[{"id":76,"date":"2019-05-24T10:01:23","date_gmt":"2019-05-24T07:01:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=76"},"modified":"2019-05-24T10:34:36","modified_gmt":"2019-05-24T07:34:36","slug":"prikaati-suomen-tueksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/prikaati-suomen-tueksi\/","title":{"rendered":"Prikaati Suomen tueksi"},"content":{"rendered":"

Ruotsissa julkistettiin toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Bj\u00f6rn von Sydovin<\/strong> johtaman parlamentaarisen ryhm\u00e4n puolustusselvitys vuosille 2021-25.<\/p>\n

Selonteon l\u00e4ht\u00f6kohta on inhorealistinen, mutta ei en\u00e4\u00e4 uusi: aseellista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ruotsia vastaan ei voida poissulkea.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisesta rahoitusehdotuksineen ovat sen mukaisia. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 kumppanuuksia syvennet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 Ruotsin puolueet ovat yht\u00e4 mielt\u00e4, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista eiv\u00e4t.<\/p>\n

Puolustusselvitys synnytti sis\u00e4poliittisen kiistan.<\/p>\n

Jos von Sydovin ryhm\u00e4n ehdotukset toteutetaan, puolustusm\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen osuus bruttokansantuotteesta nousisi yhdest\u00e4 prosentista 1.5 prosenttiin. Se on iso hypp\u00e4ys.<\/p>\n

Ruotsin<\/span> suhtautuminen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on muuttunut olennaisesti. Krimin ja Ukrainan tapahtumat her\u00e4ttiv\u00e4t.<\/p>\n

Viel\u00e4 2000-luvun alussa minullekin vakuuteltiin, ett\u00e4 eih\u00e4n Ruotsia uhkaa aseellinen hy\u00f6kk\u00e4ys, vaan ett\u00e4 puolustusvoimia tulee kehitt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 kriisinhallintateht\u00e4vi\u00e4 varten.<\/p>\n

Kuten tied\u00e4mme, Ruotsi p\u00e4\u00e4tti luopua yleisest\u00e4 asevelvollisuudesta vuonna 2009. Puolustuksen alasajo nimenomaan maavoimien osalta ehti pitk\u00e4lle.<\/p>\n

Nyt Ruotsi yritt\u00e4\u00e4 palauttaa puolustuskyky\u00e4 eritoten maavoimien osalta. Hidasta on\u00a0\u2013 ja vaivalloistakin. Yleinen asevelvollisuus palautettiin vuonna 2017.<\/p>\n

Suomi <\/span>ja Ruotsi ovat edenneet kahdenv\u00e4lisess\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6ss\u00e4 rohkeasti.<\/p>\n

Siin\u00e4 ei ole tarkkaa tavoitetta, mutta ei ole rajoitteitakaan muuten kuin se, ett\u00e4 kumpikaan ei ole innostunut puolustussopimuksista. Menn\u00e4\u00e4n askel askeleelta eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Sydovin ryhm\u00e4 esitti, ett\u00e4 Ruotsi valmistautuu l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n 5000 sotilaan maavoimien prikaatin Suomen tueksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Se on uutinen.<\/p>\n

Ehdotus 5000 sotilaasta on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4lle huomiolle ainakin Suomessa. Pid\u00e4n luonnollisena, ett\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n olevissa hallitusneuvotteluissa S\u00e4\u00e4tytalolla otetaan vahvastikin kantaa Suomi-Ruotsi-yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen puolesta.<\/p>\n

Kun my\u00f6hemmin v\u00e4rk\u00e4t\u00e4\u00e4n selontekoja, t\u00e4h\u00e4n teemaan on syyt\u00e4 paneutua perusteellisesti.<\/p>\n

Ruotsin<\/span> p\u00e4\u00e4ministeri ilmoitti hallituksensa esitt\u00e4ytymistilaisuudessa, ett\u00e4 Ruotsi ei hae Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 ja ett\u00e4 Suomi-yhteisty\u00f6 on prioriteetti.<\/p>\n

L\u00f6fvenin<\/strong> ilmoitus edustaa jatkuvuutta. Ruotsi-yhteisty\u00f6 on meille eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomi ei ole sotienj\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 haihatellut omassa puolustuspolitiikassaan. Historia on opettanut. On kyett\u00e4v\u00e4 puolustamaan omaa maata kaikissa olosuhteissa.<\/p>\n

Oma puolustus on rakennettava niin vahvaksi, ett\u00e4 se ennalta ehk\u00e4isee vihollisaikeita meit\u00e4 vastaan. Senkin takia olemme s\u00e4ilytt\u00e4neet yleisen asevelvollisuuden ja kehitt\u00e4neet sit\u00e4 jatkuvasti.<\/p>\n

Suomi\u00a0\u2013 pit\u00e4ess\u00e4\u00e4n tiukasti huolen omasta puolustuksestaan\u00a0\u2013 vahvistaa It\u00e4meren alueen ja pohjoisen Euroopan vakautta ja turvallisuutta yhdess\u00e4 Ruotsin kanssa.<\/p>\n

Suomi ja Ruotsi ovat ”vakausvaltioita”.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsissa julkistettiin toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Bj\u00f6rn von Sydovin johtaman parlamentaarisen ryhm\u00e4n puolustusselvitys vuosille 2021-25. Selonteon l\u00e4ht\u00f6kohta on inhorealistinen, mutta ei en\u00e4\u00e4 uusi: aseellista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ruotsia vastaan ei voida poissulkea. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisesta rahoitusehdotuksineen ovat sen mukaisia. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 kumppanuuksia syvennet\u00e4\u00e4n. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 Ruotsin puolueet ovat yht\u00e4 mielt\u00e4, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista eiv\u00e4t. Puolustusselvitys synnytti sis\u00e4poliittisen kiistan. Jos von […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[3,4,5],"class_list":["post-76","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-kaariainen","tag-puolustus","tag-politiikka"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"24.5.2019 10.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":75,"date":"2019-03-15T11:57:38","date_gmt":"2019-03-15T09:57:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=75"},"modified":"2019-03-15T13:00:39","modified_gmt":"2019-03-15T11:00:39","slug":"nuoret-ja-tasavalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/nuoret-ja-tasavalta\/","title":{"rendered":"Nuoret ja tasavalta"},"content":{"rendered":"

Ensi kes\u00e4n\u00e4 17.7. tulee kuluneeksi 100 vuotta tasavaltalaisen hallitusmuodon voimaanastumisesta. Valtionhoitaja Mannerheim<\/strong> vahvisti sen vasten hakoisesti.<\/p>\n

Jo viikon kuluttua ensimm\u00e4isen perustuslain voimaantulosta eduskunta valitsi perustuslain p\u00e4\u00e4kirjoittajan K.J.St\u00e5hlbergin<\/strong> Suomen ensimm\u00e4iseksi presidentiksi. Keskustavoimat –Santeri Alkio<\/strong> maalaisliitosta – olivat tasavaltakamppailun k\u00e4rkivoimia.<\/p>\n

Viikko <\/span>sitten julkistetun nuorisobarometrin mukaan per\u00e4ti 65 % nuorista ilmoitti olevansa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jonkin verran kiinnostunut politiikasta.<\/p>\n

Nousua kymmenen vuoden takaiseen oli 20 %- yksikk\u00f6\u00e4. My\u00f6nteist\u00e4 tietoa vahvistaa se, ett\u00e4 vain vajaa 10 % ei ollut lainkaan kiinnostunut, kun v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien osuus 10 vuotta aiemmin oli 20 %:n paikkeilla.<\/p>\n

