Viime viikolla julkaistut tulokset osoittavat, ett\u00e4 Suomen Pisa-tulosten huippuvuoden 2006 j\u00e4lkeen alkanut suomalaisen peruskoulun tuotteistaminen ja myyminen maailmalle ei ole ollut onnistunut hanke.<\/p>\n\n\n\n
Arvovaltainen brittil\u00e4inen The Economist<\/em>\u00a0-lehti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jopa, ett\u00e4 useimmissa\u00a0l\u00e4nsimaissa todettu 15-vuotiaiden nuorten osaamistason heikkeneminen johtuu\u00a0Suomesta.<\/p>\n\n\n\n Lehden mukaan Suomen hyv\u00e4t Pisa-tulokset olivat seurausta 2000-luvulle saakka jatkuneesta perinteisest\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Tulokset eiv\u00e4t johtuneet siit\u00e4 ”edistyksellisest\u00e4\u201d opetuksesta, josta Suomi tuli kuuluisaksi ja jota se markkinoi maailmalle. <\/p>\n\n\n\n Itse<\/span> en tekisi n\u00e4in yksioikoista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, mutta omien ruohonjuuritason havaintojeni pohjalta v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 Suomella on ollut oma pieni vaikutuksensa muidenkin maiden Pisa-menestyksen heikkenemiseen. <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6skentelin 2000- ja 2010-luvuilla koulussa, jonka vanha koulurakennus oli rakennettu 1950-luvulla. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvettua koulu laajeni naapurissa olevaan toimistotaloon, johon remontoitiin uudet ja edistykselliset koulutilat.<\/p>\n\n\n\n Koulusta tuli vierailukoulu, jonne virtasi vierailijaryhmi\u00e4 \u2013 jopa Englannin prinssi William<\/strong> seurueineen\u00a0\u2013 kaikkialta maailmasta tutustumaan suomalaiseen koulutusihmeeseen.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n Vierailijaryhmi\u00e4 ei kuitenkaan ohjattu seuraamaan ty\u00f6skentely\u00e4 vanhassa koulurakennuksessa, jonka luokkahuoneissa oppilaat opiskelivat pitk\u00e4lti perinteisten peruskoulun opetusmenetelmien mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n Sen sijaan vierailijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ihailemaan edistyksellisen koulurakennuksen raheilla, s\u00e4kkituoleilla ja riippumatoilla kalustettuja avokonttoritiloja, jonka\u00a0\u201dmoderneissa ja joustavissa oppimisen tiloissa\u201d oppilaat opiskelivat itseohjautuvasti s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osa vierailijoista otti n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n mallia oman maansa opetuksen kehitt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n Suomalaisen koulutoimen on syyt\u00e4 tehd\u00e4 kriittinen itsearviointi. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Suomalaisten<\/span> nuorten heikentyneen osaamistason ja sinnikkyyden taustalla on varmasti monia tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimustieto runsaan ruuduilla, erityisesti \u00e4lypuhelimilla, vietetyn ajan yhteydest\u00e4 lukutaidon, ajattelun taitojen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyyden heikkenemiseen on kiistaton. My\u00f6s korona-aika on todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttanut negatiivisesti koulunk\u00e4yntiin.<\/p>\n\n\n\n Syit\u00e4 huolestuttavaan kehitykseen on hyv\u00e4 tiedostaa, mutta olennaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katse tulevaisuuteen ja alkaa rakentaa suomalaisen koulun parempaa tulevaisuutta. <\/p>\n\n\n\n Suomalaisen koulutoimen on syyt\u00e4 tehd\u00e4 kriittinen itsearviointi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida, mihin koulujen rajallisia resursseja, rahaa ja aikaa, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla oppilaan oppimisen ja kokonaishyvinvoinnin etua. <\/p>\n\n\n\n Palveleeko k\u00e4dentaitojen oppimista j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla se, ett\u00e4 oppilaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t k\u00e4sity\u00f6tunneilla aikaa ty\u00f6vaiheiden kuvaamiseen ja e-portfolion rakentamiseen?<\/p>\n\n\n\n Kannattaako resursseja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein pinnalliseen oppimiseen ja palkintojen tavoitteluun ohjaavien oppimispelien ja hankalak\u00e4ytt\u00f6isten s\u00e4hk\u00f6isten oppimisalustojen hankkimiseen?