Nykyinen hallitus on tehnyt yhden asian selv\u00e4ksi: maaseudun \u00e4\u00e4ni ei kuulu, ellei sit\u00e4 itse pidet\u00e4 esill\u00e4. Perussuomalaiset esiintyv\u00e4t \u201dkansan puolustajina\u201d, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 he ovat asettuneet kokoomuksen ja vihreiden p\u00f6nkk\u00e4puolueeksi \u2013 linjalle, joka keskitt\u00e4\u00e4, karsii ja kaventaa maakuntien elinvoimaa.<\/p>\n\n\n\n
Hyvinvointialueita sopeutetaan vauhdilla, joka ei perustu todellisuuteen vaan Excel-taulukoihin.<\/p>\n\n\n\n
Alueet joutuvat tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 leikkauksia, jotka heikent\u00e4v\u00e4t arjen turvaa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t eriarvoisuutta. Samalla VOS-maksuilla tankataan Etel\u00e4-Suomen kasvukeskusten taseita, kun pienet kunnat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n selviytym\u00e4\u00e4n alimitoitetulla rahoituksella. Moni kunta ei en\u00e4\u00e4 kykene hoitamaan lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n perusopetuksesta ty\u00f6llisyyspalveluihin.<\/p>\n\n\n\n
Kun<\/span> jokainen toimija taistelee siiloissaan omasta hengiss\u00e4 pysymisest\u00e4\u00e4n, yhteinen n\u00e4kemys katoaa. T\u00e4m\u00e4 murentaa maakuntien identiteetti\u00e4 ja olemassaolon perustaa.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueiden palveluverkon keskitt\u00e4minen hajottaa maakuntia sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in. Valinnanvapaus ohjaa reuna-alueiden asukkaita toisten alueiden palveluihin: Pihtipudas ja Kinnula katsovat Pohteen suuntaan, Joutsa P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen, Keuruu Pirkanmaalle, Kyyj\u00e4rvi\/ Karstula Keski-Pohjanmaalle.<\/p>\n\n\n\n Kun tie- ja rataverkko on rakennettu tukemaan pystysuuntaista liikennett\u00e4 kohti Etel\u00e4-Suomea, polarisaatio kiihtyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Maaseudun autioituminen ei ole vain aluepoliittinen ongelma \u2013 se on huoltovarmuuden ja ruuantuotannon riski. Silti maanviljelij\u00f6iden aseman puolustaminen on unohtunut.<\/p>\n\n\n\n Kokoomus ja vihre\u00e4t ovat l\u00f6yt\u00e4neet toisensa politiikassa, joka keskitt\u00e4\u00e4 kasvua ja n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 maaseutua. Perussuomalaiset tukevat t\u00e4t\u00e4 linjaa omalla yksinapaisella maahanmuuttovastaisella politiikallaan, joka heikent\u00e4\u00e4 esimerkiksi pohjoisen Keski-Suomen lukioiden toimintaedellytyksi\u00e4 pienentyvien oppilasm\u00e4\u00e4rien johdosta.<\/p>\n\n\n\n Kuristamisen politiikan vaihtoehdoksi on rakennettava V\u00e4li-Suomen poikittainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialue.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Keskusta<\/span> on j\u00e4\u00e4nyt yksin puolustamaan koko maan asuttamista ja palveluiden turvaamista.<\/p>\n\n\n\n Kuristamisen politiikan vaihtoehdoksi on rakennettava V\u00e4li-Suomen poikittainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialue \u2013 kokonaisuus, joka yhdist\u00e4\u00e4 It\u00e4-, Keski- ja L\u00e4nsi-Suomen satamat, kaupungit ja ty\u00f6markkinat.<\/p>\n\n\n\n Uusi poikittainen tie- ja ratalinja tunnistaa sen tosiasian, ett\u00e4 ihmiset liikkuvat my\u00f6s vaakasuuntaan. Se loisi luontaiset markkinat talouskasvulle, vahvistaisi huoltovarmuutta, s\u00e4ilytt\u00e4isi omaisuuden arvoja ja helpottaisi ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Korona osoitti, miten arvokasta on, ett\u00e4 Suomessa on koko maan kattavat palvelut ja toimiva infrastruktuuri, oli paikkoja johon matkustaa. T\u00e4t\u00e4 arvoa ei pid\u00e4 hukata.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nykyinen hallitus on tehnyt yhden asian selv\u00e4ksi: maaseudun \u00e4\u00e4ni ei kuulu, ellei sit\u00e4 itse pidet\u00e4 esill\u00e4. Perussuomalaiset esiintyv\u00e4t \u201dkansan puolustajina\u201d, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 he ovat asettuneet kokoomuksen ja vihreiden p\u00f6nkk\u00e4puolueeksi \u2013 linjalle, joka keskitt\u00e4\u00e4, karsii ja kaventaa maakuntien elinvoimaa. Hyvinvointialueita sopeutetaan vauhdilla, joka ei perustu todellisuuteen vaan Excel-taulukoihin. Alueet joutuvat tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 leikkauksia, jotka heikent\u00e4v\u00e4t arjen […]<\/p>\n","protected":false},"author":898,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.2.2026 13.