Kreikan orastava velkakriisi puskettiin eteenpäin
EU-instituutiot ja IMF palaavat pian Ateenaan tarkoituksenaan jatkaa neuvotteluita Kreikan uudesta lainaerästä.
Neuvottelut lainoittajien ja Kreikan välillä ovat olleet lukossa jo viikkoja.
Maanantaina Brysselissä kokoontuneet euroministerit saivatkin eteensä pelkän tilannekatsauksen, eikä poliittista päätöstä Kreikan lainaohjelman etenemisestä ollut mahdollista tehdä.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem toivoi kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että euroryhmä pystyisi palaamaan asiaan mahdollisimman pian – kunhan instituutiot ovat päässeet sopuun.
Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa.
Akuuttia hätää maalla ei siis ole, mutta euromaat pelkäävät lähikuukausien vaalien ja poliittisten vääntöjen vaikeuttavan entisestään päätöksentekoa.
– Emme halua riskeerata luottamusta, joka viime aikoina on ollut palautumassa, Dijsselbloem sanoi.
Neuvotteluita jatketaan hänen mukaansa Kreikan vero-, eläke- ja työmarkkinauudistuksista. Huomio on siirtymässä säästöistä rakenteellisiin uudistuksiin.
– Paljon työtä on tehty budjetin tasapainottamiseksi, ja tilanne on paljon parempi kuin vielä muutama vuosi sitten.
Ristiriitoja neuvotteluissa on herättänyt se, että EU:n instituutiot ovat olleet kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa eri linjoilla siitä, mitä Kreikalta voidaan edellyttää.
Euromaat haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja.
IMF pitää tavoitetta epärealistisena. Rahasto vaatii myös helpotuksia Kreikan velkataakkaan, mitä euromaiden on vaikeaa hyväksyä.
Erimielisyydet on ratkaistava, sillä moni euromaa edellyttää valuuttarahaston tuloa mukaan lainaohjelmaan.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, että paineet päätöksenteolle kasvavat kesän lähestyessä.
– Eivät vaalit sitä helpommaksi tee. Se on selvää, että ne vaikeuttavat jo ihan teknisesti neuvotteluiden käymistä.