Lohdullinen barometrin yksitt\u00e4inen tieto oli se, ett\u00e4 nuoret uskovat vaikuttamismahdollisuuksiin. \u00c4\u00e4nest\u00e4misen lis\u00e4ksi vaikuttaa voi ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja keskusteluilla sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n

Professori Hanna Wass<\/strong> sanoi taannoin, ett\u00e4 Suomi on \u00e4\u00e4nest\u00e4misen suhteen luokkayhteiskunta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen ja toisen tasavallan vuosikymmenin\u00e4 Suomi nousi luokkayhteiskunnasta tasa-arvoiseksi hyvinvointivaltioksi nimenomaan \u00e4\u00e4nest\u00e4misen voimalla. Etenkin v\u00e4h\u00e4osaisten vaikuttamiskanava on ollut \u00e4\u00e4ni vaaleissa. Niin se on t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n

Nuorisobarometrin mittaustuloksissa on huolestuttavaa se, ett\u00e4 koulutustausta vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti politiikkakiinnostuneisuuteen. Yliopisto- opiskelijoista 80 % on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jonkin verran kiinnostunut, mutta ammattikoululaisista vain 45 %. Wassin p\u00e4\u00e4telm\u00e4 nousee juuri t\u00e4st\u00e4 erosta.<\/p>\n

Tasavallan ydin on osallisuus.<\/p>\n

Keskustalaiset ajoivat 100 vuotta sitten tasavaltaa, koska eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet harvainvaltaa – eiv\u00e4tk\u00e4 hyv\u00e4ksy t\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Se toteutuu paljolti – ei tietenk\u00e4\u00e4n kokonaan – vaalien ja \u00e4\u00e4nest\u00e4misen kautta.<\/p>\n

Parlamentaarinen demokratia toteuttaa tasavaltaa. Sen elinvoimaisuus riippuu ainakin kahdesta asiasta.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin; mit\u00e4 aktiivisemmin v\u00e4ki \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, sen vankemmalla pohjalla on tasavalta – ja my\u00f6s yhteiskuntarauha. Toisekseen; tuloksistaan j\u00e4rjestelm\u00e4 tunnetaan. Jos parlamentaarinen hallitsemistapa toteuttaa kansalaisia tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 politiikka, se on vahvoilla autorit\u00e4\u00e4risiin j\u00e4rjestelmiin verrattuna.<\/p>\n

Eduskunta on siin\u00e4 avainasemassa. On kyett\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Nuorten<\/span> kasvava kiinnostus politiikkaan ja usko vaikutusmahdollisuuksiin lupaa hyv\u00e4\u00e4 tasavallan elinvoimaisuudelle.<\/p>\n

Keskusta voisi viritell\u00e4 julkista keskustelua tasavallan tulevaisuudesta ja parlamentaarisen demokratian elinvoimaisuudesta nimenomaan suomalaisten osallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Olisi perusteltua, ett\u00e4 tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisp\u00e4iv\u00e4 17.7. otettaisiin viralliseksi liputusp\u00e4iv\u00e4ksi. Toimikoon se, jolle t\u00e4m\u00e4 asia kuuluu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensi kes\u00e4n\u00e4 17.7. tulee kuluneeksi 100 vuotta tasavaltalaisen hallitusmuodon voimaanastumisesta. Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti sen vasten hakoisesti. Jo viikon kuluttua ensimm\u00e4isen perustuslain voimaantulosta eduskunta valitsi perustuslain p\u00e4\u00e4kirjoittajan K.J.St\u00e5hlbergin Suomen ensimm\u00e4iseksi presidentiksi. Keskustavoimat –Santeri Alkio maalaisliitosta – olivat tasavaltakamppailun k\u00e4rkivoimia. Viikko sitten julkistetun nuorisobarometrin mukaan per\u00e4ti 65 % nuorista ilmoitti olevansa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jonkin verran kiinnostunut politiikasta. Nousua […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.3.2019 11.57","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":74,"date":"2019-01-04T08:46:46","date_gmt":"2019-01-04T06:46:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=74"},"modified":"2019-02-26T13:41:48","modified_gmt":"2019-02-26T11:41:48","slug":"presidentin-puhe-pakottaa-pohtimaan-hyvaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/presidentin-puhe-pakottaa-pohtimaan-hyvaa\/","title":{"rendered":"Presidentin puhe pakottaa pohtimaan hyv\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta on kiitelty l\u00e4hes kaikilta suunnilta. Aihetta on. Olihan se kopsakka puhe.<\/p>\n

Puheen lopussa\u00a0\u2013 ilmastonmuutokseen liittyen ja ennen Eeva Kilven runoa\u00a0\u2013 presidentti Sauli Niinist\u00f6 <\/strong>asetti aikamoisen teht\u00e4v\u00e4n, jota kannattaisi pureskella.<\/p>\n

Niinist\u00f6 sanoi: \u201dMeid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 uudelleen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 koostuu se hyv\u00e4, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseli\u00e4s. Uusi hyv\u00e4 voi siten olla entist\u00e4 parempi.\u201d<\/p>\n

Kiteytys haastaa pohtimaan yhteiskunnan ja maailman suuntaa; t\u00e4ss\u00e4 kommentin poikanen.<\/p>\n

On kysytt\u00e4v\u00e4<\/span>, mik\u00e4 on ollut ja on se hyv\u00e4, jonka tavoittelun yhten\u00e4 ei-tahdottuna seurauksena on ilmaston l\u00e4mpeneminen, joka uhkaa olemassaoloamme. Se hyv\u00e4 on kuitenkin ollut i\u00e4t ja ajat laajasti hyv\u00e4ksytty yhteinen tavoite.<\/p>\n

Paljon my\u00f6nteist\u00e4 on toki saavutettu meill\u00e4 ja muualla, kuten esimerkiksi Roslingin mainio kirja \u201dFaktojen maailma\u201d todistaa.<\/p>\n

Onko kuitenkin hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty lyhytn\u00e4k\u00f6isesti?<\/p>\n

Hyv\u00e4n tavoittelussa materialistinen el\u00e4m\u00e4nk\u00e4sitys on ottanut ylivallan. Se on polkenut niin ihmisyytt\u00e4 kuin luontoakin. Ilmaston muutoksen hallitsemisessa on ment\u00e4v\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien teknisten ratkaisujen ohi perimm\u00e4isen \u00e4\u00e4relle: joutuu pohtimaan presidentin asettamaa kysymyst\u00e4.<\/p>\n

Ihmisen hyv\u00e4 koostuu paljon muusta kuin aineellisesta hyv\u00e4st\u00e4; kohtuullinen toimeentulo toki kuuluu siihen hyv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Luontosuhteemme, v\u00e4limme toisten ihmisten kanssa, itsens\u00e4 sivist\u00e4minen, henkinen tasapaino, hengellisyys ja aito osallisuus voivat olla sit\u00e4 uutta hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toisekseen <\/span>presidentin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 \u201dmeid\u00e4n\u201d panee kysym\u00e4\u00e4n, keiden meid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n sen uuden hyv\u00e4n koostumus.<\/p>\n

Hyvinvointivaltion vuosikymmenten mittaisen rakentamisen pohjana on ollut enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n julkilausuttu ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta, turvallisuudesta ja kaikkien ihmisten osallistamisesta. Se on ollut pitk\u00e4lti yhteinen m\u00e4\u00e4rittely; kaikki ovat vannoneet perustellusti hyvinvointivaltion puolesta.<\/p>\n

Eik\u00f6h\u00e4n uudenkin hyv\u00e4n m\u00e4\u00e4rittely ole sek\u00e4 henkil\u00f6kohtainen ett\u00e4 yhteinen teht\u00e4v\u00e4? Siin\u00e4 ollaan politiikan ytimess\u00e4.<\/p>\n

