[{"id":22,"date":"2026-04-10T08:00:00","date_gmt":"2026-04-10T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/?p=22"},"modified":"2026-04-10T12:04:08","modified_gmt":"2026-04-10T09:04:08","slug":"kerjalaisten-valtakunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/kerjalaisten-valtakunta\/","title":{"rendered":"Kerj\u00e4l\u00e4isten valtakunta"},"content":{"rendered":"\n<p>Muistan hyvin Dingon kulta-ajat, joita elettiin 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Alle kouluik\u00e4isill\u00e4 tytt\u00e4rill\u00e4mme oli talonrakennusty\u00f6maaltamme otetuissa kuvissa siniset Dingo-paidat yll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Koko kyl\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4 faneja sunnuntaina 21.4.1985, kun <strong>Tauno Keskustalo<\/strong> oli j\u00e4rjest\u00e4nyt konsertin Kisasuojassa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Dingon<\/span> toinen ja samalla myydyin <strong>Pave Maijasen<\/strong> tuottama studioalbumi julkaistiin maaliskuussa 1985. \u201dKerj\u00e4l\u00e4isten valtakunta\u201d on palannut mieleeni lukuisia kertoja seuratessani alati pahenevaa k\u00f6yhyyden, ty\u00f6tt\u00f6myyden ja syrj\u00e4ytymisen kierrett\u00e4 Suomessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjauduin agendalle uudemman kerran lukiessani <strong>Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> kirjaa &#8221;Kaikki tiet turvaan\u201d (Sauli Niinist\u00f6 ja WSOY 2025).<\/p>\n\n\n\n<p>Sivulla 105 Niinist\u00f6 toteaa: \u201dOloihinsa tyytyv\u00e4inen ja itsevarma Eurooppa ei niill\u00e4 avuilla turvaansa takaa. Tai voi sen rankemminkin sanoa: n\u00e4lk\u00e4iset sy\u00f6v\u00e4t kyll\u00e4iset\u201d. N\u00e4m\u00e4 ajatukset ajoittuvat kes\u00e4n 2017 Kultaranta-keskusteluihin.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kyse<\/span> ei ole vain geopolitiikasta vaan yleisemmin maan sis\u00e4isest\u00e4 oikeudenmukaisuudesta. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tuloerojen pit\u00e4minen kohtuullisina muodostavat perustan yhteiskuntarauhalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Demokratiaa haastetaan nyt toden teolla. Autoritarismi ja populismi lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t pelottavasti ja johtavat maailmanj\u00e4rjestyksen muutoksiin ja turvattomuuteen. Siksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 huolehtia maan sis\u00e4isest\u00e4 oikeudenmukaisuudesta ja kaikinpuolisesta tasa-arvosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lukutaito, tieto, koulutus ja tasapuolinen opintielle p\u00e4\u00e4sy ovat valtaa. Lis\u00e4ksi korostuu oikea ja puolueeton tiedonv\u00e4litys \u2013 Yle\u00e4 tarvitaan entist\u00e4kin kipe\u00e4mmin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>T\u00e4m\u00e4 ei ole j\u00e4\u00e4kiekkoa, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kyse<\/span> on siit\u00e4, kykenemmek\u00f6 kansakuntana sitoutumaan yli puoluerajojen ja vaalien demokraattisten arvojen puolustamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kekkosen<\/strong> sanat palautuvat mieleen: \u201dVaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi j\u00e4\u00e4 perinteisen pohjoismaisen kansanvallan pohjalle, jos Suomen kansan enemmist\u00f6 n\u00e4in tahtoo, niin kuin uskon\u201d. Nyt vain aatteet ovat toisenlaiset.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4\u00e4rien profeettojen sek\u00e4 teko\u00e4lyn suoltamien valeuutisten ja markkinoinnin aikana on pakko turvautua perusasioihin: lapsuus, yst\u00e4v\u00e4t, parisuhde ja yhteis\u00f6llisyys. Muutoin on vaarana autoritaarinen vahvemman valtaan perustuva kerj\u00e4l\u00e4isten valtakunta. Sit\u00e4 mahdollisuutta ei ole vara v\u00e4h\u00e4tell\u00e4.\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Alkiolaisuudelle<\/span>, yhteiskuntarauhalle ja tolkun maalaisj\u00e4rjelle on nyt jos koskaan tarvetta.