[{"id":75,"date":"2019-03-12T08:16:11","date_gmt":"2019-03-12T06:16:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=75"},"modified":"2019-03-12T10:49:00","modified_gmt":"2019-03-12T08:49:00","slug":"hiilena-hiilinielusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/hiilena-hiilinielusta\/","title":{"rendered":"Hiilen\u00e4 hiilinielusta"},"content":{"rendered":"

Ohjaaja <\/span>Aki Kaurism\u00e4ki<\/strong> palautti helmikuussa presidentille akateemikon arvonimen vastalauseena Suomen mets\u00e4politiikalle. Kulttuurivaikuttaja ei ole tutkija tai poliitikko ja voi tietysti maalata kannanottojaan leve\u00e4ll\u00e4
pensselill\u00e4. H\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 oli kuitenkin, ett\u00e4 monissa medioissa siteerattiin faktoina ohjaajan v\u00e4itteit\u00e4, ett\u00e4 nykyisill\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4rill\u00e4 Suomen hiilinielu pienenee kuudesosaan tai jopa nollautuu.<\/p>\n

Keskusta on asettanut omassa mets\u00e4ohjelmassaan vuoteen 2025 asti tavoitteeksi 80 miljoonan kuution hakkuutason, joka on muutaman miljoonan korkeampi kuin viime vuonna toteutunut. Maali on sama kuin kansallisessa mets\u00e4strategiassa. Uusimman mets\u00e4varatiedon mukaan Suomen hiilinielu s\u00e4ilyisi t\u00e4ll\u00e4 hakkuutasolla 2020-luvun ennallaan ja l\u00e4htisi 2030-luvulla kasvuun.<\/p>\n

Hallitus ei hakkuista p\u00e4\u00e4t\u00e4. Tavoite luo pikemminkin suuntaa ja ennustettavuutta mets\u00e4alalle. Puun saatavuus on iso tekij\u00e4 uusien tehdasinvestointien suunnittelussa. Kaikki piipussa olevat hankkeet tuskin toteutuvat juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi.<\/p>\n

\n

Jos esitt\u00e4\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, on oltava valmis vastaamaan nelj\u00e4\u00e4n kysymykseen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

<\/blockquote>\n

Metsien <\/span>k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on k\u00e4yty runsaasti keskustelua erityisesti IPCC:n ilmastoraportin julkaisun j\u00e4lkeen. Esimerkiksi Vihre\u00e4t ovat puolueena esitt\u00e4neet 65 miljoonan kuution hakkuutasoa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi puun tarjonnan v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 12 miljoonalla kuutiolla nykyisest\u00e4 \u2013 noin kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin Mets\u00e4hallituksen vuotuiset hakkuut.<\/p>\n

Jos esitt\u00e4\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, on oltava valmis vastaamaan nelj\u00e4\u00e4n kysymykseen:<\/p>\n

Miten hakkuita rajoitettaisiin puuttumatta yksityiseen omaisuuteen?<\/p>\n

Mit\u00e4 tehtaita tai sahoja lakkautettaisiin, kun puuta ei ole saatavilla?<\/p>\n

Jos puuvajetta sen sijaan paikataan ulkomailta, onko mets\u00e4talous siell\u00e4 yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla?<\/p>\n

Ovatko raaka-aineet, jolla puuta korvattaisiin, yht\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4?<\/p>\n

Puupohjaisten<\/span> tuotteiden, kuten paperin ja pakkausmateriaalin kysynt\u00e4 on globaali. Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa voi johtaa niiden kasvuun muualla. Ilmakeh\u00e4 ei tunne rajoja, vaikka optimoisimme omaa kansallista hiilitasettamme j\u00e4\u00e4dytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hakkuut.<\/p>\n

Olennaista on my\u00f6s, ett\u00e4 puulla korvataan monia saastuttavia tai ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuormittavia raaka-aineita betonista puuvillaan. Hiilt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n varastoiva puurakentaminen ei ole ainoa korkean lis\u00e4arvon puutuote. Uudet lupaavat puupohjaiset tuotteet, kuten tekstiilit, muovit ja l\u00e4\u00e4keteollisuuden sovellukset, perustuvat paljon parjattuun selluun.<\/p>\n

Keskustan tavoite puun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kest\u00e4\u00e4 siis l\u00e4pivalaisun. Sen rinnalla voisimme entist\u00e4 vahvemmin toimia metsien virkistysk\u00e4yt\u00f6n ja mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden puolesta. Mets\u00e4 on meille suomalaisille t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s itsen\u00e4\u00e4n. Keskustan tuoreissa er\u00e4- ja mets\u00e4linjauksissa n\u00e4m\u00e4 painotukset saavatkin paljon tilaa kansallispuistojen reittien kunnostamisesta metsien luonnonhoitoon.<\/p>\n

Kirjoittaja on maa- ja mets\u00e4talousministerin erityisavustaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ohjaaja Aki Kaurism\u00e4ki palautti helmikuussa presidentille akateemikon arvonimen vastalauseena Suomen mets\u00e4politiikalle. Kulttuurivaikuttaja ei ole tutkija tai poliitikko ja voi tietysti maalata kannanottojaan leve\u00e4ll\u00e4pensselill\u00e4. H\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 oli kuitenkin, ett\u00e4 monissa medioissa siteerattiin faktoina ohjaajan v\u00e4itteit\u00e4, ett\u00e4 nykyisill\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4rill\u00e4 Suomen hiilinielu pienenee kuudesosaan tai jopa nollautuu. Keskusta on asettanut omassa mets\u00e4ohjelmassaan vuoteen 2025 asti tavoitteeksi 80 miljoonan kuution […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":76,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[13,14],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-hiilinielu","tag-sakkinen"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.3.2019 8.16","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/76"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":74,"date":"2018-12-28T11:41:53","date_gmt":"2018-12-28T09:41:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=74"},"modified":"2018-12-28T11:53:53","modified_gmt":"2018-12-28T09:53:53","slug":"afrikan-metsitys-on-ilmasto-ja-ihmisyysteko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/afrikan-metsitys-on-ilmasto-ja-ihmisyysteko\/","title":{"rendered":"Afrikan metsitys on ilmasto- ja ihmisyysteko"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4 <\/strong>teki loppuvuodesta t\u00e4rke\u00e4n aloitteen EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille<\/strong>.<\/p>\n

Suomi esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4t nostetaan Euroopan ja Afrikan kumppanuuden ytimeen. Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puusta, vaan ilmastosta ja ihmisist\u00e4.<\/p>\n

Mets\u00e4t<\/span> ovat toistaiseksi paras k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva teknologia hiilen sitomiseksi ilmakeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Lokakuussa julkaistun Kansainv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan maailman mets\u00e4npeittoa pit\u00e4isikin kasvattaa jopa Euroopan pinta-alaa vastaavalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, jos ilmaston l\u00e4mpeneminen halutaan rajata 1,5 asteeseen.<\/p>\n

Haaste on valtava, sill\u00e4 globaali mets\u00e4pinta-ala p\u00e4invastoin v\u00e4henee.<\/p>\n

Mets\u00e4kato on fossiilisten polttoaineiden j\u00e4lkeen toiseksi t\u00e4rkein ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 ajava voima.<\/p>\n

Suurin h\u00e4vikki on kehittyviss\u00e4 maanosissa. Afrikan vuosittainen mets\u00e4kato on kaksi miljoonaa hehtaaria vuodessa – yht\u00e4 paljon kuin Suomessa on peltoja.<\/p>\n