\n

Hyv\u00e4 rakentuu keskustelujen kautta.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Hyv\u00e4 rakentuu<\/span> keskustelujen kautta. Nyt siihen on erinomainen mahdollisuus, kun puolueet ja ehdokkaat valmistautuvat vaaleihin. Vaaliohjelmia rustaillaan ja iskulauseita kehitell\u00e4\u00e4n. Vaalien j\u00e4lkeen on uusien tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyn aika\u00a0\u2013 yhdess\u00e4.<\/p>\n

Tulisihan vaalikeskusteluihin uudenlaista ryhti\u00e4, kun tai jos puolueet hahmottelisivat, millaista on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ilmastonmuutosta hillitsev\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa ja maailmassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta on kiitelty l\u00e4hes kaikilta suunnilta. Aihetta on. Olihan se kopsakka puhe. Puheen lopussa\u00a0\u2013 ilmastonmuutokseen liittyen ja ennen Eeva Kilven runoa\u00a0\u2013 presidentti Sauli Niinist\u00f6 asetti aikamoisen teht\u00e4v\u00e4n, jota kannattaisi pureskella. Niinist\u00f6 sanoi: \u201dMeid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 uudelleen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 koostuu se hyv\u00e4, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseli\u00e4s. Uusi hyv\u00e4 voi siten olla […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.1.2019 8.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":73,"date":"2018-10-15T15:04:34","date_gmt":"2018-10-15T12:04:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=73"},"modified":"2018-10-15T16:07:00","modified_gmt":"2018-10-15T13:07:00","slug":"siviilielama-odottaa-keskustakonkaria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/siviilielama-odottaa-keskustakonkaria\/","title":{"rendered":"Siviiliel\u00e4m\u00e4 odottaa keskustakonkaria"},"content":{"rendered":"

Monet ovat toivottaneet meik\u00e4l\u00e4isen \u201dtervetulleeksi siviiliin\u201d, kun kerroin 13.8., etten pyri eduskuntavaaliehdokkaaksi. Toivotus on ollut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni plusmerkkinen.<\/p>\n

Ilmoitukseni vastaanotto on ollut ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen. Ainahan joukkoon mahtuu l\u00e4rv\u00e4ily\u00e4, mutta se taitaa kuuluu politiikkaan.<\/p>\n

Seitsenkymppisen siirtyminen sivuun on luonnollinen asia. L\u00e4hes puoli vuosisataa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yli 30 vuotta eduskunnassa riitt\u00e4v\u00e4t \u201dkansalaispalvelukseksi\u201d.<\/p>\n

Useimmat suurten ik\u00e4luokkien naiset ja miehet ovat j\u00e4tt\u00e4neet ajat sitten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n. Nyt on tullut meid\u00e4n poliitikkojen aika tehd\u00e4 samoin, mutta ei kaikkien. Joita kuita seitsenkymppisi\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 ja valitaankin eduskuntaan.<\/p>\n

Eih\u00e4n meik\u00e4l\u00e4isen vet\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4t\u00f6s yhdess\u00e4 kes\u00e4ss\u00e4 syntynyt; sen juuret ovat vuosien takana.\u00a0<\/p>\n

Annan arvoa <\/span>keskustan johtonaisille ja -miehille siit\u00e4, ett\u00e4 saan vet\u00e4yty\u00e4 rauhassa ilman muodollisiakaan houkutteluja jatkaa politiikassa.<\/p>\n

Aiemmin puoluejohto on vedonnut tiukassa paikassa \u2013\u00a0aina vaalien alla \u2013\u00a0l\u00e4hte\u00e4 \u201dviel\u00e4 kerran\u201d puolueen edun nimiss\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitin <\/span>Facebookissa 13.8. politiikan nikamakohdasta: \u201dNikamakohdassa on siisti\u00e4 antaa tilaa politiikan nykymeininkiin ja -tyyliin paremmin sopiville voimille.\u201d<\/p>\n

Kysymysten kysymys nikamakohdassa kuuluu: minne keskusta on matkalla, mist\u00e4 se tunnetaan ja mihin sit\u00e4 tarvitaan?<\/p>\n

Puolueen tarkoitusta on pohdittava alituiseen eik\u00e4 milloinkaan saa tuudittautua luuloon ikuisesta menestyksest\u00e4 ainakaan sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 on sit\u00e4 menestytty t\u00e4h\u00e4nkin asti ja ett\u00e4 mahdollista alam\u00e4ke\u00e4 seuraa automaattisesti yl\u00e4m\u00e4ki.<\/p>\n

Keskusta <\/span>politiikallaan ja toiminnallaan itse ratkaisee, kuinka sille puolueena k\u00e4y. Sill\u00e4 on puolestaan iso merkitys sek\u00e4 Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle asemalle, ett\u00e4 yhteiskunnan sis\u00e4iselle kehitykselle.<\/p>\n

Yhteiskuntarauhaa rakentavalla ihmisyyspuolueella on tulevaisuutta: eheys-, ylisukupolvisuus-\u00a0 ja vihreystavoitteet luovemmin ja r\u00e4v\u00e4k\u00e4mmin esille \u2013\u00a0ja muutenkin sit\u00e4 rataa. Ilmastonmuutos antaa jykev\u00e4n taustan keskustalaiselle linjanvedolle.<\/p>\n

Siviiliss\u00e4 on aikaa n\u00e4idenkin pohtimiseen mets\u00e4reissuilla ja nuotiolla, yksikseen ja kavereiden kanssa. Ja voihan sit\u00e4 kirjoittaa kirjankin menneist\u00e4 ja tulevista, jos voimia on.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monet ovat toivottaneet meik\u00e4l\u00e4isen \u201dtervetulleeksi siviiliin\u201d, kun kerroin 13.8., etten pyri eduskuntavaaliehdokkaaksi. Toivotus on ollut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni plusmerkkinen. Ilmoitukseni vastaanotto on ollut ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen. Ainahan joukkoon mahtuu l\u00e4rv\u00e4ily\u00e4, mutta se taitaa kuuluu politiikkaan. Seitsenkymppisen siirtyminen sivuun on luonnollinen asia. L\u00e4hes puoli vuosisataa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yli 30 vuotta eduskunnassa riitt\u00e4v\u00e4t \u201dkansalaispalvelukseksi\u201d. Useimmat suurten ik\u00e4luokkien naiset ja miehet ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-73","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.10.2018 15.04","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":72,"date":"2018-08-06T11:24:07","date_gmt":"2018-08-06T08:24:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=72"},"modified":"2018-08-06T12:13:15","modified_gmt":"2018-08-06T09:13:15","slug":"neljasta-kolmeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/neljasta-kolmeen\/","title":{"rendered":"Nelj\u00e4st\u00e4 kolmeen"},"content":{"rendered":"

Melkeinp\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 saamme uusia tietoja ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4. Pitk\u00e4t helteet meill\u00e4 ja Etel\u00e4-Euroopan enn\u00e4tyskuumuus s\u00e4vytt\u00e4v\u00e4t pohdiskelua ilmastonmuutoksesta.<\/p>\n

Ehk\u00e4 siin\u00e4 tulee ajautuneeksi liiankin pessimistisiin mietteisiin. \u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6t on pakko noteerata.<\/p>\n