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4t on pidett\u00e4v\u00e4 kylmin\u00e4, eik\u00e4 provosoiduttava, vaikka meit\u00e4 provosoidaankin. T\u00e4m\u00e4 ei ole j\u00e4\u00e4kiekkoa, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Suuri sankarini piispa <strong>Eero Huovinen<\/strong> on todennut: \u201dEl\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4, ellemme ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 olemme olemassa toisiamme varten\u201d.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muistan hyvin Dingon kulta-ajat, joita elettiin 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Alle kouluik\u00e4isill\u00e4 tytt\u00e4rill\u00e4mme oli talonrakennusty\u00f6maaltamme otetuissa kuvissa siniset Dingo-paidat yll\u00e4\u00e4n. Koko kyl\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4 faneja sunnuntaina 21.4.1985, kun Tauno Keskustalo oli j\u00e4rjest\u00e4nyt konsertin Kisasuojassa. Dingon toinen ja samalla myydyin Pave Maijasen tuottama studioalbumi julkaistiin maaliskuussa 1985. \u201dKerj\u00e4l\u00e4isten valtakunta\u201d on palannut mieleeni lukuisia kertoja seuratessani alati pahenevaa k\u00f6yhyyden, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":891,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"10.4.2026 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/891"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/24"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":17,"date":"2026-01-21T11:03:27","date_gmt":"2026-01-21T09:03:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/?p=17"},"modified":"2026-01-21T11:07:58","modified_gmt":"2026-01-21T09:07:58","slug":"maaseudun-tulevaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/maaseudun-tulevaisuus\/","title":{"rendered":"Maaseudun tulevaisuus?"},"content":{"rendered":"\n<p>Kiertelimme joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puolisoni kanssa k\u00e4vellen ja katsellen Saarij\u00e4rven keskustaa ja kauppojen n\u00e4yteikkunoita. <\/p>\n\n\n\n<p>On hiljaisuus niin t\u00e4ydellisen hiljaista\u201d, laulaa <strong>Samuli Putro<\/strong>. Haikea tunnelma valtasi mielen. Sit\u00e4 korosti lumeton maa, pilvinen taivas ja autiot kadut, mik\u00e4 ei ole toki tavatonta joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuinka toisin asiat olivat opiskellessamme 1970-luvun alussa lukiossamme.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Pit\u00e4jien<\/span> keskustat olivat viel\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla. Niiss\u00e4 oli helppo suunnistaa, sill\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 kokonaisuutta hallitsivat osuuskauppa, Kela ja pankit.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ytimest\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 osuuskauppa, jonka tyhj\u00e4n pihan poikki puhalsi tuuli. Palvelut ovat karanneet nettiin, jossa Kelan asiakkaat haastattelevat itse itsens\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Sama on asian laita pankeissa. Poikkeuksen muodostaa meill\u00e4 Pop-pankki, joka sitke\u00e4n gallialaisen kyl\u00e4n tapaan tarjoaa viel\u00e4 sinnikk\u00e4\u00e4sti asiakaspalvelua.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Mik\u00e4\u00e4n<\/span> ei ole pys\u00e4ytt\u00e4nyt maaseudun ja erityisesti haja-asutusalueiden v\u00e4est\u00f6katoa. Pohjoisen Keski-Suomen k-kunnissa (Kannonkoski, Kivij\u00e4rvi, Kyyj\u00e4rvi) syntyi viime vuonna jokaisessa alle 10 lasta. My\u00f6s Saarij\u00e4rven ja Karstulan syntyvyys on tasaisen dramaattisesti v\u00e4hentynyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Asukaslukujen ennusteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 synkemmilt\u00e4. Tilanne todentuu paitsi valtakunnalliseksi my\u00f6s maailmanlaajuiseksi: v\u00e4est\u00f6 muuttaa kasvukeskuksiin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on pakko ottaa suunnittelussa huomioon. Mik\u00e4 on tilanne 20\u201330 vuoden kuluttua? Syntyvyyden edelleen v\u00e4hentyess\u00e4 koulujen asema pieniss\u00e4 kunnissa vaikeutuu.