<\/p>\n\n\n\n Olisiko rahalle parempiakin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia, kuten seini\u00e4 avokonttorikouluihin, paperisia oppikirjoja, kunnollisia ty\u00f6p\u00f6yti\u00e4 ja tuoleja? <\/p>\n\n\n\n Digiv\u00e4lineill\u00e4<\/span> opiskelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 suunnitelmallisesti siten, ett\u00e4 peruskoulun aikana oppilaat oppivat yhteiskunnassa tarvittavat digitaaliset kansalaistaidot. <\/p>\n\n\n\n Kaunokirjoituksen palauttamista \u00e4idinkielen opetussuunnitelmaan on syyt\u00e4 harkita. K\u00e4sin ja koneella kirjoittamisen vaikutuksia vertailevissa tutkimuksissa k\u00e4sin kirjoittaminen on havaittu aivoja laaja-alaisemminkehitt\u00e4v\u00e4ksi menetelm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4sin kirjoittamisella on todettu olevan my\u00f6s masennusta ja ahdistusta lievitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. <\/p>\n\n\n\n Uskon<\/span> suomalaisen koulun parempaan tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Olen varma, ett\u00e4 nousemme oppimistulosten ja sinnikkyyden aallonpohjasta ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oppimisen kannalta parhaat, tutkittuun tietoon perustuvat pedagogiset ratkaisut ja palauttamalla entiselle tasolle opettajien autonomian, joka tutkimusten mukaan on ollut yksi Suomen taannoisen PISA-menestyksen kulmakivi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime viikolla julkaistut tulokset osoittavat, ett\u00e4 Suomen Pisa-tulosten huippuvuoden 2006 j\u00e4lkeen alkanut suomalaisen peruskoulun tuotteistaminen ja myyminen maailmalle ei ole ollut onnistunut hanke. Arvovaltainen brittil\u00e4inen The Economist\u00a0-lehti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jopa, ett\u00e4 useimmissa\u00a0l\u00e4nsimaissa todettu 15-vuotiaiden nuorten osaamistason heikkeneminen johtuu\u00a0Suomesta. Lehden mukaan Suomen hyv\u00e4t Pisa-tulokset olivat seurausta 2000-luvulle saakka jatkuneesta perinteisest\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Tulokset eiv\u00e4t johtuneet siit\u00e4 ”edistyksellisest\u00e4\u201d opetuksesta, josta Suomi tuli […]<\/p>\n","protected":false},"author":893,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.9.2026 8.50","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/893"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":35,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/35"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":24,"date":"2026-04-22T09:49:04","date_gmt":"2026-04-22T06:49:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/?p=24"},"modified":"2026-04-22T09:52:07","modified_gmt":"2026-04-22T06:52:07","slug":"kasvispainotteinen-kouluruoka-on-terveellista-kestavaa-ja-kotimaista-lahiruokaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/kasvispainotteinen-kouluruoka-on-terveellista-kestavaa-ja-kotimaista-lahiruokaa\/","title":{"rendered":"Kasvispainotteinen kouluruoka on terveellist\u00e4, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kotimaista l\u00e4hiruokaa"},"content":{"rendered":"\n Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa kaikille oppilaille maksuttoman, l\u00e4mpim\u00e4n kouluruoan joka p\u00e4iv\u00e4. Suomessa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on ollut voimassa vuodesta 1948 l\u00e4htien. Vuosikymmenten aikana kouluruuan koostumus on vaihdellut suuresti.<\/p>\n\n\n\n Otetaan esimerkiksi helsinkil\u00e4isten koulujen ruokalista vuonna 1966:<\/p>\n\n\n\n Maanantai: ruispuolukkapuuro<\/p>\n\n\n\n Tiistai: mannavelli<\/p>\n\n\n\n Keskiviikko: hernekeitto<\/p>\n\n\n\n Torstai: lihakeitto<\/p>\n\n\n\n Perjantai: vehn\u00e4rouhevelli<\/p>\n\n\n\n Lauantai: kasviskeitto<\/p>\n\n\n\n Kuudenkymmenen vuoden takaisessa viikon ruokalistassa oli liha-aterioita yksi tai mahdollisesti kaksi, jos hernekeitossa oli mukana lihaa. Tuohon aikaan ei puhuttu kasvis- tai vegeruuista, vaikka kouluruoka oli suurimmaksi osaksi kasvisruokaa.<\/p>\n\n\n\n Seuraavien<\/span> vuosikymmenten aikana elintaso nousun my\u00f6t\u00e4 lihansy\u00f6nti lis\u00e4\u00e4ntyi ja 1980-luvulla liharuokaa tarjottiin yleisesti l\u00e4hes jokaisella koululounaalla.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi, kun verrataan edell\u00e4 mainittua ruokalistaa Hausj\u00e4rven kunnan koulujen ruokalistaan lukuvuodelta 1981\u201382:<\/p>\n\n\n\n Maanantai: Kalakeitto, karjalanpiirakka, tuoremehu<\/p>\n\n\n\n Tiistai: Lindstr\u00f6minpihvi, perunat, raejuusto<\/p>\n\n\n\n Keskiviikko: Lihamakaronilaatikko, tomaattisose, ruusunmarjakeitto<\/p>\n\n\n\n Torstai: Kanaviilokki, perunat, hillo<\/p>\n\n\n\n Perjantai: Makkarakeitto, tumma leip\u00e4, juusto<\/p>\n\n\n\n Tutkimustietoa<\/span> kasvisten, hedelmien ja marjojen terveyshy\u00f6dyist\u00e4 seurasi 2000-luvulla salaattien ja erilaisten kasvisten yleistyminen koululounailla, ja 2010-luvulla viikoittaisista kasvisruokap\u00e4ivist\u00e4 tuli useimmissa kunnissa pysyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monet kunnat tarjoavat p\u00e4ivitt\u00e4in kasvisvaihtoehdon.