettiin lis\u00e4\u00e4ntyneet hakkuut. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4i metsien heikentynyt kasvu.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun viel\u00e4 jokunen vuosi sitten vuosikasvuksi arvioitiin noin 108 miljoonaa kuutiometri\u00e4, osoittivat Luken laskelmat en\u00e4\u00e4 103 miljoonan tasoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiemmat ennusteet n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 siint\u00e4neest\u00e4 jopa 120 miljoonan kuution vuosikasvusta on vuoden mittaan hiljaisesti haudattu. Teollisuuden investointisuunnitelmiin tieteen poiminnat eiv\u00e4t ole ainakaan viel\u00e4 vaikuttaneet.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Karu<\/span> uutinen pehmeni kuitenkin viikko sitten, jolloin tarkistuslaskelmat puolittivat odottamattomat tulokset.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4nn\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 huolimatta koko suomalainen ilmastopolitiikkaa. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen tasapainotus ja sen maksupostit on rakennettu suomalaisen maaseudun varaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n suomalainen mets\u00e4 ja maaper\u00e4 nielev\u00e4t, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n autoilija, pirtin l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4 ja ruokailija maksaa matkastaan kohti vihre\u00e4n siirtym\u00e4n tasapainoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Luen itseni mieluusti ja v\u00e4kev\u00e4sti niiden joukkoon, jotka eiv\u00e4t vitkastele v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 siirtymist\u00e4 uusiutuvien luonnonvarojen yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4en uudessa maailmassa my\u00f6s sellaista ty\u00f6njakoa, jossa hajautettu yhteiskunta ja biotalouden osaaminen alentavat aluepolitiikan kuiluja. Ihan suomeksi sanottuna, muutos tuo ty\u00f6t\u00e4 ja leip\u00e4\u00e4 maaseudulle.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutos my\u00f6s kytkee yhteiskunnan omavaraisuuden tavoitteluun ja irti Ven\u00e4j\u00e4-vetoisesta, kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 \u00f6ljytaloudesta.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Nielupolitiikassa<\/span> kysymys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4st\u00e4. Kysymys on my\u00f6s rahasta ja maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4st\u00e4 vallasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Narun toista p\u00e4\u00e4t\u00e4 vetelev\u00e4t suomalaiset suurkaupungit, toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 roikkuvat ahneiksi riistokapitalisteiksi leimatut mets\u00e4nomistajat.<\/p>\n\n\n\n<p>Ajankuva on t\u00e4llainen. Suurkaupungit tavoittelevat taloudellista kasvua lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Metropolinarratiivia on sy\u00f6tetty suomalaisille toistakymment\u00e4 vuotta ja harva kyseenalaistaa tiiviin el\u00e4m\u00e4n talousonnelat. Jotta v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi kasvattaa, tarvitaan yliopistoja, luovia aloja ja uusia asuntoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakentamisen edellytyksen\u00e4 on maank\u00e4ytt\u00f6, jolle ei aseteta suuria kaavoituksellisia rajoitteita.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Luontoon liittyv\u00e4 kiistaksi noussut ennallistaminen on eri asia kuin nielupolitiikka, mutta niiden kohde on pitk\u00e4lti sama: suomalainen talousmets\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kasvutavoitteen<\/span> vuoksi kaupungit ja niiden rakentamishistoria on sivuutettu p\u00e4\u00e4st\u00f6politiikasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Isossa kuvassa isot kaupungit ovat ik\u00e4\u00e4n kuin pudotettu taivaalta, valmiiksi annettuina kulutuksen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen keskuksina. Niiden ei tarvitse hakea p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitteitaan rajojensa sis\u00e4lt\u00e4, koska on olemassa niille helpompikin tapa. Ne voivat tarkastella rajojensa ulkopuolella suomalaisissa metsiss\u00e4 ja pelloilla tapahtuvaa hiilensidontaa kuin omaansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Hy\u00f6ty kaupunkiin, kulut ja vastuu maaseudulle.