Ilmasto on muuttunut aina, sen tied\u00e4mme historiasta. Nyt l\u00e4mpeneminen tuntuu vastaansanomattoman selv\u00e4lt\u00e4 trendilt\u00e4 eri puolilla maailmaa \u2013 ja vauhti alkaa hirvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Viime viikolla kerrottiin, ett\u00e4 Ruotsin korkeimman tunturin huippu ei ole Kebnekaisen Sydtoppen, vaan Nordtoppen: j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 sulaa, kivi pysyy.<\/p>\n

Tutkijat <\/span>joutuvat vastaamaan medialle, mit\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen merkitsee Suomelle, jonka ilmasto l\u00e4mpenee suhteessa eniten. T\u00e4m\u00e4 keskustelu kiihtyy ja saakin kiihty\u00e4. L\u00e4mpeneminen seurauksineen tunkeutuu el\u00e4m\u00e4\u00e4mme monelta kantilta.<\/p>\n

Mutkia oikoen vastaus on: nelj\u00e4 vuodenaikaa Etel\u00e4-Suomessa ja korkeammallakin ovat historiaa, ja siirrymme v\u00e4hitellen kolmeen vuodenaikaan. Talvi, lumi ja pakkanen ovat t\u00e4t\u00e4 menoa menneisyytt\u00e4, ja syksynoloinen vaihe ottaa talvenkin paikan. Pit\u00e4\u00e4 sanoa t\u00e4ss\u00e4kin, ett\u00e4 nyt ei puhuta ensi vuodesta, vaan pitemm\u00e4n ajan n\u00e4kymist\u00e4.<\/p>\n

Pohjoinen Suomi saa pit\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 vuodenaikaa, mutta keskinen Suomi on jo siin\u00e4 ja siin\u00e4. Nelj\u00e4\u00e4n vuodenaikaan tottuneille muutos tuntuu pahalta, vaikka emme sit\u00e4 ehk\u00e4 ehdik\u00e4\u00e4n suuremmin kokea.<\/p>\n

\n

Ilmaston l\u00e4mpenemisess\u00e4 on viisasta toimia varovaisuusperiaatteen mukaisesti.<\/p>\n

Seppo K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4llaisella <\/span>muutoksella on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia luonnosta ja luonnonvaroista el\u00e4v\u00e4n kansan el\u00e4m\u00e4n edellytyksiin joka puolella Suomea. Monia vaikutuksia pystyy ennakoimaan, mutta n\u00e4in suuri muutos tuo v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s ennalta-arvaamattomia seurauksia.<\/p>\n

Suuri kysymys on, miten k\u00e4y metsillemme. Tautivaara vaanii muutoinkin. Myrskyt altistavat havumets\u00e4mme suurtuhoille, joista on mustia esimerkkej\u00e4 vaikkapa Kanadasta.<\/p>\n

Sekin surkea vaihtoehto on otettava huomioon, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen on jo karannut ihmisten hallinnasta. Pariisin ilmastosopimus pyrkii hillitsem\u00e4\u00e4n l\u00e4mpenemist\u00e4, mutta sen teho murenee, kun esimerkiksi Yhdysvallat ei sit\u00e4 toteuta. Ja onko sopimus liian mieto pahenevan ongelman ratkaisemiseen n\u00e4hden?<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mpenemisess\u00e4 on viisasta toimia varovaisuusperiaatteen mukaisesti: tehd\u00e4\u00e4n kaiken varalta enemm\u00e4n kuin nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarpeelliselta ja vaikutetaan siihen, ett\u00e4 kaikki maapallolla toimivat samalla periaatteella.<\/p>\n

Ylisukupolvisuuteen ei mielest\u00e4ni sovi se, ett\u00e4 tulevat sukupolvet saavat pitk\u00e4n syksyn ja vain kolme vuodenaikaa. Siin\u00e4 sit\u00e4 on alkiolaisillekin pohtimista ja tekemist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Melkeinp\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 saamme uusia tietoja ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4. Pitk\u00e4t helteet meill\u00e4 ja Etel\u00e4-Euroopan enn\u00e4tyskuumuus s\u00e4vytt\u00e4v\u00e4t pohdiskelua ilmastonmuutoksesta. Ehk\u00e4 siin\u00e4 tulee ajautuneeksi liiankin pessimistisiin mietteisiin. \u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6t on pakko noteerata. Ilmasto on muuttunut aina, sen tied\u00e4mme historiasta. Nyt l\u00e4mpeneminen tuntuu vastaansanomattoman selv\u00e4lt\u00e4 trendilt\u00e4 eri puolilla maailmaa \u2013 ja vauhti alkaa hirvitt\u00e4\u00e4. Viime viikolla kerrottiin, ett\u00e4 Ruotsin korkeimman […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-72","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.8.2018 11.24","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=72"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=72"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=72"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=72"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":71,"date":"2018-05-26T09:00:00","date_gmt":"2018-05-26T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=71"},"modified":"2018-05-25T11:51:49","modified_gmt":"2018-05-25T08:51:49","slug":"punavihreaa-hersytellaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/punavihreaa-hersytellaan\/","title":{"rendered":"Punavihre\u00e4\u00e4 hersytell\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Tulevista hallituspohjista hersytell\u00e4\u00e4n keskustelua. Ruotsin malliseen blokkimuotoon ei n\u00e4y olevan vetoa eik\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6hallituksia pidet\u00e4 suotavana muutoin kuin viimeisen\u00e4 mahdollisuutena.<\/p>\n

Nelj\u00e4-viisi eriv\u00e4rist\u00e4 hallitusrunkoa on tuotu esille.<\/p>\n

Ensinn\u00e4 uusin; demariedustajat Sanna Marin<\/strong> ja Erkki Tuomioja<\/strong> sek\u00e4 vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson<\/strong> ovat liputtaneet punavihre\u00e4n hallituspohjan ja -politiikan puolesta. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto<\/strong> ei ole sulkenut pois demareiden, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvaa hallituspohjaa. Saapa n\u00e4hd\u00e4 Antti Rinteen<\/strong> johtaman Sdp:n virallinen kannanotto punavihre\u00e4\u00e4n vaihtoehtoon.<\/p>\n

Jo koetelluista<\/span> vaihtoehdoista on monenlaisia kokemuksia.<\/p>\n

Kokoomuksen ja demareiden sinipuna-akseli syntyi Mauno Koiviston <\/strong>ohjauksessa ja Harri Holkerin<\/strong> johdolla vuonna 1987. Kokoomus on noussut tuon j\u00e4lkeen maan vaikutusvaltaisimmaksi puolueeksi. Muistissa on viel\u00e4kin, millaisen talouspoliittisen perinn\u00f6n Holkerin hallitus j\u00e4tti.<\/p>\n

Sateenkaaripohja on sinipunan laajennettu versio: demareiden ja kokoomuksen akselin ymp\u00e4rille ovat ryhmitt\u00e4ytyneet vasemmistoliitto, vihre\u00e4t ja pienemm\u00e4tkin ryhm\u00e4t, mutta ei tietenk\u00e4\u00e4n keskusta. Paavo Lipposen<\/strong> ja Jyrki Kataisen<\/strong> \/ Alex Stubbin<\/strong> hallitukset olivat sateenkaariluomuksia.<\/p>\n

Keskustan ja demareiden perinteinen punamultayhteisty\u00f6 katkesi vuonna 1987. Siihen palattiin vuonna 2003, mutta vuoden 2007 j\u00e4lkeen punamultavaihtoehto on ollut esill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muisteluissa. Ensimm\u00e4isen punamultahallituksen muodostamisessa vuonna 1937 ylitettiin historiallinen raja.<\/p>\n