<\/p>\n\n\n\n Ravitsemussuosituksista huolimatta suomalaiset sy\u00f6v\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n liikaa lihaa, mik\u00e4 on yksi suomalaiseen ylipainoepidemiaan vaikuttava tekij\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lis\u00e4\u00e4 lihavuuden todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 itsen\u00e4isesti \u2013 useista muista ep\u00e4suotuisista elintavoista riippumatta.<\/p>\n\n\n\n Lasten<\/span> ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyys on kaksin-kolminkertaistunut viime vuosikymmenin\u00e4.\u00a0Lihavista lapsista kasvaa usein lihavia aikuisia, mik\u00e4 aiheuttaa kansantaloudelle merkitt\u00e4vi\u00e4 negatiivisia vaikutuksia johtuen ylipainoon liittyvist\u00e4 liit\u00e4nn\u00e4issairauksista, kuten syd\u00e4n- ja verisuonisairaudet, diabetes, astma, uniapnea ja monet sy\u00f6p\u00e4tyypit. <\/p>\n\n\n\n Lihavuuden aiheuttamat kokonaiskustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat korkeat, arvioiden mukaan 2,5\u20135 miljardia euroa vuodessa.<\/p>\n\n\n\n Lihantuotannon ilmastovaikutukset ovat l\u00e4hes kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruuantuotantoon verrattuna. P\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin rehujen viljelyst\u00e4, el\u00e4inten ruuansulatuksesta sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tosiasia<\/span> on, ett\u00e4 ilmastonmuutos ja luontokato etenev\u00e4t, mist\u00e4 johtuen kasvispohjainen ruoka tulee olemaan tulevaisuuden normi. <\/p>\n\n\n\n Helsingin kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti helmikuussa 2026 puolittaa vuoden 2025 lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 menness\u00e4. My\u00f6s iso osa Vantaan valtuutetuista kannattaa selvityst\u00e4 lihan v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 kaupungin hankinnoissa. <\/p>\n\n\n\n Todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on, ett\u00e4 pikkuhiljaa kasvispainotteisuus yleistyy kuntien ruokahankinnoissa muuallakin Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisen<\/span> maatalouden kannattaa ehdottomasti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kasvisruoan kasvavan suosion tarjoamat mahdollisuudet. <\/p>\n\n\n\n Kouluruokailussa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 korvata muualta maailmalta Suomeen kuljetettavat riisi, soija ja tofu kotimaisilla kasviksilla ja kasviproteiineilla, kuten juureksilla, kaaleilla, herneill\u00e4, pavuilla, kauralla, ohralla, siemenill\u00e4 ja h\u00e4rk\u00e4pavuilla.<\/p>\n\n\n\n Kasvisruoan reseptiikassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa herkullisuuteen ja houkuttelevaan ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n. Kouluissa tarjottavien kasvisruokien kehitt\u00e4miseen ja maisteluun on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa oppilaat mukaan. <\/p>\n\n\n\n Innovaatiokilpailu herkullisten kasvispainotteisten kouluruokareseptien kehitt\u00e4miseksi voisi olla toimiva idea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa kaikille oppilaille maksuttoman, l\u00e4mpim\u00e4n kouluruoan joka p\u00e4iv\u00e4. Suomessa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on ollut voimassa vuodesta 1948 l\u00e4htien. Vuosikymmenten aikana kouluruuan koostumus on vaihdellut suuresti. Otetaan esimerkiksi helsinkil\u00e4isten koulujen ruokalista vuonna 1966: Maanantai: ruispuolukkapuuro Tiistai: mannavelli Keskiviikko: hernekeitto Torstai: lihakeitto Perjantai: vehn\u00e4rouhevelli Lauantai: kasviskeitto Kuudenkymmenen vuoden takaisessa viikon ruokalistassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":893,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-24","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"22.4.2026 9.49","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/893"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":21,"date":"2026-02-02T14:40:08","date_gmt":"2026-02-02T12:40:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/?p=21"},"modified":"2026-02-02T14:40:10","modified_gmt":"2026-02-02T12:40:10","slug":"yhteiskunnan-ristiriitaiset-tavoitetilat-konkretisoituvat-koululuokkien-todellisuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/yhteiskunnan-ristiriitaiset-tavoitetilat-konkretisoituvat-koululuokkien-todellisuudessa\/","title":{"rendered":"Yhteiskunnan ristiriitaiset tavoitetilat konkretisoituvat koululuokkien todellisuudessa"},"content":{"rendered":"\n Ilmastonmuutos etenee ennakoitua nopeammin. Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on vuosi vuodelta korkeampi ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, voimakkaat myrskyt, tulvat ja tukahduttavat helteet ovat selv\u00e4sti yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana.<\/p>\n\n\n\n \u00a0Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet -m\u00e4\u00e4r\u00e4ys vuodelta 2014 nostaa kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4tavan oppimisen keskeiseen asemaan.<\/p>\n\n\n\n Opetussuunnitelman mukaan: \u201dPerusopetuksessa tunnistetaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan omaksumiseen.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n Kouluopetuksen tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja kuluttajia, jotka kantavat vastuunsa maapallon hyvinvoinnista esimerkiksi ostamalla vain tarpeellista, kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja suosimalla l\u00e4hituotteita. <\/p>\n\n\n\n Maamme<\/span> hallituksen ja taloustieteilij\u00f6iden viesti kansalaisille on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ristiriidassa perusopetuksen opetussuunnitelman kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden kanssa. Suomen talouden alam\u00e4ki ei nimitt\u00e4in asiantuntijoiden mukaan taitu muulla kuin yksityisen kuluttamisen kasvulla.<\/p>\n\n\n\n Olemme pahassa umpisolmussa: Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamiseksi kuluttamista tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4, mutta Suomen nostamiseksi talousahdingosta jokaisen meist\u00e4 tulisi kuluttaa rohkeammin ja enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kun valveutunut kuudesluokkalainen ihmettelee ristiriitaa kouluopetuksen ja hallituksen kuluttamispuheiden v\u00e4lill\u00e4, ei ilmastonmuutoksen lainalaisuuksiin perehtynyt opettaja pysty hyv\u00e4ll\u00e4 tahdollakaan uskottelemaan kest\u00e4v\u00e4n kulutuksen kasvun olevan mahdollinen, siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta, ett\u00e4 se on useimpien puolueiden kikkaluettelon keulilla.<\/p>\n\n\n\n Empiirinen tutkimus ei ole toistaiseksi t\u00e4t\u00e4 kikkaa tunnistanut.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Ennemmin tai my\u00f6hemmin joudumme tunnustamaan, ett\u00e4 taloutemmekin on kiinni maapallon resursseista, jotka eiv\u00e4t veny toiveidemme mukaisesti.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Opettajan<\/span> on pakko todeta taloustieteilij\u00f6iden puheet aineettomasta ja p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 talouskasvusta paikkansapit\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi.<\/p>\n\n\n\n Tavaroiden kuluttamisen kasvu tarkoittaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvua ja aineettomat palvelutkin edellytt\u00e4v\u00e4t oman tuotanto- ja markkinointikoneistonsa. Palvelutuotanto hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n energiasy\u00f6pp\u00f6j\u00e4 teko\u00e4lyj\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Vaikka yksitt\u00e4inen yritys onnistuisi olemaan \u201dp\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n\u201d, rahatalouden piirre on rahan s\u00e4ilyvyys ja kierto: kasvava rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 merkitsee kasvavaa kulutusmahdollisuutta.<\/p>\n\n\n\n Kuka takaa, ett\u00e4 kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n ensin omistajille ja ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in, rahaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina ja ikuisesti \u201dkest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla\u201d. Ent\u00e4p\u00e4 jos palkkansa saavat ty\u00f6ntekij\u00e4t ja voittoja nostavat omistajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin rahansa t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin kohteisiin? Tai n\u00e4in tapahtuisi \u201dravintoketjun\u201d seuraavassa tai sit\u00e4 seuraavassa vaiheessa?<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4<\/span> s\u00e4hk\u00f6, eli vesi -, tuuli- ja s\u00e4hk\u00f6voimalla tuotettu energiakaan ei mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 talouskasvua.<\/p>\n\n\n\n Voimaloiden komponentteja valmistetaan eri puolilla maailmaa ja logistiikkaketjut saattavat olla hyvinkin pitki\u00e4. Voimaloiden akuissa tarvittavia harvinaisia metalleja tuotetaan eri puolilta maailmaa ja niit\u00e4 louhitaan kehittyviss\u00e4 maissa hyvinkin ep\u00e4eettisiss\u00e4 olosuhteissa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tuotteiden ja palveluiden elinkaaret ovat joka tapauksessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pitk\u00e4lle tulevaisuuteen sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin, eiv\u00e4tk\u00e4 ongelmat rajoitu siihen, vaan \u201dvihre\u00e4n siirtym\u00e4n\u201d edellytt\u00e4mien raaka-aineiden louhinta uhkaa luontoa monella tavoin. Aika nyt visioidulle vihre\u00e4lle siirtym\u00e4lle loppuu kesken, jollei loputonta kulutuksen kasvua rajoiteta.