<\/p>\n\n\n\n<p>Viel\u00e4 2014 suurimmat kaupungit ohjasivat maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n muun muassa n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>\u201dYhdyskuntarakenteen suunnittelulla<\/em><\/strong><em> voidaan vaikuttaa <\/em><strong><em>hiilinielujen<\/em><\/strong><em> s\u00e4ilymiseen ja lis\u00e4\u00e4miseen. Eri kaavatasoilla tapahtuva <\/em><strong><em>maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu<\/em><\/strong><em> on t\u00e4rkein prosessi, johon <\/em><strong><em>hiilinielujen<\/em><\/strong><em> yll\u00e4pit\u00e4minen tulisi <\/em><strong><em>kytke\u00e4<\/em><\/strong><em>\u2026 <\/em><strong><em>Kaupunki<\/em><\/strong><em> tai kunta voi <\/em><strong><em>maank\u00e4yt\u00f6n<\/em><\/strong><em> suunnittelulla vaikuttaa<\/em><strong><em> sen rajojen sis\u00e4ll<\/em><\/strong><em><strong>\u00e4<\/strong> sijaitsevien alueiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin ja rakentamisen toteutukseen.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">T\u00e4ss\u00e4<\/span> ohjeistuksessa kaupunkien nielupolitiikkaa verrattiin asukkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Luontoon liittyv\u00e4 kiistaksi noussut ennallistaminen on eri asia kuin nielupolitiikka, mutta niiden kohde on pitk\u00e4lti sama: suomalainen talousmets\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n asetusesityksen mukaan juuri suomalaisten suurimpien kaupunkien tulisi lis\u00e4t\u00e4 viherpinta-alaansa vuosittain kansallisen mutta EU:ssa hyv\u00e4ksytett\u00e4v\u00e4n suunnitelman perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuntaliitto kiinnitti kriittisess\u00e4 lausunnossaan huomionsa siihen, ett\u00e4 \u201dasetus vaikeuttaisi ilmastotavoitteita tukevan ehe\u00e4n yhteiskuntarakenteen edellytyksi\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kysymys<\/span> ei ole vain retoriikasta vaan suurista rahoista. Kun kasvavat kaupungit haluavat tukeutua tiiviiseen rakentamiseen, olisi kohtuullista, ett\u00e4 ne ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n tasapainottaakseen maksaisivat hiilen sitojille reilun korvauksen.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt maaseudulle on varattu vain luovuttajan osa: ensin sen kouluttama, osaava ty\u00f6v\u00e4ki \u2013 sitten metsien tuotto ja lopulta sidottu hiilikin.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustan soisi nostavan katseensa luonnonsuojelulain pienist\u00e4 yksityiskohdista suomalaisten tiivist\u00e4misen hulluihin vuosiin. Kuka muu muka katsoisi kokonaisuutta t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tekisi oikeita asioita?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toukokuun lopun uutispommi oli, ett\u00e4 metsien kyky sitoa eli niell\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilt\u00e4 oli pienentynyt. Julkisuudessa keskeiseksi syyksi nostettiin lis\u00e4\u00e4ntyneet hakkuut. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4i metsien heikentynyt kasvu. Kun viel\u00e4 jokunen vuosi sitten vuosikasvuksi arvioitiin noin 108 miljoonaa kuutiometri\u00e4, osoittivat Luken laskelmat en\u00e4\u00e4 103 miljoonan tasoa. Aiemmat ennusteet n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 siint\u00e4neest\u00e4 jopa 120 miljoonan kuution vuosikasvusta on vuoden [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.12.2022 15.56","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":106,"date":"2022-10-03T09:56:14","date_gmt":"2022-10-03T06:56:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=106"},"modified":"2022-10-03T09:56:14","modified_gmt":"2022-10-03T06:56:14","slug":"tunnin-junat-kallista-haaveilua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/tunnin-junat-kallista-haaveilua\/","title":{"rendered":"Tunnin junat kallista haaveilua"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomeen kaavaillaan per\u00e4ti kolmea suurnopeudella metropoleja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 \u201dtunnin junaa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Pisimm\u00e4ll\u00e4 on Turun hanke mutta suurella vakavuudella my\u00f6s Tampere ja Helsinki havittelevat oikorataa v\u00e4lilleen. P\u00e4\u00e4radan oikaisua varten on perustettu hankeyhti\u00f6 Suomi-rata Oy, joka julkaisi tavoitteitaan perjantaina.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen mukaan yhteiskuntataloudellisesti olisi j\u00e4rkevint\u00e4 vet\u00e4\u00e4 uusi rata mets\u00e4\u00e4n ja samalla koukkaista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla lentokent\u00e4n kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hintalappu on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4lle yhdistelm\u00e4lle 5,5 miljardia euroa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kaksi<\/span> asiaa on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa varmaa. Kaikki laskelmat hinnoista ovat nykyinflaatiolla surkeaa kuraa. Ja toiseksi: kaikki laskelmat hy\u00f6dyist\u00e4 perustuvat paisutettuun n\u00e4kym\u00e4\u00e4n suurkaupungistumisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun junalle voi n\u00e4hd\u00e4 taloudellisiakin perusteita, koska rata on aikanaan rakennettu osin kielipoliittisin perustein koukkaamaan rannikolle. P\u00e4\u00e4radalla kysymys on ennen muuta keskisuurten maakuntakeskusten tyhjent\u00e4misest\u00e4 kahden Suomen suurimman kaupungin hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankeyhti\u00f6n omistavat valtio ja p\u00e4\u00e4radan kunnat. My\u00f6s oma kotikuntani H\u00e4meenlinna on mukana mutta kokonsa mukaisesti vaatimattomalla osuudella.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhti\u00f6n linja ja laskelmien perusteet sanellaan metropoleissa. Historiallinen maakunta- ja hallintokeskus H\u00e4meenlinna j\u00e4tet\u00e4\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 pohdinnoissa takarivin taaviksi pohtimaan osaansa hyl\u00e4ttyn\u00e4 raidekaupunkina.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyiselle p\u00e4\u00e4radallehan hankeyhti\u00f6 siirt\u00e4isi tavaraliikenteen, jonka seassa romanttiset paikallisjunat puksuttelisivat kansallismaisemaan silloin t\u00e4ll\u00f6in.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Uuden<\/span> oikoradan \u2013 tai mets\u00e4radan \u2013 kuten me h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset sit\u00e4 kutsumme, vaihtoehtona on p\u00e4\u00e4radan remontti. Sille ovat suunnitelmat valmiina ja realistinen hintalappu olemassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Reilulla miljardilla toteutuisi p\u00e4\u00e4radan pallolaajennus, joka nopeasti palvelisi koko Ouluun saakka vet\u00e4v\u00e4n ratakokonaisuuden etua. Ty\u00f6t ovat aloittamista vaille valmiita, mutta budjetissa osa n\u00e4ist\u00e4 rahoista on jo ohjattu toissijaisiin kohteisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Liikenneministeri\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan v\u00e4kevi\u00e4 voimia, jotka ajavat Suomen kahtiajakoa.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Ukrainan sodasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan pitk\u00e4 konflikti, joka ilman muuta heijastuu paitsi talouteemme my\u00f6s tavoitteisiimme.