Niin, sitten on t\u00e4m\u00e4 nykyinen keskustan ja kokoomuksen pohja, Juha Sipil\u00e4n<\/strong> johtama hallitus. Sen teht\u00e4v\u00e4ksi tulivat vuonna 2015 Suomen talouden pelastaminen \u2013 ja soteuudistus.<\/p>\n

Esko Ahon<\/strong> johtama keskustan ja kokoomuksen hallitus punnersi Suomen talouden nousuun vuosina 1991\u201395. Talouden k\u00e4\u00e4nne on merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus \u2013 my\u00f6s laajan yhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. On syyt\u00e4 tunnustaa p\u00e4\u00e4ministerin Sipil\u00e4n ansiot talousk\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Sote on viel\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

Onhan periaatteessa viel\u00e4 \u201dkolmen perinteisen suuren\u201d \u2013 keskustan, kokoomuksen ja sdp:n \u2013 hallituspohja. Se ei ole her\u00e4tt\u00e4nyt vastakaikua juuri mill\u00e4\u00e4n suunnalla. Siit\u00e4 huolimatta t\u00e4m\u00e4kin vaihtoehto kannattaisi pit\u00e4\u00e4 elossa.<\/p>\n

Vaikka <\/span>muutakin puhutaan, suurimman puolueen puheenjohtaja nousee p\u00e4\u00e4ministeriksi seuraavienkin eduskuntavaalien j\u00e4lkeen. Rinne on mahdollinen p\u00e4\u00e4ministeri nelj\u00e4ss\u00e4 vaihtoehdossa, Orpo kolmessa ja Sipil\u00e4 kahdessa.<\/p>\n

Media on ruvennut hehkuttamaan Rinnett\u00e4 ja Orpoa varteenotettavimpina p\u00e4\u00e4ministeriehdokkaina.<\/p>\n

Niin hallituspohja kuin p\u00e4\u00e4ministerikin ovat kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 herkullisia ja helppoja pohdintojen aiheita, mutta toivottavaa on, ett\u00e4 valta- ja henkil\u00f6puntaroinnit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n hallituspolitiikan tulevien teht\u00e4vien taustaa vasten, vaikka se vaikeaa onkin.Jotakin osviittaa saa, kun palauttaa mieliin hallituspolitiikan tuloksia erilaisten hallituspohjien j\u00e4ljilt\u00e4.<\/p>\n

\n

Edess\u00e4 on vaikeampi vaalikausi kuin kohta lopuilleen kaartuva.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Keskeist\u00e4 <\/span>on talouspolitiikan iso linja, miten jatkaa kasvun ja ty\u00f6llisyyden tiell\u00e4: ty\u00f6llisyysaste 75 prosenttiin\u00a0ja alij\u00e4\u00e4mist\u00e4 eroon.\u00a0Ydintavoite on, ett\u00e4 suomalainen ty\u00f6 k\u00e4y nykyist\u00e4kin paremmin kaupaksi ja ett\u00e4 oikeudenmukaisuus toteutuu.<\/p>\n

Julkisessa taloudessa tiukkuus jatkuu. Uudistustarpeita ja menopaineita on merkitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0Oma kysymyksens\u00e4 on se, miten puolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjat sopivat yhteen 2020-luvulla.<\/p>\n

Hallituksen toimintakykyvaatimukset korostuvat; edess\u00e4 on vaikeampi vaalikausi kuin kohta lopuilleen kaartuva.<\/p>\n

T\u00e4rkein on sanomatta: vaalitulos ratkaisee. Se voi ly\u00f6d\u00e4 etuk\u00e4teisarvelut s\u00e4p\u00e4leiksi. Sotkamon puoluekokouksessa kannattaa tehd\u00e4 viisaita poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tulevista hallituspohjista hersytell\u00e4\u00e4n keskustelua. Ruotsin malliseen blokkimuotoon ei n\u00e4y olevan vetoa eik\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6hallituksia pidet\u00e4 suotavana muutoin kuin viimeisen\u00e4 mahdollisuutena. Nelj\u00e4-viisi eriv\u00e4rist\u00e4 hallitusrunkoa on tuotu esille. Ensinn\u00e4 uusin; demariedustajat Sanna Marin ja Erkki Tuomioja sek\u00e4 vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ovat liputtaneet punavihre\u00e4n hallituspohjan ja -politiikan puolesta. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ei ole sulkenut pois demareiden, vasemmistoliiton […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":78,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-71","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.5.2018 9.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/78"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":70,"date":"2018-03-23T09:48:07","date_gmt":"2018-03-23T07:48:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=70"},"modified":"2018-03-23T10:46:11","modified_gmt":"2018-03-23T08:46:11","slug":"sotkamoon-kokoontuu-30-vuotias-suomen-keskusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/sotkamoon-kokoontuu-30-vuotias-suomen-keskusta\/","title":{"rendered":"Sotkamoon kokoontuu 30-vuotias Suomen Keskusta"},"content":{"rendered":"

Kainuussa pidetyiss\u00e4 puoluekokouksissa vuosina 1952 ja 1988 on tehty historiallisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Vajaan kolmen kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 keskustav\u00e4ki kokoontuu taas Kainuuseen, Sotkamoon.<\/p>\n

Arvo Korsimo<\/strong> valittiin puoluesihteeriksi Sotkamossa vuonna 1952. H\u00e4n p\u00e4ihitti Johannes Virolaisen<\/strong> \u00e4\u00e4nin 200\u2013119.<\/p>\n

Virolainen piti puoluekokouksessa esitelm\u00e4n maalaisliitosta keskustapuolueena hahmotellen yleispuolueen ideologista linjaa ja poliittista olemusta. Virolaisen esitelm\u00e4 ei ottanut viel\u00e4 tuolloin isommin tulta.<\/p>\n

Keskustapuolue <\/span>muutti nimens\u00e4 Suomen Keskustaksi Kajaanissa vuonna 1988. Maalaisliitosta tuli Keskustapuolue Kuopion puoluekokouksessa vuonna 1965.<\/p>\n

Kajaanin puoluekokouksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4 nimenmuutos oli symboliteko: 1980-luvun poliittiset avaukset ja ideologinen kehittely rekister\u00f6itiin puoluekokouksen ohjelmalinjauksissa. Se oli p\u00e4\u00e4asia.<\/p>\n

Puolueemme tulee toimineeksi kes\u00e4kuussa 30 vuotta Suomen Keskustan nimell\u00e4. Keskustapuolue-vuosia kertyi ”vain” 23. Maalaisliitto-nimi keskustalla oli liki 60 vuotta.<\/p>\n

Puoluekokouksissa <\/span>m\u00e4rehdit\u00e4\u00e4n menneit\u00e4 ja t\u00e4hyt\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen. Sotkamossa on aihetta molempiin: hallituspolitiikan k\u00e4\u00e4nteet ja my\u00f6nteiset tulokset, kahdet tappiolliset vaalit sek\u00e4 l\u00e4hitulevaisuuden vaalit.<\/p>\n

”Suomi kuntoon”- ohjelmalle tarvitaan mukaansatempaavaa jatkoa, jota puolue tarjoaa kansalle syksyn maakuntavaaleissa ja vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 eduskunta- ja EU- vaaleissa.<\/p>\n

On uskallettava ja osattava vastata 2020-luvun kysymyksiin. Vahva tulevaisuusohjelma edellytt\u00e4\u00e4 her\u00e4tteeksi my\u00f6s symbolin.<\/p>\n

Kajaanin <\/span>puoluekokouksessa 1988 puntaroitiin nimenmuutoksen ohella hyvin menneit\u00e4 presidentinvaaleja (kakkossija) ja tulevia kunnallisvaaleja (sittemmin voittoisia). Keskusta nousi molemmissa vaaleissa keskisuuresta puolueesta uudelleen suurten puolueiden joukkoon.<\/p>\n