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Soten<\/span> palvelut ovat jo siirtyneet tai juuri siirtym\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 kauemmaksi. Kunnat v\u00e4henev\u00e4t v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t maa- ja mets\u00e4talous, energiantuotanto ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 luontoon perustuvat elinkeinot, joiden ty\u00f6voimantarve on koko ajan v\u00e4hentynyt koneellistumisen my\u00f6t\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Tunne taistelee visiota vastaan. Realiteetti palaa p\u00e4tkitt\u00e4in ajellessa lapsuuteni Pylk\u00f6nm\u00e4en kyl\u00e4teit\u00e4: hiljaista on \u2013 l\u00e4hes ainoa, mik\u00e4 liikkuu, on tuulimyllyn siipi, jos sattuu tuulemaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Erikoiselta tuntuu, ett\u00e4 juuri tuulimyllyt ovat palanneet. Kuvaamani n\u00e4ky hallitsee valtavaa osaa maaseutua korostuen sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 syrj\u00e4isemm\u00e4ksi seutu k\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Kyyneleet silmiss\u00e4 joutuu toteamaan, ettei itku auta markkinoilla.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Maamme<\/span> julkinen talous ja hyvinvointialueet ovat kriisiss\u00e4, jolle ei n\u00e4y loppua.<\/p>\n\n\n\n<p>Aluehallitusten ja -valtuustojen k\u00e4det on sidottu etenkin meill\u00e4 arvioitiryhm\u00e4n valvonnassa. Keskitt\u00e4mist\u00e4 vaativien voimien paineissa keskustapuolue ei kykene yksin puolustamaan haja-asutusalueiden palveluita toivomallaan tavalla. Olen saanut sen surullisena omakohtaisesti todeta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toivon kuntien ja niiden asukkaiden t\u00e4m\u00e4n mahdottomuuden ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Olisi<\/span> ollut ja olisi pakko ryhmitt\u00e4yty\u00e4 yksiss\u00e4 tuumin sellaisten esitysten taakse, joilla voidaan yritt\u00e4\u00e4 pelastaa edes se, mik\u00e4 pelastettavissa on. On keskitytt\u00e4v\u00e4 niihin toimiin, joilla saadaan maksimaalinen terveyshy\u00f6ty, jossa hoidon jatkuvuus on keskeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikkialla maailmassa yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4ripalvelu tuotetaan hajautetusti. Se toteutuisi omal\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja -hoitajien levitt\u00e4misell\u00e4 alueille. N\u00e4iden keskitt\u00e4minen tuhoaisi hoidon jatkuvuuden ja lis\u00e4isi kustannuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi eettinen velvollisuutemme on hoitaa vanhuksemme kotikunnissaan niin kauan kuin sille on tarvetta ja realistinen mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kyyneleet silmiss\u00e4 joutuu toteamaan, ettei itku auta markkinoilla. Ei kannata tapella sellaista kehityst\u00e4 vastaan, jolle ei ole mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kiertelimme joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puolisoni kanssa k\u00e4vellen ja katsellen Saarij\u00e4rven keskustaa ja kauppojen n\u00e4yteikkunoita. On hiljaisuus niin t\u00e4ydellisen hiljaista\u201d, laulaa Samuli Putro. Haikea tunnelma valtasi mielen. Sit\u00e4 korosti lumeton maa, pilvinen taivas ja autiot kadut, mik\u00e4 ei ole toki tavatonta joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuinka toisin asiat olivat opiskellessamme 1970-luvun alussa lukiossamme. Pit\u00e4jien keskustat olivat viel\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":891,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-17","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"21.1.2026 