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Valtiovarainministeri<\/span> <strong>Annika Saarikko<\/strong> esitti jo elokuussa ep\u00e4ilyns\u00e4 tunnin junien kannattavuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Senkin j\u00e4lkeen maailmantilanne on k\u00e4rjistynyt. Ukrainan sodasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan pitk\u00e4 konflikti, joka ilman muuta heijastuu paitsi talouteemme my\u00f6s tavoitteisiimme.<\/p>\n\n\n\n<p>Omavaraisuus, huoltovarmuus ja haavoittuvuus nousevat uudella tavalla investointien perustaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Oikoratahaihattelu ei n\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maailman muutosta edes tunnistavan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikkein p\u00f6hk\u00f6imm\u00e4n perustelun tunnin junille luin <strong>Osmo Soininvaaran<\/strong> sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kiintoisasta kirjasta \u201dYhteiskuntapolitiikka 2020-luvulle\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4n perustelee nopeita yhteyksi\u00e4 yliopistov\u00e4en tarpeella tavata toisiaan. Olen kyll\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti ajatellut, ett\u00e4 siihen riitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 tietoliikenneyhteys. Punaviinit voi nauttia koneen \u00e4\u00e4rell\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">P\u00e4\u00e4rata<\/span> tarvitsee nopean remonttinsa ja samalla yhteytt\u00e4 pohjoiseen on laajennettava.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarvitaan yli rajan ulottuvat yhteys. Vaihtoehtona ovat J\u00e4\u00e4meren suunta Lapin yli tai Vaasan kautta Ruotsin halki kohti Norjaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse ajattelen t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkimm\u00e4isen suunnan olevan turvallisuuden ja hy\u00f6tyjen kannalta paremman, joskin kalliimman.<\/p>\n\n\n\n<p>Joka tapauksessa haaveilu tunnin junista pit\u00e4isi nyt haudata ja keskitty\u00e4 olemassa olevien rakenteidemme kehitt\u00e4miseen ja turvaamiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomeen kaavaillaan per\u00e4ti kolmea suurnopeudella metropoleja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 \u201dtunnin junaa\u201d. Pisimm\u00e4ll\u00e4 on Turun hanke mutta suurella vakavuudella my\u00f6s Tampere ja Helsinki havittelevat oikorataa v\u00e4lilleen. P\u00e4\u00e4radan oikaisua varten on perustettu hankeyhti\u00f6 Suomi-rata Oy, joka julkaisi tavoitteitaan perjantaina. Sen mukaan yhteiskuntataloudellisesti olisi j\u00e4rkevint\u00e4 vet\u00e4\u00e4 uusi rata mets\u00e4\u00e4n ja samalla koukkaista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla lentokent\u00e4n kautta. Hintalappu on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4lle yhdistelm\u00e4lle [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.10.2022 9.56","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":99,"date":"2022-07-01T11:01:07","date_gmt":"2022-07-01T08:01:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/?p=99"},"modified":"2022-07-01T12:32:11","modified_gmt":"2022-07-01T09:32:11","slug":"keskusta-kaappasi-liberaalit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/keskusta-kaappasi-liberaalit\/","title":{"rendered":"Keskusta kaappasi liberaalit"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Paavo V\u00e4yrynen<\/strong> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas valitelleen keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa kuinka liberaalit valtasivat puolueen Lahdessa 2010. Hymyilytt\u00e4isi, ellei hiukan harmittaisi n\u00e4m\u00e4 Paavon leimaustalkoot.<\/p>\n\n\n\n<p>Olin yksi tuolloin puoluejohtoon valituista. Tarjolla oli kyll\u00e4 muitakin ehdokkaita ja hieman erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Tuollaisen sakin \u00e4\u00e4nivaltaiset tuhannet keskustalaiset edustajat sitten meniv\u00e4t valitsemaan. Paavon mielest\u00e4 olitte vallankaappauksen osapuolena.