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa pankki r\u00e4j\u00e4hti: keskusta ponnahti pitk\u00e4n paussin j\u00e4lkeen maan suurimmaksi. Vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ty\u00f6 palkittiin.<\/p>\n

Olisi perusteltua ruotia Sotkamon puoluep\u00e4ivill\u00e4 Suomen Keskustan 30-vuotinen politiikka (1988\u20132018) kaikkineen: olisiko siit\u00e4 taipaleesta \u2013 voittoineen ja takaiskuineen \u2013 jotain opiksi otettavaa?<\/p>\n

\n

Olisiko paikallaan ryhty\u00e4 kirjoittamaan 112-vuotiaan keskustan historian 6. osaa?<\/p>\n<\/blockquote>\n

Mieless\u00e4 <\/span>on toinenkin ehdotus. Olisiko paikallaan ryhty\u00e4 kirjoittamaan 112-vuotiaan keskustan historian 6. osaa: 1980-luku voitaisiin jo aukaista?<\/p>\n

Se on merkitt\u00e4v\u00e4 ja mielenkiintoinen vuosikymmen Suomen ja keskustan historiassa, vallanvaihdosten vuosikymmen. Keskusta p\u00e4\u00e4tti horjuttaa demareiden hegemoniaa; nyt tied\u00e4mme, miten siin\u00e4 k\u00e4vi.<\/p>\n

Tuolloin puhuttiin ”aatteellisesta tahtopolitiikasta”. Suomi siirtyi professori Pertti Alasuutarin<\/strong> mukaan kilpailutalouden yhteiskuntaan, mik\u00e4 laajenee ja syvenee. Vuonna 1987 alkoi my\u00f6s kokoomuksen nousu maan vaikutusvaltaisimmaksi poliittiseksi voimaksi.<\/p>\n

Keskusta m\u00e4\u00e4ritteli 1980-luvulla itsens\u00e4 n\u00e4in: ”uudistus-, kasvatus- ja sivistysliike ja kansanvaltainen poliittinen puolue”. Mit\u00e4 se tarkoitti 1980-luvulla, ja mik\u00e4 on keskustan olemus t\u00e4n\u00e4\u00e4n ?<\/p>\n

Materiaalia on yllin kyllin 1980-luvun analysoimiseksi. My\u00f6s Kalevi Sorsan<\/strong> ja Mauno Koiviston<\/strong> arkistojen materiaali on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n keskustan ja demareiden kimuranttien suhteiden avaamiseksi. Miten lienee Ilkka Suomisen<\/strong> ja Harri Holkerin<\/strong> arkistojen laita ?<\/p>\n

Keskustan historian 6. osan kirjoittaminen on uskottava vakavasti otettavalle historiantutkijalle. Kysymys on tieteellisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja vain siit\u00e4.<\/p>\n

Puoluekokous j\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina jonkin j\u00e4ljen; niin oli vuoden 1952 ja 1988 kokousten laita. Sekin, ett\u00e4 puoluekokous ei j\u00e4tt\u00e4isi j\u00e4lke\u00e4, on jonkin merkki. Mist\u00e4 Sotkamon kokous 2018 muistetaan?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kainuussa pidetyiss\u00e4 puoluekokouksissa vuosina 1952 ja 1988 on tehty historiallisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Vajaan kolmen kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 keskustav\u00e4ki kokoontuu taas Kainuuseen, Sotkamoon. Arvo Korsimo valittiin puoluesihteeriksi Sotkamossa vuonna 1952. H\u00e4n p\u00e4ihitti Johannes Virolaisen \u00e4\u00e4nin 200\u2013119. Virolainen piti puoluekokouksessa esitelm\u00e4n maalaisliitosta keskustapuolueena hahmotellen yleispuolueen ideologista linjaa ja poliittista olemusta. Virolaisen esitelm\u00e4 ei ottanut viel\u00e4 tuolloin isommin tulta. Keskustapuolue […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.3.2018 9.48","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":69,"date":"2018-01-19T08:48:07","date_gmt":"2018-01-19T06:48:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=69"},"modified":"2018-01-19T08:59:12","modified_gmt":"2018-01-19T06:59:12","slug":"vuosi-1918","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/vuosi-1918\/","title":{"rendered":"Vuosi 1918"},"content":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyyden juhlavuodesta on siirrytty toisenlaisiin tunnelmiin. Sadan vuoden takainen sis\u00e4llissota kauheuksineen\u00a0 keskusteluttaa.<\/p>\n

Vuosi 1918 oli esill\u00e4 niin presidentin kuin p\u00e4\u00e4ministerinkin uudenvuoden puheissa. Presidenttiehdokkaat ovat joutuneet vastaamaan sis\u00e4llissotakysymyksiin, tosin aika pintapuolisesti.<\/p>\n

Vuoden 1918 v\u00e4lienselvittelyn ja valtataistelun monimutkaisuutta kuvaa yksin se, ett\u00e4 sodalla on monta nime\u00e4. Yht\u00e4 kaikkien hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 nime\u00e4 ei ole.<\/p>\n

Useimmat ovat kallistuneet sis\u00e4llissota-nimen kannalle. Meik\u00e4l\u00e4isen lukioaikoina koulussa puhuttiin vapaussodan rinnalla kansalaissodasta. Sit\u00e4 on perusteltu neutraalina luonnehdintana.<\/p>\n

Vuoden 1918 <\/span>sodan taustaa ja tapahtumia on paikallaan katsoa useamman tutkimuksen valossa. Sis\u00e4llissodasta on tehty runsaasti tieteellist\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n

Sanotaan,\u00a0ett\u00e4 sis\u00e4llissodan tapahtumista, taustasyist\u00e4 ja selviytymispolitiikasta on otettava opiksi. Se\u00a0 onkin rakentava l\u00e4hestymistapa.<\/p>\n

Sis\u00e4llissotaa kannattaa l\u00e4hesty\u00e4 maltillisesti tutkijoiden esitt\u00e4mien faktojen pohjalta ilman syyttely\u00e4, v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja liioittelua.<\/p>\n

Mielipidetutkimusten mukaan sis\u00e4llissota jakaa viel\u00e4kin vuonna 2018\u00a0 kansaa.\u00a0On sukuja, perheit\u00e4 ja alueita, joille sis\u00e4llissota on kipe\u00e4 muisteltavaksi. 100 vuotta on lyhyt aika etenkin niiss\u00e4 tapauksissa, joissa kysymys on l\u00e4heisi\u00e4 koskettavista surmanteoista ja vankileireist\u00e4. Ei niit\u00e4 hevin unohdeta.<\/p>\n

Monen perheen\u00a0ja suvun v\u00e4ke\u00e4 oli niin valkoisten kuin punaisten puolella.<\/p>\n

\n

Ei ole viisasta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 historian opetusta kouluissamme.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Yht\u00e4 <\/span>t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin itse sodan syiden ja tapahtumien setviminen on suomalaisten selviytymispolku sis\u00e4llissodan traagisten kokemusten j\u00e4lkeen.\u00a0 Oli ylitett\u00e4v\u00e4 valkoisten ja punaisten poliittinen rajalinja.<\/p>\n

Sovinto- ja eheytyspolitiikka oli tietoinen poliittinen linjavalinta. Yhteisty\u00f6politiikka toi tuloksia vuosien ja vuosikymmenten mittaan, ei hetkess\u00e4.<\/p>\n

