Orpo kehottaa varautumaan verokilpaan
Hallituksella ei valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ole suunnitteilla suuria muutoksia yritysverotukseen.
Verotuksen on kuitenkin hänen mukaansa pysyttävä kilpailukykyisenä, kun Suomi kilpailee yritysten pääkonttoreista ja investoinneista.
Orpo viittaa länsinaapuri Ruotsiin, jossa pohditaan yhteisöverotuksen keventämistä nykyisestä 22 prosentista 20 prosenttiin. Vero alenisi näin samalle tasolle, johon Suomi sen kevensi vuonna 2014.
– Se, että olemme pärjänneet kilpailussa aikaisemmin, ei takaa sitä välttämättä enää tulevina vuosina, Orpo sanoi Keskuskauppakamarin veropäivässä Helsingissä keskiviikkona.
Ruotsissa tosin vastapainoksi harkitaan, että yritysten mahdollisuuksia korkovähennyksiin rajoitettaisiin. Tavoitteena on ollut vaikeuttaa korkovähennyksiä hyödyntävää aggressiivista verosuunnittelua.
Lisäpaineita saattaa tulla myös Yhdysvalloista.
Presidentti Donald Trumpin odotetaan nyt keskittyvän veronkevennyksiin, kun lupailtu terveydenhuoltouudistus ei näytä etenevän. Jos veroale toteutuu ja Britannia seuraa perässä, tällä voi olla vaikutuksia meillekin, Orpo arvioi.
Trumpin suunnitelmana on muun muassa ollut, että yritysveroja leikattaisiin 35 prosentista jopa 15 prosenttiin.
Yritysverotusta isompana pulmana Suomessa Orpo pitää kokonaisveroastetta. Esimerkiksi Ruotsissa keskituloinen palkansaaja maksaa noin kuusi prosenttiyksikköä matalampaa tuloveroa kuin Suomessa.
Orpo toisti, että hallituksen talouspolitiikan linjan muuttamiseen ei ole nyt varaa eikä perusteita.
– Noususuhdanteesta huolimatta julkinen taloutemme on alijäämäinen eikä työllisyysasteemme yllä sellaiselle pohjoismaiselle tasolle, joka turvaisi yhteiskunnan palvelujen kestävän rahoituksen.
Alkamassa on myös työ verotusjärjestelmän pidemmän aikavälin kehittämiseksi. Tästä yritys- ja henkilöverotukseen keskittyvästä ”tiekartasta” toivotaan Orpon mukana pohjaa seuraaviin hallitusneuvotteluihin.
Valmistelu tehdään Orpon mukana puhtaalta pöydältä ilman yksittäisiä tavoitteita. Tarkoitus on kuulla myös puolueita, vaikka esityksille voi olla vaikea löytää laaja tukea.
– Jos ratkaisu olisi sellainen, jolla olisi parlamentaarista hyväksyntää, niin silloin päästäisin hallituskauden vaihtumisesta johtuvasta epävarmuudesta. Tämä voi olla haastavaa, hän viittasi esimerkiksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton näkemyseroihin.
Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell varoitti tuhlaamasta hankkeen mahdollisuuksia pelkkään hienosäätöön.
– Verojärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen ja uudistaminen yli hallituskausien on keskeisessä asemassa, kun luodaan yritystoiminnan edellyttämää vakaata toimintaympäristöä. Elinkeinoelämän kannalta oleellista on, että verojärjestelmä on ennakoitava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen ja että yritysten verotaakka ei kokonaisuudessa ainakaan lisäänny.
Budjettiriihessä sovittua uudistustyötä vetää ylijohtaja Terhi Järvikare valtiovarainministeriöstä.
Kello 17.15 lisäys Ruotsin korkovähennnyssuunitelmista.