Venäjä-pakotteita kritisoinut vapauspuolue kasvoi Itävallan suurimmaksi – näin muutos voi näkyä Euroopassa
Itävallan suhtautuminen Venäjä-pakotteisiin ja Ukraina-tukeen tuskin vaihtuu äkillisesti Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) vaalivoiton takia. Poliittinen paine maan sisällä voi silti tehdä joistain asioista EU-pöydässä yhä hankalampia.
Näin voi kiteyttää kommentit kolmen EU-maan diplomaateilta, joilta STT kysyi Itävallan vaalien mahdollisesta vaikutuksesta unionin Ukraina- ja Venäjä-politiikkaan.
Itävallasta käsin maata tarkkaileva suurlähettiläs Nina Vaskunlahti arvioi, että Itävalta tuskin lipeää EU:n riveistä.
– Kyllähän he ymmärtävät sen, että suvereeniin valtioon on hyökätty, ja se ei ole tapa vuonna 2024 hakea itsellensä asemaa ja vaikutusvaltaa. Voi olla, että keskustelusta tulee hankalampaa. Mutta se jää nähtäväksi, hän sanoo.
Brysselissä asemapaikkaansa pitävät diplomaatit kommentoivat odotuksiaan nimettömästi, jotta he voivat puhua vapaasti. Esimerkiksi eräs lähde arvioi, että tulevasta hallituskoalitiosta riippumatta radikaalin oikeiston vaalivoitto ei välttämättä näy radikaalina muutoksena EU-politiikassa.
– Sävy tulee olemaan selvästi erilainen, mutta sisällöllisesti voi olla enemmän jatkuvuutta kuin radikaalia muutosta, hän arvioi.
Itävallan vapauspuolue on maahanmuuttovastainen ja EU-kriittinen. Vaaliohjelmassaan puolue katsoo, että puolueettomuuden vastainen asenne Ukrainan sodassa on vahingoittanut Itävaltaa enemmän kuin Venäjää.
Sunnuntain vaaleissa puolue sai jopa 29 prosenttia äänistä, mutta silti sen on äärimmäisen hankalaa päästä hallitukseen.
Vapauspuoluetta johtaa ristiriitaisia tunteita herättävä Herbert Kickl, jonka kanssa muut puolueet eivät halua muodostaa hallitusta. Epäselvää on toistaiseksi se, voisiko Kickl saada puolueensa hallitukseen Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) kanssa jättäytymällä itse sivuun.
Kansanpuolue ja vihreät muodostavat koalition väistyvässä hallituksessa. Liittokanslerina on kansanpuoluetta johtava Karl Nehammer.
Eräs diplomaattilähde Brysselistä arvioi, että mahdolliset uudet hallituskoalitiot voivat olla vapauspuolue ja kansanpuolue, kansanpuolue ja sosiaalidemokraatit tai laaja hallituskoalitio ilman vapauspuoluetta.
Hän nostaa esille, että maan presidentti Alexander van der Bellen ei ole puheidensa perusteella antamassa tehtäväksi hallituksen muodostamista puolueelle, joka ei kunnioita oikeusvaltiota ja EU-tasoista yhteistyötä. Hän näyttää viittaavan vapauspuolueeseen.
Itävallan perustuslaki mahdollistaisi van der Bellenin esille nostaman ratkaisun, vaikka yleensä suurin puolue on vastannut hallituksen muodostamisesta. Asiaa kommentoinut diplomaattilähde pitää kuitenkin selvänä, että noin suurella vaalituloksella vapauspuolue voi joka tapauksessa vaikuttaa politiikkaan tavalla tai toisella.
Vapauspuolueen tie kansleripuolueeksi tai osaksi hallitusta näyttää siis kiviseltä. Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta kirjoittaa kuitenkin viestipalvelu X:ssä, että puolueen syrjäyttäminen voisi kasvattaa sen suosiota.
Hän nostaa esille, että oikeiston ja vasemmiston yhteistyö Itävallassa kariutui aiemmin ristiriitoihin maahanmuuttopolitiikassa ja talouspolitiikassa, joihin äänestäjät ovat halunneet muutosta.
– Teknokraattinen hallitus voi lisätä edelleen FPÖ:n kannatusta, joka on nojannut kustannustason nousun ohella koronapolitiikan kritiikkiin. Oppositioasema monella rintamalla on selvästi hyödyttänyt FPÖ:tä.