<\/p>\n\n\n\n Onneksi<\/span> kukaan ei kuitenkaan est\u00e4 haaveilua paremmasta maailmasta, jossa ihmiskunta el\u00e4isi vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan \u201dsuu s\u00e4kki\u00e4 my\u00f6ten\u201d eli tasapainossa maapallomme resurssien kanssa.<\/p>\n\n\n\n Ottaen huomioon, ett\u00e4 ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon resurssit niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 1970-luvulla, ei haaveen pit\u00e4isi olla edes utopistinen. Ennemmin tai my\u00f6hemmin joudumme tunnustamaan, ett\u00e4 taloutemmekin on kiinni maapallon resursseista, jotka eiv\u00e4t veny toiveidemme mukaisesti. Vihre\u00e4 lippu on Suomen suurin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelma ja kansainv\u00e4linen ymp\u00e4rist\u00f6merkki p\u00e4iv\u00e4kodeille, kouluille, oppilaitoksille ja vapaa-ajan toimijoille<\/em>.<\/p>\n\n\n\n ,<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilmastonmuutos etenee ennakoitua nopeammin. Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on vuosi vuodelta korkeampi ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, voimakkaat myrskyt, tulvat ja tukahduttavat helteet ovat selv\u00e4sti yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. \u00a0Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet -m\u00e4\u00e4r\u00e4ys vuodelta 2014 nostaa kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4tavan oppimisen keskeiseen asemaan. Opetussuunnitelman mukaan: \u201dPerusopetuksessa tunnistetaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan […]<\/p>\n","protected":false},"author":893,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.2.2026 14.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/893"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":13,"date":"2025-11-10T15:26:00","date_gmt":"2025-11-10T13:26:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/?p=13"},"modified":"2025-11-10T15:26:01","modified_gmt":"2025-11-10T13:26:01","slug":"kulkeeko-koulu-perustuslain-hengessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/kulkeeko-koulu-perustuslain-hengessa\/","title":{"rendered":"Kulkeeko koulu perustuslain hengess\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n Viidess\u00e4toista vuodessa tietoteknisten laitteiden k\u00e4ytt\u00f6 suomalaisissa peruskouluissa on muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n Tietokoneita k\u00e4ytettiin jossain m\u00e4\u00e4rin kouluissa jo 1990-luvulta l\u00e4htien, mutta vuonna 2010 julkaistu Kansallinen tieto- ja viestint\u00e4tekniikan opetusk\u00e4yt\u00f6n suunnitelma ohjasi tietotekniikan opetusk\u00e4yt\u00f6n selv\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n \u00c4lypuhelimien yleistytty\u00e4 2010-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla, oppilaiden omat puhelimet l\u00f6ysiv\u00e4t nopeasti tiens\u00e4 my\u00f6s koululuokkiin opetusv\u00e4lineiksi.<\/p>\n\n\n\n Edelleen<\/span> voimassa olevan vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaan tietotekniikkaa tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikilla luokka-asteilla ja kaikissa oppiaineissa liikuntaa lukuun ottamatta.<\/p>\n\n\n\n Oppilaiden omat \u00e4lypuhelimet tulivat t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n koulujen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 laiteresursseja. \u00c4lypuhelimet ovat helpottaneet my\u00f6s opettajien ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koulun l\u00e4pp\u00e4reiden k\u00e4ytt\u00e4minen on useimmissa kouluissa edellytt\u00e4nyt laitteiden varaamista ja kuljettamista luokkaan, sen sijaan \u00e4lypuhelin l\u00f6ytyy tarvittaessa k\u00e4tev\u00e4sti oppilaiden repuista tai taskuista.<\/p>\n\n\n\n Oppilaiden omien laitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n opetuksessa liittyy kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4 juridinen ongelma, sill\u00e4 Suomen perustuslain (\u00a716) ja perusopetuslain mukaan opetuksen ja sen edellytt\u00e4mien oppikirjojen ja oppimateriaalien sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineiden ja ty\u00f6aineiden tulee olla oppilaille maksuttomia. <\/p>\n\n\n\n Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni havaitsin nopeasti, miten omien \u00e4lypuhelimien k\u00e4ytt\u00e4minen opetuksessa asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Perustuslain<\/span> selke\u00e4st\u00e4 lakitekstist\u00e4 huolimatta Opetushallitus, OAJ ja osa kasvatustieteen professoreista suosittelivat 2010-luvulla oppilaiden omien \u00e4lypuhelimien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 opetusv\u00e4lineen\u00e4. Todellisena vauhtisokeutena voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Opetushallitus ohjasi opettajia sosiaalisen median, kuten Facebookin, opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ik\u00e4rajoista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Opettajien ammattij\u00e4rjest\u00f6n Opettaja-lehdess\u00e4 mainostettiin WhatsAppin k\u00e4tevyytt\u00e4 opettajan ja ala-asteik\u00e4isten oppilaiden v\u00e4lisess\u00e4 yhteydenpidossa sovelluksen 16 vuoden ik\u00e4rajoituksesta huolimatta. Nykyisin WhatsAppin ik\u00e4raja on 13 vuotta.