Talousnobelistin työtä käytetään jo hyväksi poliittisessa päätöksenteossa – myös Suomessa
Taloustieteen Nobel-palkinnon voittanutta yhdysvaltalaista Richard H. Thaleria pidetään käyttäytymistaloustieteen perustajana, jolle ihmiset eivät ole perinteisen taloustieteen odottamia rationaalisia toimijoita, vaan he tekevät myös muita kuin järkeviä päätöksiä.
– Hän on kehittänyt lähestymistapaa, jolla voidaan jäsentää ja ennustaa poikkeavaa käyttäytymistä, kertoo ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin professori Topi Miettinen.
Miettisen mukaan Thalerin mallit ovat monimutkaisempia kuin yksinkertaistavat perinteisen taloustieteen mallit. Hän on kuitenkin julkaissut myös kansantajuisia kirjoituksia.
Thalerin tutkimusten avulla on pystytty muun muassa pienentämään Yhdysvaltain eläkeongelmaa, joka johtuu siitä, että ihmiset laittavat säästöön liian vähän rahaa eläkepäiviä varten. Ihmisiä on ikään kuin ”tuupattu” tekemään itselleen edullisempia päätöksiä.
Miettisen mukaan käyttäytymistaloustieteen tutkimus on maailmalla laajaa ja suosittua, mutta Suomessa tutkimus on lapsenkengissä, vaikka poliittiset pääksentekijät tunnistavat jo ongelmat.
– Valtioneuvoston politiikan valmistelussa kuunnellaan tarkalla korvalla tutkijoita, jotka ovat tästä alasta kiinnostuneita, Miettinen arvioi.
Thalerilta on suomennettu yksi teos, ”Väärin käyttäytyminen – käyttäytymistaloustieteen synty”. Kirjan julkaisi Terra Cognita -kustantamo vuonna 2015.
Miettisen mukaan Nobel-palkinto tunnustaa merkityksen, joka 72-vuotiaan Thalerin tutkimuksilla on ollut 1970–1980-luvuilta lähtien. Hän on käsitellyt sittemmin montaa erilaista taloustieteellistä teemaa.
Esimerkkinä on ihmisten oikeustajun vaikutus taloudellisiin päätöksiin. Keskeistä ovat myös ”mielen tilit”, mikä tarkoittaa sitä, että ihmiset pyrkivät parhaimpaan mahdolliseen tulokseen eri osa-alueilla mutta eivät tee päätöksiä kokonaisvaltaisesti. Tällöin päätökset voivat kenties johtaa itselle haitallisiin päätöksiin.
Thaler toimii Chicagon yliopiston taloustieteen professorina.