Mets\u00e4kadon syyn\u00e4 on usein polttopuun keruu, kaskiviljely ja muu viljelysmaan raivaaminen.<\/p>\n

Mets\u00e4t<\/span> eiv\u00e4t ole vain passiivisia hiilinieluja.<\/p>\n

YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6 FAO korostaa, ett\u00e4 metsill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli monien kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 luonnon suojeluun.<\/p>\n

FAO:n mukaan yksi aikamme suurimpia haasteita on, miten kasvattaa maataloustuotantoa ja ruokkia kasvava v\u00e4est\u00f6 ilman, ett\u00e4 mets\u00e4pinta-ala v\u00e4henee.<\/p>\n

Metsill\u00e4 <\/span>on my\u00f6s olennainen yhteys ruokaturvaan. Peltomets\u00e4viljely voi parantaa tuottavuutta ja tuoda lis\u00e4tuloa monelle viljelij\u00e4lle.<\/p>\n

Mets\u00e4t vaikuttavat mikroilmastoon, yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t vesitasapainoa ja ehk\u00e4isev\u00e4t maaper\u00e4n kulumista.<\/p>\n

\n

Afrikka ei ole takapiha, jonne istutamme taimikkoja omine lupinemme.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Maapallon<\/span> v\u00e4est\u00f6nkasvun painopiste siirtyy Aasiasta Afrikkaan.<\/p>\n

Tarve ruoalle, raaka-aineille ja ty\u00f6lle maanosassa kasvaa. Siksi Afrikka on my\u00f6s EU:n ulkosuhteiden keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Sipil\u00e4n esitys liittyy Junckerin ehdottamaan Afrikan ja Euroopan allianssiin. Tasavertaisen kumppanuuden yksi kulmakivi olisi miljardien eurojen investointiohjelma, jonka tavoitteena on luoda ty\u00f6paikkoja Afrikan maissa.<\/p>\n

Suomen tavoite on saada mets\u00e4t osaksi ohjelmaa. Investoinnit metsitykseen, mets\u00e4talouteen ja luonnontilaisten metsien suojeluun toisivat ty\u00f6t\u00e4 maaseudulle ja tukisivat ilmastotavoitteiden saavuttamista.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4<\/span> mets\u00e4taloudella on t\u00e4rke\u00e4 rooli mets\u00e4kadon torjumisessa.<\/p>\n

Puun hy\u00f6dynt\u00e4minen luo kannusteita yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja hoitaa mets\u00e4\u00e4. Suomen mets\u00e4lakien vanha periaate ”metsi\u00e4 \u00e4lk\u00f6\u00f6n h\u00e4vitett\u00e4k\u00f6” on p\u00e4tev\u00e4 my\u00f6s maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on puuttua laittomaan puukauppaan, joka vinouttaa markkinoita ja pahimmillaan rahoittaa sis\u00e4llissotien osapuolia.<\/p>\n

Suomalaisilla<\/span> on vuosikymmenten kokemus metsityshankkeista eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

Perinteisen kehitysavun lis\u00e4ksi tarvitaan liiketoimintaan perustuvia malleja.<\/p>\n

Suomalainen kehitysrahoittaja Finnfund laskee s\u00e4\u00e4st\u00e4neens\u00e4 satoja tuhansia hehtaareja mets\u00e4\u00e4 investoinneilla metsitykseen ja mets\u00e4talouteen.<\/p>\n

Osana EU:n investointiohjelmaa mets\u00e4hankkeiden vaikuttavuus voitaisiin moninkertaistaa.<\/p>\n

Tasavertaisen<\/span> kumppanuuden periaate on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 saralla.<\/p>\n

Afrikka ei ole takapiha, jonne istutamme taimikkoja omine lupinemme. Paikallisten omistajuus ja sitoutuminen on metsityshankkeiden onnistumisen edellytys.<\/p>\n

Mets\u00e4kadon k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen mets\u00e4peiton lis\u00e4ykseksi on mahdollista\u00a0\u2013 Euroopan ja Afrikan yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4 teki loppuvuodesta t\u00e4rke\u00e4n aloitteen EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille. Suomi esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4t nostetaan Euroopan ja Afrikan kumppanuuden ytimeen. Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puusta, vaan ilmastosta ja ihmisist\u00e4. Mets\u00e4t ovat toistaiseksi paras k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva teknologia hiilen sitomiseksi ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Lokakuussa julkaistun Kansainv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan maailman mets\u00e4npeittoa pit\u00e4isikin kasvattaa jopa Euroopan pinta-alaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"28.12.2018 11.41","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":73,"date":"2018-10-17T11:03:07","date_gmt":"2018-10-17T08:03:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=73"},"modified":"2018-10-17T11:08:28","modified_gmt":"2018-10-17T08:08:28","slug":"vahvat-vaelluskalakannat-ovat-vahvaa-aluepolitiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/vahvat-vaelluskalakannat-ovat-vahvaa-aluepolitiikkaa\/","title":{"rendered":"Vahvat vaelluskalakannat ovat vahvaa aluepolitiikkaa"},"content":{"rendered":"

Vaelluskalat, kuten taimen ja lohi, ovat monien kalamiesten ja -naisten mielest\u00e4 kaloista jaloimpia.<\/p>\n

Kauniita ja kovia pist\u00e4m\u00e4\u00e4n hanttiin. Lohi on intohimojen kala my\u00f6s politiikassa. Keskeinen kysymys on, pyydet\u00e4\u00e4nk\u00f6 lohi joessa vai meress\u00e4.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n lohenkalastuksen resepti on lopulta yksinkertainen: merikalastus on mitoitettava sen mukaan, ett\u00e4 lohta nousee jokeen kutemaan jotta kanta voi kasvaa.<\/p>\n

Suomi on<\/span> useita vuosia ajanut It\u00e4meren lohikiinti\u00f6n asettamista tutkimustiedon pohjalta riitt\u00e4v\u00e4n matalaksi. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemme usein yksin muita vastaan Ruotsin kanssa. Sitke\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 kiinti\u00f6t\u00e4 on kuitenkin hivutettu alas tai pidetty ennallaan.<\/p>\n

Vuoden 2019 kalastuskiinti\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 Suomen t\u00e4rkein tavoite oli puuttua It\u00e4merell\u00e4 harjoitettuun lohen laittomaan pyyntiin. Kansainv\u00e4linen merentutkimusneuvosto ICES arvioi, ett\u00e4 joka nelj\u00e4s It\u00e4merest\u00e4 nostettu lohi on laittomasti pyydetty.<\/p>\n

On my\u00f6s suomalaisille ammattikalastajille ep\u00e4reilua, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan toimivat k\u00e4rsiv\u00e4t muiden rikkomuksista. Siksikin oli korkea aika puuttua tilanteeseen.<\/p>\n

EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa <\/span>maanantaina Suomi sai maa- ja mets\u00e4talousministeri Jari Lep\u00e4n<\/strong> johdolla l\u00e4pi selkeit\u00e4 toimia salakalastukseen puuttumiseksi. Yksi konkreettinen teko on meritaimenen kalastuskielto avomerell\u00e4.<\/p>\n

Ulapalla valvonnan ulottumattomissa on pyydetty lohta ja ilmoitettu saalis taimenena. T\u00e4llaiselta toiminnalta vietiin nyt matto alta It\u00e4meren maiden ja EU:n komission tuella.<\/p>\n

My\u00f6s <\/span>kotimaassa voi ja pit\u00e4\u00e4 toimia kest\u00e4vien kalakantojen puolesta.<\/p>\n