<\/p>\n\n\n\n Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni havaitsin nopeasti, miten omien \u00e4lypuhelimien k\u00e4ytt\u00e4minen opetuksessa asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.<\/p>\n\n\n\n K\u00f6yhien perheiden lapset h\u00e4pe\u00e4v\u00e4t halpoja, usein pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytettyj\u00e4 puhelimiaan, eik\u00e4 puhelimen rikkoutuessa perheell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole varaa ostaa heti uutta tilalle. Monilapsisille perheille jokaisen koululaisen varustaminen omalla \u00e4lypuhelimella saattaa olla taloudellisesti hyvin haasteellista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tein<\/span> vuonna 2013 Opetushallituksesta kantelun oikeuskanslerille. Kanteluni seurauksena vuoden 2014 opetussuunnitelmaan kirjattiin, ett\u00e4 oppilas saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulussa omaa laitettaan vanhemman luvalla ja koulun t\u00e4ytyy tarjota oppilaille opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t laitteet.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Oppilaiden omien \u00e4lypuhelimien k\u00e4ytt\u00e4minen koululuokissa kuitenkin jatkui. Pian alkoi ilmet\u00e4 erilaisia opiskelua haittaavia ongelmia: kouluty\u00f6n lomassa oppilaat viestitteliv\u00e4t toisilleen ja jopa videoiden katseleminen opetuksen aikana oli yleist\u00e4. Sosiaalisen median alustoilla kiusaamisesta tuli suuri ongelma. <\/p>\n\n\n\n Elokuun 2025 alussa voimaan tullut laki oikeuttaa koulun kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaiden omien puhelimien k\u00e4ytt\u00e4misen koulup\u00e4iv\u00e4n aikana. Kyseinen perusopetuslain kirjaus \u201dOppilaiden omat \u00e4lypuhelimet ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kiellettyj\u00e4 oppitunneilla, ellei opettaja erikseen salli niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 opetustarkoitukseen tai muuhun luvalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kuten terveydenhoitoon\u201d on<\/em> kuitenkin johtanut varsin vaihteleviin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin suomalaisissa kouluissa. Laki mahdollistaa edelleen puhelimien opetusk\u00e4yt\u00f6n, joten riippuu t\u00e4ysin koulusta ja opettajasta, kuinka paljon oppilaiden puhelimia oppitunneilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Osa<\/span> kouluista on kielt\u00e4nyt puhelimien k\u00e4ytt\u00e4misen oppitunneilla, mutta v\u00e4litunneilla puhelimet sallitaan.<\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 YK:n Lasten oikeuksien julistus velvoittaa suojelemaan lapsia heid\u00e4n hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. V\u00e4lituntivalvonnassa olevan opettajan on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti t\u00e4ysin mahdotonta valvoa, mink\u00e4laisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 oppilaat puhelimiltaan katselevat.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisessa perusopetuksessa on korkea aika alkaa noudattaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia ja luoda perustuslain mukainen toimintakulttuuri, jossa koulu tarjoaa opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t tietotekniset laitteet. Oppilaiden omat puhelimet eiv\u00e4t kuulu kouluun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viidess\u00e4toista vuodessa tietoteknisten laitteiden k\u00e4ytt\u00f6 suomalaisissa peruskouluissa on muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Tietokoneita k\u00e4ytettiin jossain m\u00e4\u00e4rin kouluissa jo 1990-luvulta l\u00e4htien, mutta vuonna 2010 julkaistu Kansallinen tieto- ja viestint\u00e4tekniikan opetusk\u00e4yt\u00f6n suunnitelma ohjasi tietotekniikan opetusk\u00e4yt\u00f6n selv\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseen. \u00c4lypuhelimien yleistytty\u00e4 2010-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla, oppilaiden omat puhelimet l\u00f6ysiv\u00e4t nopeasti tiens\u00e4 my\u00f6s koululuokkiin opetusv\u00e4lineiksi. Edelleen voimassa olevan vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":893,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"10.11.2025 