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 sitten istun Kauniston torpan rappusilla monen sukupolven maalaisliittolaisena is\u00e4nt\u00e4miehen\u00e4. Liberaali olen vain perusarvoiltani, mutta niin oli <strong>Alkiokin<\/strong>, joka minut keskustalaiseen perheeseen innosti.<\/p>\n\n\n\n<p>En lakkaa ihmettelem\u00e4st\u00e4 Santerin ajankohtaisuutta. 1920-luvulla Alkio oli eritt\u00e4in l\u00e4heisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 sosialidemokraattisen ja erityisesti Setlementti-liikkeess\u00e4 toimineen <strong>Sigfrid Sireniuksen<\/strong> kanssa. Herrat vaihtoivat ajatuksiaan uskosta, johon Alkiokin oli ateisti -vaiheensa j\u00e4lkeen palannut. \u201dAntaa tieteen ratkaista kristinuskon kiistakysymyksi\u00e4\u201d, oli Santerin teemana.<\/p>\n\n\n\n<p>Alkio tuli politiikkaan nuorsuomalaisen puolueen kautta. H\u00e4nt\u00e4 voisi syytt\u00e4\u00e4 tuon kauhistuttavan liberalismin levitt\u00e4misest\u00e4, ellei t\u00e4m\u00e4 olisi nopeasti eronnut liian kaupunkilaiseksi kokemastaan puolueesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Oma isois\u00e4ni ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 tekiv\u00e4t syvemp\u00e4\u00e4 tuttavuutta tuoreeseen sosialidemokratiaan mutta ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tavatonta Lounais-Suomen torppariseudulla ollut. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksiss\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t aluksi my\u00f6s talolliset.<\/p>\n\n\n\n<p>Santeri Alkiokin kuului Laihian ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen johtokuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">V\u00e4yrysen <\/span>vallankaappaus -narratiivi on osa kansalliskonservatiivista sekoilua, jolla politiikan perusasioista vieraantuneet yritet\u00e4\u00e4n saada salaliittoihin uskoviksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Sellaisena se on suoraa sukua <strong>Donald Trumpin<\/strong> v\u00e4itteelle varastetuista vaaleista tai <strong>Vladimir Putinin<\/strong> johtoajatukselle Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 uhkaavasta l\u00e4nnen liberaalidemokratiasta. V\u00e4yrysen \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4 puheenjohtajavaalissa kertonee kiusaantuneen keskustan n\u00e4kemyksen n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4itteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4yrynen on hyv\u00e4 haistelemaan yhteiskunnallisen ajattelun pohjavirtauksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Eri puolueiden sis\u00e4lle on tosiaan kasautunut kristillis\u2013moralistiseen verhoon pukeutunutta synk\u00e4hk\u00f6\u00e4 nationalismia. Mink\u00e4 perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit aloittivat, sit\u00e4 kokoomuksessa ja keskustassakin ajatellaan laajentaa. N\u00e4m\u00e4 katsannot vaihtelevat pehme\u00e4st\u00e4 taskuliinafasismista rehentelev\u00e4n ven\u00e4l\u00e4ismieliseen orbanismiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tosin voi kysy\u00e4, onko maltilliseen keskilinjaan tottunut Suomi n\u00e4ist\u00e4 erityisen innostunut. Paavollakin on ollut pari puolueviritelm\u00e4\u00e4 asian tiimoilla, mutta ei sanottavaa vaalimenestyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Yhteinen<\/span> vihollinen on kuitenkin asetettu. Se on joko pehme\u00e4 liberalismi tai urbaani vihreys. Usein n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eroa. Ja kuinka erot n\u00e4kyisiv\u00e4tk\u00e4\u00e4n, kun kysymyksess\u00e4 on ihan itse luotu uhkakuva.