Yksi Sipil\u00e4n hallituksen k\u00e4rkihankkeiden helmi\u00e4 on vaelluskalahanke, jonka avulla on vivutettu liikkeelle 20 miljoonan euron edest\u00e4 investointeja kalateihin, kutupaikkojen kunnostuksiin ja m\u00e4ti-istutuksiin. Tavoitteena on vahvistaa luonnollisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 vaelluskalakantaa. Yhteisty\u00f6 j\u00e4rjest\u00f6jen, kuntien ja yritysten v\u00e4lill\u00e4 on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa hanketta.<\/p>\n

Vaelluskalojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 eiv\u00e4t rajoita yksin suuret padot. Suomessa on esimerkiksi tuhansia pikkuteiden siltarumpuja, jotka muodostavat vesieli\u00f6ille vaellusesteit\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ongelma on usein helppo korjata rumpua laskemalla tai suurentamalla.<\/p>\n

Kalakantoja <\/span>voi vahvistaa my\u00f6s lakitoimin. Lakiesitys sanktiomaksuksi uhanalaisten vaelluskalojen laittomasta pyynn\u00f6st\u00e4 on juuri lausunnoilla. Joissain vesist\u00f6iss\u00e4 on tahallista ja jatkuvaa uhanalaisten vaelluskalojen salakalastusta esimerkiksi patojen alta.<\/p>\n

Jotta kova ty\u00f6 lohikalojen elpymisen eteen ei menisi hukkaan, salakalastus on saatava loppumaan. Tuntuva sakko laittomasta pyynnist\u00e4 pist\u00e4isi miettim\u00e4\u00e4n kalavarkaissa k\u00e4ynti\u00e4 kaksi kertaa.<\/p>\n

Keskustalla<\/span> on paljon hyvi\u00e4 syit\u00e4 toimia kalakantojen eteen.<\/p>\n

Monimuotoisen luonnon itseisarvon lis\u00e4ksi vahvat vaelluskalakannat ovat my\u00f6s vahvaa aluepolitiikkaa. Lohta, taimenta, harjusta ja siikaa vilisev\u00e4 vesist\u00f6 antaa el\u00e4myksi\u00e4 paikallisille virkistys- ja kotitarvekalastajille, luo vetovoimaa matkailulle ja elinvoimaa jokivarsille.<\/p>\n

T\u00e4llaisia vesist\u00f6j\u00e4 voi olla koko Suomessa. Siksi keskustan kannattaa jatkaa vaelluskalojen asialla oloa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaelluskalat, kuten taimen ja lohi, ovat monien kalamiesten ja -naisten mielest\u00e4 kaloista jaloimpia. Kauniita ja kovia pist\u00e4m\u00e4\u00e4n hanttiin. Lohi on intohimojen kala my\u00f6s politiikassa. Keskeinen kysymys on, pyydet\u00e4\u00e4nk\u00f6 lohi joessa vai meress\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n lohenkalastuksen resepti on lopulta yksinkertainen: merikalastus on mitoitettava sen mukaan, ett\u00e4 lohta nousee jokeen kutemaan jotta kanta voi kasvaa. Suomi on useita […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-73","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.10.2018 11.03","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":72,"date":"2018-07-30T11:08:34","date_gmt":"2018-07-30T08:08:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=72"},"modified":"2018-07-30T11:44:54","modified_gmt":"2018-07-30T08:44:54","slug":"mahtavat-kavivat-kylassa-mita-jai-kateen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/mahtavat-kavivat-kylassa-mita-jai-kateen\/","title":{"rendered":"Mahtavat k\u00e4viv\u00e4t kyl\u00e4ss\u00e4, mit\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen?"},"content":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa Helsinki oli hetken polttopisteess\u00e4 muutenkin kuin s\u00e4\u00e4n puolesta, kun Yhdysvaltain ja Ven\u00e4j\u00e4n presidentit tapasivat Suomessa.<\/p>\n

Suurvaltojen kohtaamisiin liittyy aina mahdollisuus k\u00e4\u00e4nnekohtiin. Toinen republikaanipresidentti, paatunut antikommunisti Richard Nixon<\/strong> p\u00e4\u00e4tti punaisen Kiinan ja Amerikan v\u00e4lirikon matkustamalla Pekingiin huolellisen valmistelun j\u00e4lkeen vuonna 1972. Lentokent\u00e4ll\u00e4 Nixon ojensi k\u00e4den Kiinan p\u00e4\u00e4ministerille, jota amerikkalaiset aiemmin kielt\u00e4ytyiv\u00e4t k\u00e4ttelem\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Johtamisen <\/span>psykologian tutkimuksessa puhutaan ”innovaatioluotosta”, luottamusp\u00e4\u00e4omasta jonka turvin johtaja voi tehd\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin liikkeit\u00e4. Kannattajat antavat johtajalle siimaa, koska uskovat t\u00e4m\u00e4n kumminkin olevan oikealla asialla.<\/p>\n

Vertaus Nixoniin ja Kiinaan ei ole per\u00e4t\u00f6n, koska Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lit ovat Syyrian, Ukrainan ja vaalisekaantumisen vuoksi pohjamudissa.<\/p>\n

Nixon ei kuitenkaan l\u00e4hentynyt Kiinaa haukkumalla omaa yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4\u00e4n. Trump sen sijaan tviittasi jo matkalla Helsinkiin, ett\u00e4 maiden suhteet ovat historiallisen huonot Yhdysvaltain h\u00f6lm\u00f6yden vuoksi, ja veti tiedotustilaisuudessa maton oman tiedustelupalvelunsa alta.<\/p>\n

Ei ihme,<\/span> ett\u00e4 kotona Trumpia odotti poliittinen myrsky. Monet republikaanipoliitikot, jotka eiv\u00e4t halunneet arvostella presidentti\u00e4 suoraan nimell\u00e4, julkaisivat kovasanaisia tiedotteita Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Suhteiden normalisoitumisen sijaan tapaamisen tulos voikin olla p\u00e4invastainen: pahimmillaan j\u00e4rkev\u00e4kin yhteydenpito Ven\u00e4j\u00e4n suuntaan voi muuttua poliittisesti myrkylliseksi. Jo valmiiksi Ven\u00e4j\u00e4-tutkintaan vedetyn Trumpin innovaatioluotto on miinuksella.<\/p>\n

Toki k\u00e4den ulottamista vastustajille seurataan aina kriittisesti. Gerald Fordia<\/strong> arvosteltiin kotimaassa ETY-kokouksen tuloksista 1975 ja Ronald Reagania<\/strong> moitittiin Mihail Gorbatshovin <\/strong>tapaamisesta Reykjavikissa 1986. Edellinen kuitenkin petasi pohjaa rautaesiripun murtumiselle ja j\u00e4lkimm\u00e4inen ydinsulkusopimuksille.<\/p>\n

Voiko <\/span>hein\u00e4kuisesta tapaamisesta seurata jotain j\u00e4rkev\u00e4\u00e4? Amerikkalaismedioiden mukaan maan ulkoasiain- ja puolustushallinnossa on suurta h\u00e4mmennyst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 sovittiin. Saatavilla olevien tietojen perusteella esimerkiksi Ukrainan suvereniteetti ei kuitenkaan ollut ruokalistalla.<\/p>\n