11.03","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/891"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":13,"date":"2025-10-29T07:59:00","date_gmt":"2025-10-29T05:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/?p=13"},"modified":"2025-10-29T08:27:13","modified_gmt":"2025-10-29T06:27:13","slug":"kauas-pilvet-karkaavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/kauas-pilvet-karkaavat\/","title":{"rendered":"Kauas pilvet karkaavat"},"content":{"rendered":"\n<p>Kasvi el\u00e4\u00e4 juuristaan. Se konkretisoitui itsellenikin, kun vaihdoin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaen mullat kiinanruusuun. Karistelin vanhat mullat juurista niin perusteellisesti, ett\u00e4 kukan tarinahan p\u00e4\u00e4ttyi siihen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Kuvainnollisesti<\/span> puhutaan ihmisenkin juurista. <strong>Tarmo Manni<\/strong> totesi vanhemmiten, ett\u00e4 Helsinkiin syntyi vain lentojuuria. Jos lapsena on joutunut vaihtamaan paikkakuntaa kovin usein, saattaa synty\u00e4 tunne, ettei ole oikein mist\u00e4\u00e4n kotoisin. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n est\u00e4 kunnon kansalaiseksi kasvamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapsuuden ajan keskeisyytt\u00e4 ihmisen kokonaisuuden muovautumisessa ei voi ohittaa. Siksi t\u00e4t\u00e4 perustusta voi hyvin verrata juuriin. Samalla tavalla koen my\u00f6s yhteisen is\u00e4nmaamme: juuret ovat syv\u00e4ll\u00e4 sen maaper\u00e4ss\u00e4. Niiden kautta virtaa elinvoimaa koko kansan tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos perustuotannon juuret katkaistaisiin, kuihtuisi koko komeus kiinanruusuni tapaan. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 kaikkia tarvittaisi \u2013 niin maaseutua kuin taajamiakin. On kuitenkin <strong>Tabermannia<\/strong> lainaten vain yksi ehto, elinehto: ilman luontoa el\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Sotien<\/span> j\u00e4lkeisen j\u00e4lleenrakentamisen j\u00e4lkeen ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeasti alkaneelle kaupungistumiselle ja maaseudun v\u00e4est\u00f6kadolle ei n\u00e4y loppua. Keskitt\u00e4minen on vain kiihtynyt, joten voidaan puhua jo suoranaisesta keskitysleirist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Sin\u00e4ns\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ei k\u00e4y tuomitsemien, sill\u00e4 ihmisill\u00e4 tulee olla vapaus valita. Ongelmia syntyy siit\u00e4, ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 isoilla kirkoilla haja-asutusalueiden asukkaiden elinolojen vaikeutuminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Palveluverkkoja karsitaan hirvitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tahdilla. Organisaatiot kasvavat, siiloutuvat, et\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja muuttuvat kasvottoman byrokraattisiksi. Rikottaanko perustuslakia vai hyvinvointialueiden rahoituslakia?<\/p>\n\n\n\n<p>Kannonkosken <strong>Johannes Lepp\u00e4nen<\/strong> (kesk.) istui useamman kauden perustuslakivaliokunnassa. Kun kyselin h\u00e4nelt\u00e4 vuosikausia sitten perustuslaista, totesi h\u00e4n: \u201dPerustuslain perusteht\u00e4v\u00e4 on suojella yksil\u00f6\u00e4 koneistoa ja yhteis\u00f6\u00e4 vastaan\u201d. Juuri nyt olemme tulleet sille rajalle!<\/p>\n\n\n\n<p>Maaseudun asujaimisto vanhenee ja k\u00e4y k\u00f6yhemm\u00e4ksi ja sairaammaksi. Otetaanko lis\u00e4\u00e4ntyneet yksikk\u00f6kustannukset oikeudenmukaisesti huomioon rahanjaossa? Palveluverkon liiallinen purkaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 osaltaan my\u00f6s haja-asutusalueiden elinvoimaa. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa juurien katkeamiseen.