Eheyden tavoittelu on\u00a0 100- vuotiaan Suomen iso linja. Yhteiskunnan rikkin\u00e4isyys ja suuret sosiaaliset ja alueelliset erot muodostavat pahimmillaan uhkan niin yhteiskuntarauhalle kuin ulkoiselle turvallisuudellekin.<\/p>\n

Ty\u00f6tt\u00f6myys, toimeentulo-ongelmat ja syrj\u00e4ytyminen on otettava vakavasti.\u00a0 Ihmisten on voitava kokea Suomi omaksi is\u00e4nmaakseen sek\u00e4 asia- ett\u00e4 tunnesyill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kaikkien hallitusten ylivoimainen peruskysymys.<\/p>\n

Suomalaisten historiatuntemus on kohtuullisen hyv\u00e4. Yhteisen historian k\u00e4\u00e4nnekohdat ja suuret linjat\u00a0 on syyt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Loppuun onkin teht\u00e4v\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s: ei ole viisasta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 historian opetusta kouluissamme. Ja viel\u00e4: on tuettava yhteisen menneisyytemme tutkimista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyyden juhlavuodesta on siirrytty toisenlaisiin tunnelmiin. Sadan vuoden takainen sis\u00e4llissota kauheuksineen\u00a0 keskusteluttaa. Vuosi 1918 oli esill\u00e4 niin presidentin kuin p\u00e4\u00e4ministerinkin uudenvuoden puheissa. Presidenttiehdokkaat ovat joutuneet vastaamaan sis\u00e4llissotakysymyksiin, tosin aika pintapuolisesti. Vuoden 1918 v\u00e4lienselvittelyn ja valtataistelun monimutkaisuutta kuvaa yksin se, ett\u00e4 sodalla on monta nime\u00e4. Yht\u00e4 kaikkien hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 nime\u00e4 ei ole. Useimmat ovat kallistuneet sis\u00e4llissota-nimen kannalle. […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.1.2018 8.48","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":68,"date":"2017-11-13T12:32:45","date_gmt":"2017-11-13T10:32:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=68"},"modified":"2017-11-13T12:37:45","modified_gmt":"2017-11-13T10:37:45","slug":"vapaavuori-ja-rantakokko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/vapaavuori-ja-rantakokko\/","title":{"rendered":"Vapaavuori ja Rantakokko"},"content":{"rendered":"

Pormestari Jan Vapaavuori<\/strong> (kok.) piti muutama viikko sitten 21 suurimman kaupungin (Helsinki + 20) johdon kanssa illallispalaverin suurten kaupunkien etujen ajamisesta.<\/p>\n

Vapaavuori suomensi kokoontumisten tarkoitusta niin, ett\u00e4 h\u00e4nelle kuuluu Helsingin ja suurten keskusten edunvalvonta. H\u00e4n on toistuvasti ilmoittanut tekev\u00e4ns\u00e4 t\u00f6it\u00e4 maakuntauudistuksen kaatamiseksi.<\/p>\n

Ventin seuraava kokous pidet\u00e4\u00e4n Tampereella pormestari Lauri Lylyn<\/strong> (sd.) is\u00e4nnyydess\u00e4. Kaupunki- ja aluekehityskeskustelu jatkuu, mik\u00e4 on my\u00f6nteist\u00e4.<\/p>\n

Selvitysmies<\/span> Antti Rantakokko<\/strong> (Salon ex-kaupunginjohtaja) julkisti lokakuussa seutukaupunkien tilaa ja tulevaisuutta kartoittaneen raportin. Sen h\u00e4n teki kolmen ministerin (Vehvil\u00e4inen<\/strong>, Tiilikainen <\/strong>ja Lintil\u00e4<\/strong>) toimeksiannosta.<\/p>\n

Eduskunnan tarkastusvaliokunta oli kiinnitt\u00e4nyt huomiota seutukaupunkien asemaan siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 valtion ty\u00f6paikkojen karsimiset kasaantuvat samoihin seutukaupunkeihin. My\u00f6s alueellistamisen koordinaatioryhm\u00e4 huomautti samasta kasaantumisesta.<\/p>\n

Seutukaupunkien osuus bruttokansantuotteesta liikkuu 10\u201315 prosentin hujakoilla. Seutukaupungit (joita on 50\u201360) ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 teollisuuspaikkakuntia, kaupan keskittymi\u00e4, energiapaikkakuntia, satamakaupunkeja ja liikenteen solmupaikkoja.<\/p>\n

Esimerkiksi Iisalmen seutu on merkitt\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4lisen vientiteollisuuden tyyssija.<\/p>\n

Seutukaupunkien <\/span>tulevaisuutta koetellaan par\u00b4aikaakin, kun tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuksia koskevia ”s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4” ja muokataan soteen liittyen sairaalalaitosta uuteen kuosiin. Rantakokkokin korosti sairaalaratkaisujen merkityst\u00e4 seutukaupunkien tulevaisuudelle.<\/p>\n

Ongelma on k\u00e4rjistynyt senkin takia, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n hallitus t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ei ole katsonut alueellisissa ratkaisuissa seutukaupunkien tilannetta kokonaisuutena \u2013 poikkihallinnollisesta vinkkelist\u00e4.<\/p>\n

Sektorikohtainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on n\u00e4et johtanut siihen, ett\u00e4 valtion ty\u00f6paikat on karsittu seutukaupungeista olemattomiin.<\/p>\n

Muutenkin aiheellinen \u2013 ainakin usein tivattu \u2013 kysymys on, n\u00e4ink\u00f6 valtio poistuu alueilta \u2013 ik\u00e4\u00e4n kuin vaivihkaa, karsiminen karsimiselta. Kukaan ei tied\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 seuraa.<\/p>\n

On sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mm. digitalisaatio v\u00e4hent\u00e4\u00e4 palveluiden paikkasidonnaisuutta ja ett\u00e4 muitakin j\u00e4rkeist\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tarvitaan. On j\u00e4rkevi\u00e4kin uudistuksia.<\/p>\n

Nyt ongelmaan on her\u00e4tty, tosin monilta osin auttamattoman my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Ministerit ilmoittivat ottaessaan vastaan Rantakokon raportin, ett\u00e4 h\u00e4nen ehdotustensa pohjalta laaditaan seutukaupunkiohjelma.<\/p>\n

Rantakokko <\/span>korostaa ammattikoulutuksen, liikenneyhteyksien ja kasvupalvelujen merkityst\u00e4 seutukaupungeille. Lounais-Suomessa solmitaan ”siltasopimuksia” vetovoimatekij\u00f6iden vahvistamisesta valtiovallan, paikallisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja ty\u00f6nantajien yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Selvitysmiehen raportin loppukohotuksissa on t\u00e4rke\u00e4 vihje. H\u00e4n puhuu elinvoimaisuuden takana olevasta ”kaupungin toimintakulttuurista ja toimintatavasta”. Rantakokko korostaa hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6henke\u00e4 ja tekemisen meininki\u00e4.<\/p>\n

Rantakokon loppuviesti kannattaa ottaa vakavasti, muuallakin kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien p\u00f6ydiss\u00e4. Yrityksi\u00e4, investointeja ja v\u00e4ke\u00e4 tulee sellaiselle seudulle, miss\u00e4 uskotaan tulevaisuuteen, toimitaan hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja viritet\u00e4\u00e4n my\u00f6nteist\u00e4 ilmapiiri\u00e4.<\/p>\n