<\/p>\n\n\n\n<p>Paavo V\u00e4yrynen valittiin keskustapuolueen puheenjohtajaksi vuonna 1980. Jo kahden vuoden kuluttua t\u00e4st\u00e4 Liberaalinen Kansanpuolue sulautui keskustapuolueeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kepulla oli ovi auki ja liberaaleilla velat k\u00e4siss\u00e4. Oli imua ja ty\u00f6nt\u00f6\u00e4. Esimerkiksi <strong>Alpo Rusi<\/strong> ajoi voimakkaasti tuolloin puolueeseen agraarien ja aluepoliitikkojen rinnalle kolmatta vaikuttajaryhm\u00e4\u00e4, radikaalia \u00e4\u00e4rikeskustalaisuutta. Liberaalien tulo oli t\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 hyvin toivottu liike.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>Kepulla oli ovi auki ja liberaaleilla velat k\u00e4siss\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Liberaalit <\/span>tulivat, osa j\u00e4ikin mutta kannatusta fuusio kasvatti vasta <strong>Esko Ahon <\/strong>voittaessa vuonna 1991.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4yrysen kaudella toiveita asetettiin keskiryhm\u00e4n puolueisiin laajemminkin. Paavo ajoi poliittiseen toimintaan keskustan valtuuskunnan, jossa liberaaleja t\u00e4ydensiv\u00e4t ruotsalainen kansanpuolue, lopulta my\u00f6s kristilliset ja SMP. Yhdistelm\u00e4n aatteellinen liima j\u00e4i v\u00e4h\u00e4iseksi. Valtuuskunta taisi toimia l\u00e4hinn\u00e4 uhkaavan sinipunan pelotteluna, kehnohkosti siin\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<p>Vakavampi yritys aatteelliseen keskusteluun oli 1980-luvun alussa perustettu Tasavalta-seura. Se toimi aktiiviensa varassa mutta vetovastuu oli keskustalaisilla. Puhtia toi tavoite kanavoida uutta nousevaa vihreytt\u00e4 poliittiseksi voimaksi joko yhteisty\u00f6n tai puoluety\u00f6n kautta. Lopulta puolue voitti mutta kyseess\u00e4 oli uusi Vihre\u00e4 Puolue. Vihre\u00e4ksi itsens\u00e4 mielt\u00e4nyt kepu j\u00e4i katselemaan varpaitaan.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Varpaitaan <\/span>puolue tuijottaa nytkin. Suunta on sik\u00e4li oikea, ett\u00e4 varpaiden alla on maa ja maahenki, keskustalaisuuden ydinajatus.<\/p>\n\n\n\n<p>Tai keskeinen osa sit\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 melko mystisten alkiolaisten ajatusten p\u00e4ivitt\u00e4minen nykyaikaan voi olla ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. On paljon helpompi vaatia bensaveroa alas kuin rakentaa koko yhteiskuntaa uudelleen hajautuksen ja uusiutuvien luonnonvarojen kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen silti tyytyv\u00e4inen siihen, ett\u00e4 keskusta ei ole luopunut ihmisyysopistaan oikeistolaisten virtausten vanavedess\u00e4 ja on palauttanut retoriikkaansa desentralismin. Toivottavasti Paavokin palaisi 1970-luvun alun juurilleen, vihre\u00e4n aallon maininkeihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustalainen vihreys ei nimitt\u00e4in ole pelottavaa urbaaniliberalismia vaan ihan tavallinen pohjoisen Euroopan tulevaisuustarina. Sill\u00e4 me erotumme, ehk\u00e4 voitammekin t\u00e4m\u00e4n kummallisen ajan poliittisessa hapuilussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paavo V\u00e4yrynen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas valitelleen keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa kuinka liberaalit valtasivat puolueen Lahdessa 2010. Hymyilytt\u00e4isi, ellei hiukan harmittaisi n\u00e4m\u00e4 Paavon leimaustalkoot. Olin yksi tuolloin puoluejohtoon valituista. Tarjolla oli kyll\u00e4 muitakin ehdokkaita ja hieman erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Tuollaisen sakin \u00e4\u00e4nivaltaiset tuhannet keskustalaiset edustajat sitten meniv\u00e4t valitsemaan. Paavon mielest\u00e4 olitte vallankaappauksen osapuolena. T\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 sitten istun Kauniston torpan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":106,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-99","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"1.7.2022 11.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/106"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/timo-kaunisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]