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>J\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti laskentatapaa ei haluta muuttaa. Sanovat, ett\u00e4 kyll\u00e4 se korjaa ajan my\u00f6t\u00e4 itse itsens\u00e4 \u2013 ihan varmasti, mutta sit\u00e4 odotellessa moni on jo vainaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Soten<\/span> rahanjako meni alkujaan pieleen liian monimutkaisen laskentakaavan ja hyvinvointialueiden tietoj\u00e4rjestelmien vajaatoiminnan vuoksi, mitk\u00e4 johtivat ty\u00f6l\u00e4\u00e4seen pelleilyyn diagnooseilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Oikeudenmukaisempaa ja helpompaa olisi ollut tukeutua v\u00e4est\u00f6rakenteeseen, kansanterveysindekseihin ja Kelan tilastoihin. J\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti laskentatapaa ei haluta muuttaa. Sanovat, ett\u00e4 kyll\u00e4 se korjaa ajan my\u00f6t\u00e4 itse itsens\u00e4 \u2013 ihan varmasti, mutta sit\u00e4 odotellessa moni on jo vainaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Diagnooseja suolletaan jo hein\u00e4seip\u00e4illekin ja raskaudesta tehd\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaissairaus. Kriittist\u00e4 on se, mit\u00e4 tapahtuu niille hyvinvointialueille, jotka j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kisassa takamatkalle ja se, halutaanko mitata sairautta vai hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Peliss\u00e4<\/span> voi k\u00e4yd\u00e4 kuin <strong>Aki Kaurism\u00e4en<\/strong> elokuvassa \u201dKauas pilvet karkaavat\u201d kuullussa <strong>Rauli Somerjoen<\/strong> kappaleessa \u201dPilvet karkaa, niin min\u00e4kin\u201d: \u201dEn tiennyt mit\u00e4 sain, kun tanssiin sinut hain\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>En todellakaan, ja t\u00e4ll\u00e4 en tarkoita elinvoimani perustaa: parisuhdettani paitsi positiivisessa merkityksess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvi el\u00e4\u00e4 juuristaan. Se konkretisoitui itsellenikin, kun vaihdoin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaen mullat kiinanruusuun. Karistelin vanhat mullat juurista niin perusteellisesti, ett\u00e4 kukan tarinahan p\u00e4\u00e4ttyi siihen.\u00a0 Kuvainnollisesti puhutaan ihmisenkin juurista. Tarmo Manni totesi vanhemmiten, ett\u00e4 Helsinkiin syntyi vain lentojuuria. Jos lapsena on joutunut vaihtamaan paikkakuntaa kovin usein, saattaa synty\u00e4 tunne, ettei ole oikein mist\u00e4\u00e4n kotoisin. Se ei [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":891,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"29.10.2025 7.59","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/891"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":8,"date":"2025-07-25T08:00:00","date_gmt":"2025-07-25T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/?p=8"},"modified":"2025-06-23T14:13:32","modified_gmt":"2025-06-23T11:13:32","slug":"takaisin-luontoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/takaisin-luontoon\/","title":{"rendered":"Takaisin luontoon"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4m\u00e4n ik\u00e4inen muistaa viel\u00e4 hyvin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun poliittisen kuohunnan. Silloin todellisuuspohjaisella realismilla ei ollut sijaa majatalossa, vaan ihan oikeustoimikelpoisiksi luokiteltavia kansalaisia hurahti hurmoksen viet\u00e4v\u00e4ksi. Pahimmillaan se johti henkiseen v\u00e4kivaltaan ja syrjimiseen erilaisissa organisaatioissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Todellisuuden valjettua, moni palasi hiiren hiljaa h\u00e4nt\u00e4 koipien v\u00e4liss\u00e4 omiensa pariin, mutta vain harva on ollut niin rohkea, ett\u00e4 on pyyt\u00e4nyt anteeksi. Tarkoitus ei ole j\u00e4lkiviisaana l\u00e4ll\u00e4tt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 erehtyminen on inhimillist\u00e4, mutta ei oppi ja kokemus ainakaan selv\u00e4p\u00e4isen\u00e4 ojaan kaada. Historiansa on hyv\u00e4 tuntea.