Yhdysvaltain ja Ven\u00e4j\u00e4n asevoimat ovat nokikkain monella maailmankolkalla, l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Syyriassa. On v\u00e4himm\u00e4istaso, ett\u00e4 asevoimat keskustelevat kesken\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 pohjusti my\u00f6s maiden korkeimpien sotilasjohtajien aiempi tapaaminen Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isen asialehti Kommersantin mukaan Putin olisi ehdottanut nelj\u00e4n aserajoitussopimuksen uusimista. Siit\u00e4 muu maailma voisi olla kiitollinen.<\/p>\n

Suomi <\/span>ei m\u00e4\u00e4ritellyt tapaamisen agendaa, mutta tarjosi sille puitteet. Kansalaisyhteiskunta muistutti vapailla mielenilmaisuilla, millaisessa maassa kohdataan.<\/p>\n

Presidentti Sauli Niinist\u00f6 <\/strong>tapasi molemmat johtajat ennen vieraiden kahdenv\u00e4lisi\u00e4 keskusteluita. H\u00e4nell\u00e4 oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mahdollisuus jakaa pari ajatusta neuvonpidon pohjaksi.<\/p>\n

Ihan ajatusleikkin\u00e4: mit\u00e4 jos is\u00e4nt\u00e4 olisikin ollut vaikkapa Valko-Ven\u00e4j\u00e4n tai Turkin presidentti? Estradi kannatti tarjota, vaikka roolisuorituksista vastasivatkin muut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa Helsinki oli hetken polttopisteess\u00e4 muutenkin kuin s\u00e4\u00e4n puolesta, kun Yhdysvaltain ja Ven\u00e4j\u00e4n presidentit tapasivat Suomessa. Suurvaltojen kohtaamisiin liittyy aina mahdollisuus k\u00e4\u00e4nnekohtiin. Toinen republikaanipresidentti, paatunut antikommunisti Richard Nixon p\u00e4\u00e4tti punaisen Kiinan ja Amerikan v\u00e4lirikon matkustamalla Pekingiin huolellisen valmistelun j\u00e4lkeen vuonna 1972. Lentokent\u00e4ll\u00e4 Nixon ojensi k\u00e4den Kiinan p\u00e4\u00e4ministerille, jota amerikkalaiset aiemmin kielt\u00e4ytyiv\u00e4t k\u00e4ttelem\u00e4st\u00e4. Johtamisen psykologian tutkimuksessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":76,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-72","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"30.7.2018 11.08","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=72"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/76"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=72"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=72"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=72"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":71,"date":"2018-06-12T08:54:00","date_gmt":"2018-06-12T05:54:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=71"},"modified":"2018-06-12T09:36:06","modified_gmt":"2018-06-12T06:36:06","slug":"professori-ja-sotaherra","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/professori-ja-sotaherra\/","title":{"rendered":"Professori ja sotaherra"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 tekemist\u00e4 yhdess\u00e4 rukoilulla ja iltamy\u00f6h\u00e4n keskusteluilla on rauhanv\u00e4lityksen kanssa? Paljonkin.<\/p>\n

Tarkastelin tuoreessa maisteritutkielmassani johtajuutta rauhanprosesseissa. Tutkimukseni l\u00e4ht\u00f6kohtana oli hyl\u00e4t\u00e4 tyypilliset johtajuustutkimuksen mallit, jotka perustuvat l\u00e4ntiseen liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Etsin aineistostani k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 eli kokoelmia sanomisia ja tekemisi\u00e4, jotka tavalla tai toisella edist\u00e4v\u00e4t rauhanprosessia.<\/p>\n

Ulkopuolisten <\/span>harjoittaman rauhanv\u00e4lityksen sijaan keskityin niin kutsuttuun sis\u00e4iseen rauhanv\u00e4litykseen, jota valottaa esimerkki Tadzhikistanista. Maan hallitus pyysi er\u00e4st\u00e4 professoria matkustamaan vuorille suostuttelemaan pahamaineisen sotaherran neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n saapui kapinallisten leiriin iltarukouksen aikaan, joten ep\u00e4ilev\u00e4inen is\u00e4nt\u00e4 kutsui vieraan rukoilemaan yhdess\u00e4.<\/p>\n

Illan kuluessa he l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t yhteisen keskustelunaiheen filosofiasta. Tapaaminen venyy, rauhanneuvotteluista ei juuri puhuta. Professori palaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vuorille jatkamaan kesken j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 keskustelua. Lopulta keskustelijoiden v\u00e4lill\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti luottamusta p\u00e4\u00e4st\u00e4 itse asiaan. Kuukausien j\u00e4lkeen sotaherra saapuu p\u00e4\u00e4kaupunkiin neuvotteluita varten yhdess\u00e4 professorin kanssa.<\/p>\n

Tositarina on per\u00e4isin John Paul Lederachilta<\/strong>, joka on rauhan- ja konfliktintutkimuksen kansainv\u00e4lisi\u00e4 suurnimi\u00e4.<\/p>\n

Professorin ja sotaherran kohtaaminen tuo mieleen Mika Waltarin<\/strong> Sinuhe Egyptil\u00e4isen sivujuonen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Sinuhesta, joka matkustaa faaraon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 Amorin maahan tapaamaan kuningas Azirua. Sis\u00e4inen rauhanv\u00e4litys ei olekaan mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6, vaan sit\u00e4 on harjoitettu tavalla tai toisella kautta historian.<\/p>\n

Sis\u00e4isess\u00e4 <\/span>rauhanv\u00e4lityksess\u00e4 konfliktin osapuolten sis\u00e4lt\u00e4 tai l\u00e4helt\u00e4 nousevat tahot toimivat v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4. Puolueettomuutta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4j\u00e4t ovat yleens\u00e4 arvostettuja miehi\u00e4 ja naisia, jotka esimerkiksi ammatin tai uskonnollisen aseman kautta nauttivat laajaa luottamusta yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 rukoilu ja pitk\u00e4t keskustelut asettuvat tutkimuksessani rauhanv\u00e4lityksen johtajuusk\u00e4yt\u00e4nteiksi, sill\u00e4 ne rakentavat neuvottelujen k\u00e4ynnist\u00e4miselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 luottamusta. K\u00e4yt\u00e4nne on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 vain omassa yhteydess\u00e4\u00e4n. T\u00e4ysin erilaisesta taustasta tulevalle rukoilun muodostavat pienet toimet polvistumisesta s\u00e4keiden kertaamiseen olisivat vieraita ja outoja.<\/p>\n

Sis\u00e4isten rauhanv\u00e4litt\u00e4jien vahvuus onkin hiljainen tietotaito. Usein k\u00e4ytetty esimerkki hiljaisesta tiedosta on polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ajo. Pystyss\u00e4 pysyminen koostuu monimutkaisista fysiikan kaavoista, joita harva taitava py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 osaisi kirjoittaa auki. Sen lis\u00e4ksi py\u00f6r\u00e4ily vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta muun liikenteen kanssa. Katseen vaihto jalankulkijan kanssa kertoo, kumpi menee ensin.<\/p>\n

Liikenteess\u00e4 pujahtelevan py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n tavoin sis\u00e4inen rauhanv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 osaa siis navigoida konfliktiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tavalla, johon ulkopuolinen ei pysty. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n kirjoittamattomat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja osaa tunnistaa avainhenkil\u00f6t.<\/p>\n

Aseelliset <\/span>yhteenotot ovat nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa valtioiden sis\u00e4isi\u00e4, pitkittyneit\u00e4 konflikteja. Useissa tapauksissa ulkopuolisten voimin yritetyt rauhanponnistukset ovat ep\u00e4onnistuneet.<\/p>\n