Aluekehitys on nostettava kissana p\u00f6yd\u00e4lle (hallituksenkin) ja keskusteltava raa\u00b4an rehellisesti, mik\u00e4 on Suomen ja suomalaisten yhteinen etu n\u00e4iss\u00e4 maailman oloissa ja mik\u00e4 on valtion vastuu: tasapaino vai kaiken keskitt\u00e4minen?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) piti muutama viikko sitten 21 suurimman kaupungin (Helsinki + 20) johdon kanssa illallispalaverin suurten kaupunkien etujen ajamisesta. Vapaavuori suomensi kokoontumisten tarkoitusta niin, ett\u00e4 h\u00e4nelle kuuluu Helsingin ja suurten keskusten edunvalvonta. H\u00e4n on toistuvasti ilmoittanut tekev\u00e4ns\u00e4 t\u00f6it\u00e4 maakuntauudistuksen kaatamiseksi. Ventin seuraava kokous pidet\u00e4\u00e4n Tampereella pormestari Lauri Lylyn (sd.) is\u00e4nnyydess\u00e4. Kaupunki- ja aluekehityskeskustelu […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":77,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-68","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.11.2017 12.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":67,"date":"2017-09-08T08:54:17","date_gmt":"2017-09-08T05:54:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/?p=67"},"modified":"2017-09-08T09:17:55","modified_gmt":"2017-09-08T06:17:55","slug":"kahtiajaosta-tasapainoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/kahtiajaosta-tasapainoon\/","title":{"rendered":"Kahtiajaosta tasapainoon"},"content":{"rendered":"

Jotkut kuvaavat poliittisen kent\u00e4n olennaisia muutoksia \u201dmannerlaattojen liikkeen\u00e4\u201d.<\/p>\n

Ainakin kes\u00e4n gallupit viimeisint\u00e4kin my\u00f6ten oireilevat poliittisten mannerlaattojen t\u00e4rin\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Keskusta on menett\u00e4nyt suosiomittauksessa ykk\u00f6spaikan kokoomukselle. Vihre\u00e4t ovat ponnahtaneet k\u00e4rkijoukkoon. Soinin <\/strong>puolue on hajonnut, ja Halla-ahon <\/strong>perussuomalaiset ovat nousseet yli 10 prosenttiin. Demarit ovat suurissa vaikeuksissa.<\/p>\n

Taustalla kuhisee muutenkin.<\/p>\n

Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori <\/strong>on puhunut voimallisesti kuuden suurimman kaupungin yhteisty\u00f6st\u00e4 (six-pack) ja sote-ja maakuntauudistuksen turmiollisuudesta. Jotakin se oireilee.<\/p>\n

Kansanedustaja Jutta Urpilaisen <\/strong> v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sinipunayhteisty\u00f6 Eurooppa-politiikassa on huomionarvoinen kannanotto olletikin kun EU:n tulevaisuus on valinkauhassa.<\/p>\n

Palautetaan mieliin <\/span>kuntavaalien asetelma. Julkisuutta hallitsi kokoomuksen (Vapaavuori) ja vihreiden (Sinnem\u00e4ki<\/strong>) v\u00e4lille j\u00e4nnittynyt Helsingin pormestarikilpailu. P\u00e4\u00e4kaupungin kilpailusta tuli valtakunnallinen. Molemmat hy\u00f6tyiv\u00e4t kilpailuasetelmasta, koska muut j\u00e4iv\u00e4t varjoon.<\/p>\n

On mahdollista, ett\u00e4 tulevissa vaalikoetoksissa asetelma virittyy kokoomuksen ja vihreiden v\u00e4lille.<\/p>\n

Ent\u00e4s keskusta? Helpointa on sivuuttaa gallupeiden alam\u00e4ki v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhan kaavan mukaan, ett\u00e4 vastuunkanto kuluttaa tai ett\u00e4 \u201dviesti ei ole mennyt perille\u201d. Vastuunkanto ei ole kuluttanut kokoomusta. Kirkas viesti menee perille.<\/p>\n

Talous vahvistuu, <\/span>ty\u00f6llisyys paranee, velkaantuminen saadaan kuriin. Keskusta on tehnyt mit\u00e4 lupasi: k\u00e4\u00e4nne on saatu aikaan.<\/p>\n

Sote hivuttautuu maaliin. Vanhentuneita ja tarpeettomia normeja on purettu. Perhevapaauudistus ja yritystukien syyni on liikkeell\u00e4. Tekojen listaa voi jatkaa.<\/p>\n

On se kumma, jos t\u00e4st\u00e4 ei saa kyh\u00e4tyksi kirkasta viesti\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jillekin.<\/p>\n

Jos hallitus ep\u00e4onnistuisi p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, silloin olisi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4hallituspuolueelle k\u00e4visi kalpaten.<\/p>\n

\u201dTulos tai ulos\u201d <\/span>-asetelma voi muuttua pahimmillaan \u201dtulos ja ulos\u201d -lopputulemaksi. Jos niin k\u00e4visi, johon en usko, silloin puolueen iskukyky on p\u00e4\u00e4ssyt pahan kerran rapautumaan.<\/p>\n

Puolue tarvitsee selke\u00e4n profiilin ja my\u00f6s uusia avauksia. Alueellinen kehitys suorastaan huutaa vastauksia.<\/p>\n

Tohtori <\/span>Timo Aron <\/strong>jatkuvasti p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4t alueelliset v\u00e4est\u00f6tiedot ovat seuraamisen arvoisia. Kahtiajako syvenee. Seutukaupungitkin ovat joutumassa n\u00e4ivettymiskierteeseen.<\/p>\n

Tyhjentymis- ja keskittymistendenssi on v\u00e4kev\u00e4. Se aiheuttaa pahenevia ongelmia: asunto-ongelma, liikenteen pullonkaulat, monitahoinen turvallisuusongelma, ymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutuminen ja mahdottomuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luonnonvaroja.<\/p>\n

Ei muuttoliikett\u00e4 eik\u00e4 kaupungistumista voi padota, eik\u00e4 sellaista kukaan vakavissaan esit\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta kyll\u00e4 sit\u00e4 voi ja pit\u00e4\u00e4 tasapainottaa: alueiden luontaisiin edellytyksiin perustuvia kannattavia ty\u00f6paikkoja v\u00e4est\u00f6tappioalueille.<\/p>\n

Kysymykseni kuuluu, <\/span>onko mahdollista k\u00e4yd\u00e4 siisti\u00e4 ja intohimotonta keskustelua aikamme megatrendist\u00e4, muuttoliikkeest\u00e4, ja sen seurauksista ilman leimaamista ja vastakkainasettelua?<\/p>\n

Keskusta voisi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tasapainoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista keskustelua sen selvitt\u00e4miseksi, onko win-win -politiikka mahdollista. Toivottavaa se ainakin on.<\/p>\n

Kahtiajaosta tasapainoon ja eheyteen \u2013 siin\u00e4 keskustalla riitt\u00e4v\u00e4n iso tulevaisuusteht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jotkut kuvaavat poliittisen kent\u00e4n olennaisia muutoksia \u201dmannerlaattojen liikkeen\u00e4\u201d. Ainakin kes\u00e4n gallupit viimeisint\u00e4kin my\u00f6ten oireilevat poliittisten mannerlaattojen t\u00e4rin\u00e4\u00e4. Keskusta on menett\u00e4nyt suosiomittauksessa ykk\u00f6spaikan kokoomukselle. Vihre\u00e4t ovat ponnahtaneet k\u00e4rkijoukkoon. Soinin puolue on hajonnut, ja Halla-ahon perussuomalaiset ovat nousseet yli 10 prosenttiin. Demarit ovat suurissa vaikeuksissa. Taustalla kuhisee muutenkin. Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori on puhunut voimallisesti kuuden […]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":78,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[3],"class_list":["post-67","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-kaariainen"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.9.2017 8.54","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/78"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/seppo-kaariainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]