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">N\u00e4iss\u00e4<\/span> melskeiss\u00e4 silloiset kaupunkilaisnuoret l\u00e4htiv\u00e4t valtaaman vanhaa, kun taas maalaiset rynt\u00e4siv\u00e4t parantamaan kansanterveytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4lkik\u00e4teen on mahdollista arvioida aktiviteettien tuloksia. Valtaajillakin on potentiaalinsa demokratian kehitt\u00e4misess\u00e4 ja tasa-arvon edist\u00e4misess\u00e4, mutta kansanterveydess\u00e4 tulokset ovat konkreettisemmin mitattavissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Reilussa viidess\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa suomalainen mies on saanut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 14 ja nainen 10 vuotta lis\u00e4\u00e4 elinik\u00e4\u00e4, ty\u00f6ik\u00e4isten sepelvaltimotautikuolleisuus on v\u00e4hentynyt yli 80 % ja kuolleisuus puolittunut samalla, kun yli 65-vuotiaiden kuolleisuus on l\u00e4hes kaksinkertaistunut. Savolainen toteaisi t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 se kokonaiskuolleisuus tuppaa kuitenkin olemaan 100 % ja yksi nokkoo kohti. Tuota ei ihminen muuta.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Ei<\/span> todellakaan kaikki ollut ennen paremmin kuin nyt, mutta mielest\u00e4ni muutamat asiat olivat. Yhteis\u00f6llisyys, heikommista huolehtiminen sek\u00e4 luonnon lakien ja perusasioiden ymm\u00e4rt\u00e4minen olivat.<\/p>\n\n\n\n<p>Maasta olemme tulleet, maa meid\u00e4t el\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja viimein k\u00e4tkee poveensa. Sen peruja seuraan edelleenkin sen paremmin tiedostamatta, tuleeko alkukes\u00e4st\u00e4 halla\u00f6it\u00e4, sataako riitt\u00e4v\u00e4sti ja mink\u00e4laiset ovat hein\u00e4poudat ja puintikelit. T\u00e4m\u00e4 kaikki siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 klassisen maanviljelyn harrastaminen j\u00e4i minulta poikavuosiin.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>En pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toivo vaan my\u00f6s haluan, ett\u00e4 keskustapuolueessamme palautetaan kansanterveyden edist\u00e4minen kunniaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">El\u00e4misen<\/span> edellytysten ymm\u00e4rt\u00e4minen on mit\u00e4 syvimmin alkiolaisuutta, maalaisliittolaisuutta ja nykyist\u00e4 keskustalaisuutta. Siihen kuuluu lapsuuden ja ydinperheen tukeminen, yst\u00e4v\u00e4t, yhteis\u00f6llisyys, parisuhteet ja yhteis\u00f6n moninaiset tukipilarit. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat ohentuneet viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy moninaisena pahoinvointina etenkin lasten ja nuorten mutta my\u00f6s i\u00e4kk\u00e4iden keskuudessa ja peruskoulussammekin.<\/p>\n\n\n\n<p>En pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toivo vaan my\u00f6s haluan, ett\u00e4 keskustapuolueessamme palautetaan kansanterveyden edist\u00e4minen kunniaan. Olen saanut siit\u00e4 mieluisia viestej\u00e4 viel\u00e4p\u00e4 niin, ett\u00e4 suorastaan toivo asetetaan meihin. Katsotaan, ett\u00e4 se sopii parhaiten juuri Suomen Keskustan agendaan.<\/p>\n\n\n\n<p>En voi olla t\u00e4st\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 samaa mielt\u00e4. On kunnia-asiamme panna t\u00e4m\u00e4 toimeksi.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n ik\u00e4inen muistaa viel\u00e4 hyvin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun poliittisen kuohunnan. Silloin todellisuuspohjaisella realismilla ei ollut sijaa majatalossa, vaan ihan oikeustoimikelpoisiksi luokiteltavia kansalaisia hurahti hurmoksen viet\u00e4v\u00e4ksi. Pahimmillaan se johti henkiseen v\u00e4kivaltaan ja syrjimiseen erilaisissa organisaatioissa. Todellisuuden valjettua, moni palasi hiiren hiljaa h\u00e4nt\u00e4 koipien v\u00e4liss\u00e4 omiensa pariin, mutta vain harva on ollut niin rohkea, ett\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":891,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Yleinen","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/category\/yleinen\/","sm_post_create_date_time":"25.7.2025 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/891"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/tapani-kiminkinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]