Tutkimukseni viesti on kuitenkin rohkaiseva. Konfliktien keskell\u00e4 el\u00e4vill\u00e4 ihmisill\u00e4 ja yhteis\u00f6ill\u00e4 on monipuolista tietotaitoa, jonka turvin tavoitella v\u00e4kivallan tai ristiriitojen lopettamista.<\/p>\n

Kansainv\u00e4listen rauhanty\u00f6t\u00e4 tekevien j\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6n onkin keskitytt\u00e4v\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n siihen, miten voidaan tukea paikallisten toimijoiden harjoittamaa rauhanv\u00e4lityst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tekemist\u00e4 yhdess\u00e4 rukoilulla ja iltamy\u00f6h\u00e4n keskusteluilla on rauhanv\u00e4lityksen kanssa? Paljonkin. Tarkastelin tuoreessa maisteritutkielmassani johtajuutta rauhanprosesseissa. Tutkimukseni l\u00e4ht\u00f6kohtana oli hyl\u00e4t\u00e4 tyypilliset johtajuustutkimuksen mallit, jotka perustuvat l\u00e4ntiseen liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Etsin aineistostani k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 eli kokoelmia sanomisia ja tekemisi\u00e4, jotka tavalla tai toisella edist\u00e4v\u00e4t rauhanprosessia. Ulkopuolisten harjoittaman rauhanv\u00e4lityksen sijaan keskityin niin kutsuttuun sis\u00e4iseen rauhanv\u00e4litykseen, jota valottaa esimerkki Tadzhikistanista. Maan […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-71","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.6.2018 8.54","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":70,"date":"2018-04-20T09:53:39","date_gmt":"2018-04-20T06:53:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=70"},"modified":"2018-04-20T13:31:33","modified_gmt":"2018-04-20T10:31:33","slug":"seuraavat-kolme-tehtavaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/seuraavat-kolme-tehtavaa\/","title":{"rendered":"Seuraavat kolme teht\u00e4v\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vaikka t\u00e4ll\u00e4 hallituksella riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ty\u00f6maata, on vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4h\u00e4n aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 jo uuden hallituksen tunnustelu. Siksi takaraivossa ja kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissa kannattaa haudutella, mit\u00e4 sen oikeastaan pit\u00e4isi tehd\u00e4.<\/p>\n

Paavo Rautio<\/strong> kirjotti Helsingin Sanomien kolumnissaan (19.4.), miten Suomen Pankin tilasto kilpailukyvyn laahaamisesta kiinnitti vuonna 2015 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien huomion ja johti kilpailukykysopimukseen. Hyv\u00e4 tilasto voi olla vaikuttava.<\/p>\n

Tutkittu tieto yhdistettyn\u00e4 arvoihin on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle. Kyse on my\u00f6s siit\u00e4, miten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa tietoa arvotetaan. Mik\u00e4 on se tieto tai tilasto, joka vaatii polttavinta huomiota p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4?<\/p>\n

Nyt politiikkaa ovat ohjanneet perustellusti talouden tunnusluvut, mutta mittareita voi hakea vaikka sosiaalipolitiikan tai ymp\u00e4rist\u00f6n parista.<\/p>\n

Politiikan <\/span>ulottuvissa oleva ala on kapeampi kuin aiemmin. T\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla valtio ei hyv\u00e4ss\u00e4 eik\u00e4 pahassa pysty hallitsemaan niin suurta osaa yhteiskunnassa tapahtuvasta kuin 1900-luvulla.<\/p>\n

Kaupan, v\u00e4est\u00f6n ja saasteiden virtaukset ovat yksitt\u00e4isten kansallisvaltioiden ulottumattomissa ja suurempi osa taloudesta on markkinoiden piiriss\u00e4.<\/p>\n

Julkisella vallalla ja demokraattisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla on kuitenkin edelleen oma vahva tonttinsa.<\/p>\n

Nobelisti<\/span> Bengt Holmstr\u00f6m<\/strong> muistutti eduskunnalle viime vuoden lopulla, ett\u00e4 ”ne teht\u00e4v\u00e4t, jotka kaatuvat valtion syliin, ovat ongelmallisia — ne ovat yleens\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, mihin yksityissektori ei l\u00f6yd\u00e4 hyvi\u00e4 ratkaisuja.”<\/p>\n

Holmstr\u00f6min ajatus kannustaa jatkamaan strategisten hallitusohjelmien tiell\u00e4. Kukin hallitus voi ratkoa rajallisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n todella visaisia ongelmia.<\/p>\n

Hallitusohjelma on projekti, j\u00e4rjestyksen luomista mahdollisuuksien kaaokseen. Se on valintaa ja poisvalitsemista kaikista mahdollisista asioista, joita nelj\u00e4n vuoden aikana voisi tehd\u00e4.<\/p>\n

Istuvan<\/span> Sipil\u00e4n<\/strong> hallituksen kolme t\u00e4rkeint\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ovat olleet velka, ty\u00f6llisyys ja sote. N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tietysti sarkaa tulevallakin kaudella.<\/p>\n

Talouden osalta on oltava valpas, koska suurimmat haasteet yhteiskuntamallillemme ovat viel\u00e4 edess\u00e4. Vaikka suhdanteet olisivat suosiolliset, meill\u00e4 on joka vuosi v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevia kohti.<\/p>\n

Mitk\u00e4<\/span> olisivat seuraavan hallituksen kolme t\u00e4rkeint\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4? Oma ajatukseni py\u00f6rii sosiaaliturvan, syntyvyyden ja vihre\u00e4n kasvun ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Sosiaaliturvan uudistaminen ajoissa on paras tapa valmistautua automatisaation, robotisaation ja digitalisaation tuomaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myllerrykseen.<\/p>\n

Kansallinen tulorekisteri mahdollistaa ty\u00f6tulojen ja perusturvan sovittamisen yhteen ihan uudenlaisella tavalla.<\/p>\n

Syntyvyydess\u00e4 on kyse paitsi huoltosuhteesta, ennen kaikkea yksil\u00f6ist\u00e4 ja perheist\u00e4. Jokin m\u00e4tt\u00e4\u00e4, jos Suomessa lapsilukutoiveet ja toteuma eiv\u00e4t kohtaa.<\/p>\n

Kyse ei siis ole nuorten aikuisten patistamisesta petipuuhiin poliitikkojen moraalisaarnoilla, vaan esteiden raivaamisesta sen tielt\u00e4 silloin kun halu on. Ty\u00f6listan k\u00e4rjess\u00e4 on perhevapaauudistus, joka saa my\u00f6s maksaa.<\/p>\n

Vihre\u00e4 kasvu on ekologinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja taloudellinen mahdollisuus.<\/p>\n

Esimerkiksi mets\u00e4teollisuuden arvo on VTT:n mukaan mahdollista kaksinkertaistaa keskittym\u00e4ll\u00e4 yh\u00e4 korkeamman arvonlis\u00e4n tuotteisiin. Akkuteknologian kehitys voi avata uusia mahdollisuuksia siihen, miten s\u00e4\u00e4st\u00e4mme ja kulutamme energiaa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4<\/span> ovat kyh\u00e4elmi\u00e4, jotka toivottavasti viritt\u00e4v\u00e4t keskustelua.<\/p>\n