15.26","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/893"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":10,"date":"2025-08-27T08:00:00","date_gmt":"2025-08-27T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/?p=10"},"modified":"2025-08-25T14:30:47","modified_gmt":"2025-08-25T11:30:47","slug":"perusopetus-tarvitsee-fiksun-loikan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/perusopetus-tarvitsee-fiksun-loikan\/","title":{"rendered":"Perusopetus tarvitsee fiksun loikan"},"content":{"rendered":"\n Syksyll\u00e4 2025 alkaa 37. vuoteni opettajan ty\u00f6ss\u00e4. Urani aikana suomalaisessa perusopetuksessa on tapahtunut melkoisia muutoksia. Maailma on muuttunut ja moni asia on nyky\u00e4\u00e4n paremmin kuin vuosikymmeni\u00e4 sitten. Avoimuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja esimerkiksi pedagogisia oivalluksia jaetaan auliisti kollegoiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta moni asia on kehittynyt huonompaan suuntaan. PISA-tutkimuksissa suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet. Lis\u00e4ksi liikkuminen on v\u00e4hentynyt ja ylipaino lis\u00e4\u00e4ntynyt huolestuttavasti. Erilaiset ahdistusoireet ovat huolestuttavan yleisi\u00e4 jopa ala-asteik\u00e4isill\u00e4 lapsilla.<\/p>\n\n\n\n Perusopetuksen<\/span> k\u00e4\u00e4nnekohtana voidaan pit\u00e4\u00e4 vuotta 2006, Suomen PISA-menestyksen huippuvuotta. Vuonna 2007 valtioneuvosto teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen suomalaisen kouluopetuksen tuotteistamisesta ja myymisest\u00e4 maailmalle. PISA-menestys n\u00e4htiin laadukkaan suomalaisen perusopetuksen sertifikaattina, jonka avulla erilaisia koulunk\u00e4yntiin liittyvi\u00e4 ratkaisuja alettiin kaupitella maailmalle.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Peruskoulu ei ollut kuitenkaan helposti tuotteistettavissa. Menestys ei tullut hokkuspokkustempuilla vaan pitk\u00e4\u00e4n jatkuneella m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella yhteiskunnallisella strategialla ja ty\u00f6ll\u00e4, jonka selk\u00e4rankana olivat ammattitaitoiset, asiantuntijan autonomiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t opettajat. Vientituotteeksi haluttiin kuitenkin jotain yksinkertaisempaa ja konkreettisempaa, jota olisi vaivattomampaa myyd\u00e4 maailmalle.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Niinp\u00e4 kouluihin alkoi ilmesty\u00e4 raheja, s\u00e4kkituoleja ja riippumattoja. Uusien koulujen tuli olla avokonttorikouluja, joiden \u201dmoderneissa ja joustavissa oppimisen tiloissa\u201d oppilaat opiskelisivat itseohjautuvasti s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Uutta pedagogista muotia edustivat sellaiset k\u00e4sitteet kuin \u201dpulpetiton koulu\u201d, \u201doppikirjaton koulu\u201d ja \u201dkouluton koulu\u201d! Digiloikkahuuman ollessa huipussaan opettajat etsiv\u00e4t ratkaisuja digin liitt\u00e4miseksi jopa liikunnan opetukseen. <\/p>\n\n\n\n Opettajaryhm\u00e4t<\/span> eri puolilta maailmaa tulivat ja tulevat edelleen tutustumaan suomalaiseen koulutusihmeeseen.<\/p>\n\n\n\n Vierailukouluiksi on useimmiten valittu avokonttorikouluja, joiden uudenaikaisia kalusteita ja itseohjautuvaan digioppimiseen perustuvia pedagogisia ratkaisuja on esitelty suomalaisena korkeatasoisena oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Jopa Englannin prinssi William<\/strong> seurueineen vieraili helsinkil\u00e4isess\u00e4 avokonttorikoulussa tutustumassa suomalaiseen koulutusihmeeseen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 kuvaamani \u201dmuutoksen ajan\u201d koulutuspuheessa on ollut paljon vastakkainasettelua ja puheella luotua todellisuutta. Liukuhihnalta tulleita ja puutteellisesti testattuja muutoksia kritisoineiden opettajien on n\u00e4hty edustavan vanhanaikaista koulua, jossa oppilaat istuvat sel\u00e4t j\u00e4ykkin\u00e4 pulpettiriveiss\u00e4 ja autoritaarinen opettaja kaataa ulkoa opeteltavaa tietoa heid\u00e4n p\u00e4ihins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Uutta pedagogiikkaa, avokonttorikouluja ja itseohjautuvaa opiskelua sen sijaan on kuvattu oppilaita osallistavana, ajattelua kehitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja yksil\u00f6llisen etenemisen mahdollistavana tapana oppia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Koulutuspoliittisia linjauksia koulujen toimintakulttuurin muuttamiseksi on perusteltu esimerkiksi \u201dmaailman muutoksella\u201d, \u201dtulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeilla\u201d ja \u201dtietoyhteiskunnan tarpeilla\u201d m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla, mink\u00e4laisesta muutoksesta on kyse ja mit\u00e4 tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja tietoyhteiskunnan tarpeet itse asiassa ovat. Koulutuspoliittisissa suunnitelmissa on saatettu my\u00f6s todeta \u201dlinjausten\u201d olevan tutkimusperusteisia viittaamatta n\u00e4ihin tutkimuksiin niin, ett\u00e4 lukijakin voisi perehty\u00e4 niihin.