Mitk\u00e4 kolme teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sin\u00e4 nostaisit seuraavan hallitusohjelman k\u00e4rkeen?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka t\u00e4ll\u00e4 hallituksella riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ty\u00f6maata, on vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4h\u00e4n aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 jo uuden hallituksen tunnustelu. Siksi takaraivossa ja kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissa kannattaa haudutella, mit\u00e4 sen oikeastaan pit\u00e4isi tehd\u00e4. Paavo Rautio kirjotti Helsingin Sanomien kolumnissaan (19.4.), miten Suomen Pankin tilasto kilpailukyvyn laahaamisesta kiinnitti vuonna 2015 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien huomion ja johti kilpailukykysopimukseen. Hyv\u00e4 tilasto voi olla vaikuttava. Tutkittu tieto […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":76,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"20.4.2018 9.53","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/76"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":69,"date":"2018-02-09T08:56:16","date_gmt":"2018-02-09T06:56:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=69"},"modified":"2018-02-09T09:02:25","modified_gmt":"2018-02-09T07:02:25","slug":"historian-kasittelyn-jalo-taito","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/historian-kasittelyn-jalo-taito\/","title":{"rendered":"Historian k\u00e4sittelyn jalo taito"},"content":{"rendered":"

Yksi kansakunnan kypsyyden mittari on sen kyky k\u00e4sitell\u00e4 monipuolisesti omaa menneisyytt\u00e4\u00e4n. Viime aikoina Euroopassa ei ole t\u00e4ss\u00e4 kunnostauduttu.<\/p>\n

Liettualaisesta kirjailijasta tuli hylki\u00f6, kun h\u00e4n penkoi maansa kansallissankarin suhdetta KGB:hen. Puolassa s\u00e4\u00e4dettiin laki, joka kielt\u00e4\u00e4 puolalaisten osuuden juutalaisvainoissa saksalaismiehityksen alla.<\/p>\n

Suomessa <\/span>menneisyyden kohtaaminen on ajankohtaista sis\u00e4llissodan takia.<\/p>\n

Meill\u00e4 on jo aiemmin osattu n\u00e4hd\u00e4 voittajien historian l\u00e4pi my\u00f6s, mik\u00e4 sai punaiset tarttumaan aseisiin. V\u00e4in\u00f6 Linnan<\/strong> Pohjant\u00e4hti-trilogia on vaikuttanut voimakkaasti my\u00f6s omiin k\u00e4sityksiini yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.<\/p>\n

Muistovuoden keskustelun arvokas lis\u00e4 on tohtoriduo Risto Volasen<\/strong> ja Lasse Lehtisen<\/strong> puheenvuoro, joka kytkee Suomen sis\u00e4llissodan osaksi Ven\u00e4j\u00e4n kuohuntaa. Iso osa kansaa ei l\u00e4htenyt laillisen vallan aseelliseen kumoukseen itsest\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 vallan kaappasivat kiihke\u00e4t vallankumoukselliset.<\/p>\n

\n

Kiinnostavinta sadan vuoden takaisessa veljesvihassa on, miten siit\u00e4 toivuttiin.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Minusta <\/span>kiinnostavinta sadan vuoden takaisessa veljesvihassa on kuitenkin, miten siit\u00e4 toivuttiin. Esimerkiksi kirkon piiriss\u00e4 sis\u00e4llissodan k\u00e4sittely on tapahtunut Sovinto 100 -tunnuksen alla.<\/p>\n

Historiantutkija Kati Katajiston<\/strong> mukaan paikallisdemokratialla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisess\u00e4 eheytymisess\u00e4. Kev\u00e4t taisteltiin katkerasti, mutta jo loppuvuodesta maassa pidettiin ensimm\u00e4iset yleiset ja yht\u00e4l\u00e4iset kunnallisvaalit. Arkinen kotipaikkakunnan asioiden hoitaminen teki valtuustoista sovinnon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 huomiolla on arvoa my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n repivist\u00e4 sis\u00e4llissodista toipuville maille.<\/p>\n

Vaikka <\/span>kyvyst\u00e4mme k\u00e4sitell\u00e4 oman historiamme kipukohtia voi olla ylpe\u00e4, katvealueitakin on. Yksi t\u00e4llainen on suomalaisen yhteiskunnan ja saamelaisten suhde.<\/p>\n

Palkintoja niitt\u00e4nyt, Ruotsiin sijoittuva Saamelaisveri-elokuva kertoo saamelaistyt\u00f6st\u00e4, joka oppii asuntolakoulussa h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n kielt\u00e4\u00e4n ja kulttuuriaan. N\u00e4in on k\u00e4ynyt Suomessakin. Kolttasaamelainen Pekka Fofanoff<\/strong> kertoo Yle Saamen haastattelussa, miten oman \u00e4idinkielen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 saattoi saada n\u00e4peilleen. Monilta asuntolasukupolven saamelaiselta koulu pesi kielen ja kulttuurin pois.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n <\/span>kokemuksen tunnustaminen ja k\u00e4sittely yhdess\u00e4 saamelaisten kanssa on maamme historian kohtaamisessa tekemist\u00e4 vaille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi kansakunnan kypsyyden mittari on sen kyky k\u00e4sitell\u00e4 monipuolisesti omaa menneisyytt\u00e4\u00e4n. Viime aikoina Euroopassa ei ole t\u00e4ss\u00e4 kunnostauduttu. Liettualaisesta kirjailijasta tuli hylki\u00f6, kun h\u00e4n penkoi maansa kansallissankarin suhdetta KGB:hen. Puolassa s\u00e4\u00e4dettiin laki, joka kielt\u00e4\u00e4 puolalaisten osuuden juutalaisvainoissa saksalaismiehityksen alla. Suomessa menneisyyden kohtaaminen on ajankohtaista sis\u00e4llissodan takia. Meill\u00e4 on jo aiemmin osattu n\u00e4hd\u00e4 voittajien historian l\u00e4pi […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"9.2.2018 8.56","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":68,"date":"2017-12-19T13:10:06","date_gmt":"2017-12-19T11:10:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=68"},"modified":"2017-12-19T13:29:38","modified_gmt":"2017-12-19T11:29:38","slug":"ihmisyys-vuonna-2117","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/ihmisyys-vuonna-2117\/","title":{"rendered":"Ihmisyys vuonna 2117"},"content":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n alla Suomenmaa haastoi pohtimaan, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 200-vuotias Suomi.<\/p>\n

Todellisuutta vuonna 2117 on kuitenkin vaikea irrottaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman kehityksest\u00e4. Jos israelilaista historiantutkija Yuval Noah Hararia<\/strong> on uskominen, juuri t\u00e4m\u00e4n vuosisadan juoksun ennakoiminen on erityisen vaikeaa.<\/p>\n

Toisin kuin aiemman olemassaolon aikana, ihminen on saavuttamassa kyvyn muokata itse ihmisyytt\u00e4.<\/p>\n

Monen y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle tiens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neess\u00e4 kirjassa ”Homo Deus” Harari ennakoi teknologian kehityksen johtavan kyborgin kaltaisiin yli-ihmisiin \u2013 tai kokonaan ihmisyydest\u00e4 irtautuvaan teko\u00e4lyyn.<\/p>\n

N\u00e4kym\u00e4 tuo p\u00f6yd\u00e4lle koko joukon eettisi\u00e4 pulmia, nopeammin kuin osaamme arvata.<\/p>\n

Joukko <\/span>tutkijoita Amerikasta, Euroopasta ja Kiinasta julkaisi marraskuussa Nature-lehdess\u00e4 artikkelin, jossa he esitt\u00e4v\u00e4t kansainv\u00e4list\u00e4 sopimusta aivojen yksityisyyden suojasta. Syyn\u00e4 on neuroteknologia, joka mahdollistaa aivojen kytkemisen suoraan tietokoneisiin.<\/p>\n

Tutkijoiden huoli on, ett\u00e4 robottik\u00e4tt\u00e4 ohjaava ihminen voi vahingoittaa toista tarkoittamatta ja verkottuminen muihin mielen kautta voi h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 minuutta. Aivotoimintaan kiinnittyv\u00e4t laitteet luovat my\u00f6s aivan uudenlaisia haavoittuvaisuuksia hakkeroinnille.<\/p>\n

Luojaansa vastaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 teko\u00e4ly on tieteiselokuvien peruskauraa Terminaattorista Matrixiin.<\/p>\n

Euroopan parlamentin viimevuotinen mietint\u00f6 pohtii kuitenkin uhkakuvaa vakavissaan. Parlamentti esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tieteiskirjailija Isaac Asimovin<\/strong> 1943 hahmottelemat robotiikan lait toimisivat ohjenuorana kaikille keino\u00e4lyn kehitt\u00e4jille. Niiden l\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 robotti ei saa vahingoittaa ihmist\u00e4 ja sen on toteltava ihmisen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

Vaikka <\/span>ajatus itsetietoisesta koneesta on kaukainen, kysymys teko\u00e4lyn etiikasta on jo syliss\u00e4.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 viime vuonna j\u00e4rjestetyss\u00e4 liikenneseminaarissa kysyttiin, pit\u00e4isik\u00f6 robottiauton suojella onnettomuudessa matkustajia vai katua ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vanhusta. \u00c4\u00e4nestyksess\u00e4 suurin osa yleis\u00f6st\u00e4 ei kyennyt tai halunnut ottaa kantaa.<\/p>\n

Jos esimerkiksi robottiautoille ei synny eettisi\u00e4 raameja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tai alan itses\u00e4\u00e4ntelyn kautta, kukin yritys m\u00e4\u00e4rittelee moraaliset l\u00e4ht\u00f6kohdat itse. Kilpailumekanismi ilman s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 voi vied\u00e4 eettisesti harmaille alueille.<\/p>\n

Tutkija Harari virittelee keskustelua uuden vuosisadan kynnyksell\u00e4, jotta ihmiskunta ei kompuroisi tulevaisuuteen sokkona vaan harkittuja valintoja tehden.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n <\/span>voi olla vaikea erottaa, mik\u00e4 on puhdasta scifi\u00e4 ja mik\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olevaa tulevaisuutta. Siksi tarvitaan poliitikkojen, tiedeyhteis\u00f6n ja yritysmaailman vuoropuhelua.<\/p>\n

Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa<\/strong> piti hiljattain Sipil\u00e4n hallitukselle oppitunnin teko\u00e4lyst\u00e4.<\/p>\n

Terveysalalla on Suomessa oma eettinen neuvottelukunta, ETENE, joka on ottanut kantaa esimerkiksi eutanasiaan. Samantapaisia elimi\u00e4 on my\u00f6s bio- ja geenitekniikalle.<\/p>\n

Tarvittaisiinko rinnalle kattava teknologian eettinen neuvottelukunta, joka neuvoisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, miten teknologian kehitykseen olisi syyt\u00e4 varautua?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n alla Suomenmaa haastoi pohtimaan, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 200-vuotias Suomi. Todellisuutta vuonna 2117 on kuitenkin vaikea irrottaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman kehityksest\u00e4. Jos israelilaista historiantutkija Yuval Noah Hararia on uskominen, juuri t\u00e4m\u00e4n vuosisadan juoksun ennakoiminen on erityisen vaikeaa. Toisin kuin aiemman olemassaolon aikana, ihminen on saavuttamassa kyvyn muokata itse ihmisyytt\u00e4. Monen y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle tiens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neess\u00e4 kirjassa ”Homo Deus” Harari […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":76,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-68","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.12.2017 13.10","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/76"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":67,"date":"2017-08-02T13:37:02","date_gmt":"2017-08-02T10:37:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=67"},"modified":"2017-08-02T14:43:11","modified_gmt":"2017-08-02T11:43:11","slug":"paikallisuus-on-kuuma-sana-rauhantyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/paikallisuus-on-kuuma-sana-rauhantyossa\/","title":{"rendered":"Paikallisuus on kuuma sana rauhanty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kuuluisa valokuva palestiinalaisten Jasser Arafatista <\/strong>ja Israelin Jitzhak Rabinista<\/strong> paiskaamassa k\u00e4tt\u00e4 valkoisen talon takapihalla Bill Clintonin <\/strong>syleilyss\u00e4 vastaa monen k\u00e4sityksi\u00e4 rauhanv\u00e4lityksest\u00e4.<\/p>\n

Hienoissa saleissa allekirjoitetuilla sopimuksilla on oma paikkansa, mutta kest\u00e4v\u00e4 rauha vaatii muutakin.<\/p>\n

Libyan tai Somalian kaltaisissa konfliktimaissa hallitusten valta saattaa h\u00e4lvet\u00e4 jo esikaupungeissa. Yl\u00e4tason poliittiset johtajat voivat siis neuvotella sopimuksia, mutta kyky toimeenpanna niit\u00e4 on rajallinen.<\/p>\n

L\u00e4nkk\u00e4risilmin t\u00e4llaisissa hauraissa maissa vallitsee t\u00e4ydellinen kaaos, mutta usein konfliktialueillakin on henkil\u00f6it\u00e4, ryhmi\u00e4 ja tapoja, jotka luovat s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4. Perinteill\u00e4 ja uskonnoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli.<\/p>\n

Tein kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 <\/span>kandidaatin tutkielmani rauhanv\u00e4lityksen johtamisk\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 erityisesti paikallisella tasolla.<\/p>\n

Esimerkiksi Syyriassa paikallisyhteis\u00f6jen avainhenkil\u00f6t, kuten arvostetut l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, uskonnolliset johtajat tai naisryhm\u00e4t ovat neuvotelleet tulitaukoja ja vankien vaihtoja.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4j\u00e4n ei aina tarvitse olla puolueeton. Osapuolten sis\u00e4lt\u00e4 tulevat henkil\u00f6t, sis\u00e4piirin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4t, voivat tasoittaa tiet\u00e4 sovintoon paikallisesti ja kansallisella tasolla. V\u00e4kivaltaisissa konflikteissa he toimivat usein henkens\u00e4 uhalla.<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen omia rakenteita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sovintoty\u00f6ss\u00e4. Ruandan kansanmurhan j\u00e4lkipyykki\u00e4 on k\u00e4yty Haagin kansainv\u00e4lisen tuomioistuimen lis\u00e4ksi kylien perinteisiss\u00e4 gacaca-istunnoissa.<\/p>\n

T\u00e4llaisen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tavoitteena ei ole niink\u00e4\u00e4n rangaista tekij\u00e4\u00e4 vaan palauttaa t\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4seneksi sovituksen kautta.<\/p>\n

Perinteisten<\/span> rakenteiden varjopuoli on, ett\u00e4 niiss\u00e4 valta on usein vanhoilla miehill\u00e4. Rauhanty\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 ukonr\u00e4hjien asemaa vaan tukea my\u00f6s nuorten ja naisten \u00e4\u00e4nen kuulumista yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Naisten osallistuminen rauhanprosesseihin muuttaa yleens\u00e4 perustavalla tavalla keskusteluiden asialistaa. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Afrikan maassa naisjohtajat toivat neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n leskien ja orpojen aseman.<\/p>\n

Arkisessa rauhanty\u00f6ss\u00e4 nuoriso- ja naisjohtajat vaikuttavat esimerkiksi haastamalla konfliktia lietsovia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten v\u00e4kivaltaa ihannoivia lauluja.<\/p>\n