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisen peruskoulun uudistamisessa mentiin ainakin osin pieleen siin\u00e4, uusi visio luotiin euron ja ties mink\u00e4 valuutan kuvat silmiss\u00e4. Koulutusviennist\u00e4 toivottiin uutta Nokiaa ja koko koulumaailma joutui markkinoiden rengiksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Oppimistulosten<\/span> nopea heikkeneminen on niin iso ongelma, ett\u00e4 koulutuspoliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten syyt ja seuraukset on aivan ensiksi tutkittava ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 huolellisesti l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n Jatkoa varten on laadittava johdonmukainen ja riitt\u00e4v\u00e4n yksityiskohtainen toimintamalli, joka \u201dpakottaa\u201d p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja avaamaan paitsi taustalla olevan tutkitun tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen my\u00f6s yhteiskuntapoliittiset linjaukset ja oletukset toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kehittymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisen peruskoulun uudistamisessa mentiin ainakin osin pieleen siin\u00e4, uusi visio luotiin euron ja ties mink\u00e4 valuutan kuvat silmiss\u00e4. Koulutusviennist\u00e4 toivottiin uutta Nokiaa ja koko koulumaailma joutui markkinoiden rengiksi.<\/p>\n\n\n\n Koulu jos mik\u00e4 on kuitenkin instituutio, jota tuskin olisi koskaan syntynyt nykymuodossaan, jos kyse olisi vain lyhytn\u00e4k\u00f6isist\u00e4 taloudellisista hy\u00f6dyist\u00e4. Koulu tuottaa yhteiskunnalle, jos on tuottaakseen, taloudellistakin hyv\u00e4\u00e4 vain muiden teht\u00e4viens\u00e4, kansalaisten sivist\u00e4misen ja itsen\u00e4iseen ajatteluun opettamisen, kautta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Koulun pit\u00e4\u00e4 muuttua ajassa, mutta muutos on toteutettava niin, ett\u00e4 vain niit\u00e4 asioita muutetaan, jotka on todettu toimimattomiksi tai huonosti toimiviksi. Hyvin toimivia asioitakin voidaan muuttaa, jos on vankka k\u00e4sitys ja mieluummin tutkittua tietoa viel\u00e4kin paremmasta ratkaisusta.<\/p>\n\n\n\n Koulun<\/span> muutoksissa keskeisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on saada opettajien \u00e4\u00e4ni kuuluviin ja oppilaan etu keski\u00f6\u00f6n kouluja ja oppimista koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n Toimintamalli, jossa hallinnon yl\u00e4tasoilla visioidaan pedagogisia kehitt\u00e4mishankkeita ruohonjuuritason opettajien toteutettavaksi, on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n On tullut aika ottaa fiksu loikka perusopetuksen menestystarinassa: yhdist\u00e4\u00e4 oppimisen huipputuloksiin ylt\u00e4neen vanhan peruskoulun ja uusien pedagogisten innovaatioiden parhaat puolet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Syksyll\u00e4 2025 alkaa 37. vuoteni opettajan ty\u00f6ss\u00e4. Urani aikana suomalaisessa perusopetuksessa on tapahtunut melkoisia muutoksia. Maailma on muuttunut ja moni asia on nyky\u00e4\u00e4n paremmin kuin vuosikymmeni\u00e4 sitten. Avoimuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja esimerkiksi pedagogisia oivalluksia jaetaan auliisti kollegoiden kanssa. Toisaalta moni asia on kehittynyt huonompaan suuntaan. PISA-tutkimuksissa suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet. Lis\u00e4ksi liikkuminen on v\u00e4hentynyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":893,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.8.2025 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/893"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tiina-halttunen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]\n
\n
Maanantaina 2.2.2026 Suomen Vihre\u00e4 lippu -oppilaitoksissa vietet\u00e4\u00e4n valtakunnallista Toinen toista -p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin Vihre\u00e4 lippu -oppilaitosten oppilaat ilahduttavat l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n aineettomilla, hiilineutraaleilla tavoilla, esimerkiksi tekem\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4- ja lumiveistoksia ohikulkijoiden iloksi, teatteriesityksi\u00e4 l\u00e4hivanhainkodin asukkaille ja antamalla kavereille hymyj\u00e4, halauksia ja yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 sanoja.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n\n
\n