Suomalaiset<\/span> rauhanty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t j\u00e4rjest\u00f6t CMI, Kirkon Ulkomaanapu ja L\u00e4hetysseura painottavat kaikki ty\u00f6skentely\u00e4 ruohonjuuritasolla.<\/p>\n

T\u00e4llaiset ei-valtiolliset toimijat voivat my\u00f6s rakentaa siltoja yl\u00e4tason neuvotteluiden ja paikallisten prosessien v\u00e4lille. Ty\u00f6 linkittyy saumattomasti Suomen ulkopolitiikan tavoitteisiin.<\/p>\n

Taustalla on oivallus siit\u00e4, ett\u00e4 allekirjoitettu sopimus ei yksin turvaa rauhaa, kuvasivat ulkoministeri Timo Soini <\/strong>(uv.) ja uusi rauhanv\u00e4lityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen<\/strong> (sd.) HS:n vieraskyn\u00e4ss\u00e4 hein\u00e4kuussa.<\/p>\n

Rauha tehd\u00e4\u00e4n todeksi paikallisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuuluisa valokuva palestiinalaisten Jasser Arafatista ja Israelin Jitzhak Rabinista paiskaamassa k\u00e4tt\u00e4 valkoisen talon takapihalla Bill Clintonin syleilyss\u00e4 vastaa monen k\u00e4sityksi\u00e4 rauhanv\u00e4lityksest\u00e4. Hienoissa saleissa allekirjoitetuilla sopimuksilla on oma paikkansa, mutta kest\u00e4v\u00e4 rauha vaatii muutakin. Libyan tai Somalian kaltaisissa konfliktimaissa hallitusten valta saattaa h\u00e4lvet\u00e4 jo esikaupungeissa. Yl\u00e4tason poliittiset johtajat voivat siis neuvotella sopimuksia, mutta kyky toimeenpanna niit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[12],"class_list":["post-67","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-rauhantyo"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.8.2017 13.37","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":66,"date":"2017-04-18T12:12:00","date_gmt":"2017-04-18T09:12:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/?p=66"},"modified":"2017-04-18T12:12:58","modified_gmt":"2017-04-18T09:12:58","slug":"perhevapaiden-uudistaminen-on-isien-asia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/perhevapaiden-uudistaminen-on-isien-asia\/","title":{"rendered":"Perhevapaiden uudistaminen on isien asia"},"content":{"rendered":"

Oivalsin jotain, kun mietin perheellistyv\u00e4\u00e4 tuttavapiiri\u00e4ni.<\/p>\n

Ik\u00e4iseni tuoreet is\u00e4t arvostavat aikaa lapsensa kanssa. Samaan aikaan tilastollisesti is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t perhevapaista h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienen osan.<\/p>\n

Miten t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00f6 voi olla mahdollinen?<\/p>\n

SAK:n<\/span> p\u00e4\u00e4ekonomisti Ilkka Kaukoranta<\/strong> on purkanut ongelman juurilleen.<\/p>\n

Nykymallissa perhevapaakuukaudet on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 heti lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, ja ne riitt\u00e4v\u00e4t 10 kuukaudelle. Valtaosa \u00e4ideist\u00e4 taas on yht\u00e4jaksoisesti vapaalla yli kymmenen kuukautta.<\/p>\n

Is\u00e4t eiv\u00e4t yksinkertaisesti ehdi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaita. Aikaraja tulee vastaan.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaksi prosenttia perhevapaakuukausista, ei siis ole perheiden valinnanvapautta vaan j\u00e4rjestelm\u00e4n pakottamaa.<\/p>\n

Perhevapaiden <\/span>uudistamisen tarve on ilmeinen. Nykymalli on j\u00e4ykk\u00e4 eik\u00e4 tue perheiden omia valintoja.<\/p>\n

Toisaalta esimerkiksi EK:n perhevapaamalli, joka jakaa kuukaudet siististi puoliksi, ei ratkaise nykyj\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmia isien kannalta.<\/p>\n

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila<\/strong> onkin varoittanut rakentamasta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien vanhempien mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaita tosiasiassa heikkenisi.<\/p>\n

\n

Hyv\u00e4n perhevapaamallin resepti on lopulta aika yksinkertainen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Isille <\/span>ja perheille hyv\u00e4n perhevapaamallin resepti on lopulta aika yksinkertainen.<\/p>\n

1. Mallissa on riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 ansiosidonnainen osa, josta siivu on varattu molemmille vanhemmille. Loput voi jakaa halutulla tavalla. Vapaiden k\u00e4yt\u00f6n on oltava joustavaa jopa lapsen kouluik\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n

2. Ansiosidonnaista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tuki, joka mahdollistaa lapsen kotihoidon tiettyyn ik\u00e4vuoteen asti. Itse harkitsisin kotihoidontuen, osittaisen hoitorahan ja joustavan hoitorahan yhdist\u00e4mist\u00e4 yhdeksi liukuvaksi hoitorahaksi, joka tukisi my\u00f6s osap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6ntekoa.<\/p>\n

3. Hyv\u00e4 malli tunnistaa perheiden moninaisuuden, kuten yhden huoltajan perheet, adoptiovanhemmat ja samaa sukupuolta olevat vanhemmat.<\/p>\n

Perhepuolueena <\/span>perhevapaiden uudistamisen on oltava keskustalle syd\u00e4men asia.<\/p>\n

Perheiden valintojen tueksi tarvitaan my\u00f6s joustavia varhaiskasvatuksen palveluita. P\u00e4iv\u00e4hoitomaksuja suurempi kynnys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n paluulle voi olla esimerkiksi sopivan p\u00e4iv\u00e4hoitopaikan saaminen lapselle nopeasti, kun t\u00f6it\u00e4 olisi tiedossa.<\/p>\n

Tarjolla pit\u00e4isi olla my\u00f6s osa-aika- ja vuoroty\u00f6n rytmiin mukautuvia p\u00e4iv\u00e4kotipaikkoja.<\/p>\n

Uudistettavaa <\/span>on my\u00f6s joidenkin ty\u00f6paikkojen kivikautisissa asenteissa.<\/p>\n

Akavalainen-lehti kertoi helmikuussa insin\u00f6\u00f6ri-is\u00e4st\u00e4, jonka esimiehen vastaus hoitovapaalle j\u00e4\u00e4miseen oli tyly: ”Jos sellaisen tempun teet, niin hei hei.”<\/p>\n

Julkisen sektori voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mallia.<\/p>\n

Juuri valitut kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t voisivat tehd\u00e4 periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 ty\u00f6nantajana kunta ja sen yhti\u00f6t tukevat isille kuuluvien vapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 poikkeuksetta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oivalsin jotain, kun mietin perheellistyv\u00e4\u00e4 tuttavapiiri\u00e4ni. Ik\u00e4iseni tuoreet is\u00e4t arvostavat aikaa lapsensa kanssa. Samaan aikaan tilastollisesti is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t perhevapaista h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienen osan. Miten t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00f6 voi olla mahdollinen? SAK:n p\u00e4\u00e4ekonomisti Ilkka Kaukoranta on purkanut ongelman juurilleen. Nykymallissa perhevapaakuukaudet on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 heti lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, ja ne riitt\u00e4v\u00e4t 10 kuukaudelle. Valtaosa \u00e4ideist\u00e4 taas on yht\u00e4jaksoisesti vapaalla […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.4.2017 12.12","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/teppo-sakkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]