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/users\/898"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":14,"date":"2025-11-12T15:23:06","date_gmt":"2025-11-12T13:23:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/?p=14"},"modified":"2025-11-12T15:23:06","modified_gmt":"2025-11-12T13:23:06","slug":"toimeliaisuuden-vallankumous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/toimeliaisuuden-vallankumous\/","title":{"rendered":"Toimeliaisuuden vallankumous"},"content":{"rendered":"\n Suomen kasvu ei pys\u00e4hdy siksi, ettei osaamista olisi. Se pys\u00e4htyy siksi, ett\u00e4 yhteinen vastuu on kadonnut. Muutos ei l\u00e4hde vallan kammareista vaan linja-auton takapenkilt\u00e4 \u2013 sielt\u00e4, miss\u00e4 ihmiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse ottaa ohjat omiin k\u00e4siins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yhteinen tahto hukassa \u2013 siksi Suomi ei kasva<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomen suurin kasvun este ei ole raha tai teknologia \u2013 vaan yhteisen tekemisen puute. Olemme rakentaneet maan, jossa kaikki tekev\u00e4t parhaansa, mutta kukin omissa siiloissaan. Kun kukaan ei kanna kokonaisvastuuta, mik\u00e4\u00e4n ei oikeasti liiku.<\/p>\n\n\n\n Suomen talous ei ole kasvanut l\u00e4hes kahteen vuosikymmeneen. Pys\u00e4htyneisyys n\u00e4kyy mielialoissa, mutta my\u00f6s toimintatavoissa. Kunnat, hyvinvointialueet, viranomaiset, elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6t toimivat vilpitt\u00f6m\u00e4sti \u2013 mutta erill\u00e4\u00e4n. Kaikilla on omat tavoitteensa, raporttinsa ja strategiansa. Yhteinen suunta puuttuu.<\/p>\n\n\n\n Kun vastuu ei kuulu kenellek\u00e4\u00e4n, se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toteudu miss\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4st\u00f6toimet muuttuvat pistem\u00e4isiksi, eik\u00e4 kukaan katso kokonaisuutta: miten eri toiminnot, palvelut ja arvoketjut todella liittyv\u00e4t toisiinsa. N\u00e4in Suomi j\u00e4\u00e4 paikalleen \u2013 ei siksi, ettei osattaisi, vaan siksi, ettei uskalleta ylitt\u00e4\u00e4 hallinnollisia rajoja.<\/p>\n\n\n\n Siilojen Suomi<\/span><\/p>\n\n\n\n Nykyinen hallintomalli ruokkii eriytymist\u00e4, ei yhteisty\u00f6t\u00e4. THL laskee terveysindeksej\u00e4, AVI valvoo normeja, ELY jakaa tukia ja hylk\u00e4\u00e4 hankkeita, kunnat varjelevat omaa veropohjaansa. Jokainen tekee ty\u00f6ns\u00e4 oikein \u2013 mutta yhteiskunta kokonaisuutena tekee v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n Tuloksena on ylis\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja varovaisuutta. Kansalainen kokee, ett\u00e4 yritt\u00e4minen, rakentaminen tai uuden aloittaminen on liian vaikeaa. Apua tarvitseva ei saa apua, haluava ei saa lupaa. Samalla kunnat puuhastelevat kukin omia kehityshankkeitaan, usein kilpaillen toistensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n Kun mik\u00e4\u00e4n ei liiku, n\u00e4ivettyy lopulta my\u00f6s ajattelu. Ihmiset kokevat osattomuutta \u2013 eiv\u00e4t vain taloudellisesti, vaan henkisesti. Syntyy tunne, ettei oma toiminta muuta mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4 liuottaa siilojen rajat?<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomi tarvitsee uuden yhteisen perustan: toimeliaisuuden ja vastuun liiton. Liuotin siilojen v\u00e4liin on yhteinen ajattelu \u2013 ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi kasvaa vain, jos kaikki osat toimivat yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 voi kutsua kokonaistaloudeksi ja kokonaisturvallisuudeksi. Molemmat rakentuvat samalle periaatteelle: elinvoimainen Suomi on sellainen, jossa ihmiset, yritykset ja yhteis\u00f6t ovat toimintakykyisi\u00e4 \u2013 keholtaan, mielelt\u00e4\u00e4n ja taloudeltaan.<\/p>\n\n\n\n Se ei synny ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 annetulla ohjelmalla, vaan yhteisty\u00f6ll\u00e4. Kun viranomaiset, kunnat, yritykset ja kansalaisyhteiskunta katsovat yhdess\u00e4, miten arvo oikeasti muodostuu \u2013 miss\u00e4 vaiheessa syntyy hyvinvointia, ty\u00f6t\u00e4 ja merkityst\u00e4 \u2013 syntyy my\u00f6s uusi tapa johtaa, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja investoida.<\/p>\n\n\n\n Terve sekatalous, vahva yhteiskunta<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomen vahvuus on aina ollut monimuotoinen talous. Kasvu ei synny \u00e4\u00e4rip\u00e4ist\u00e4, vaan terveest\u00e4 sekataloudesta \u2013 pienyritt\u00e4jist\u00e4 ja osuuskunnista, paikallisista omistajista ja osaajista, mutta my\u00f6s sen verran suuryrityksi\u00e4 ja sijoittajia, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oma liikkuu ja ty\u00f6 syntyy.<\/p>\n\n\n\n Julkisen vallan teht\u00e4v\u00e4 ei ole tukahduttaa t\u00e4t\u00e4 dynamiikkaa, vaan pit\u00e4\u00e4 koko talous vakaana ja reiluna. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja valvonnan tarkoitus ei ole suojata j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n vuoksi, vaan mahdollistaa ihmisten ja yritysten oma toiminta.<\/p>\n\n\n\n Kun luottamus ja toimeliaisuus palaavat, palaa my\u00f6s rohkeus investoida.<\/p>\n\n\n\n Ja kun jokainen suomalainen on sek\u00e4 keholtaan ett\u00e4 mielelt\u00e4\u00e4n paremmassa kunnossa, olemme paitsi terveempi kansa \u2013 my\u00f6s toimintakykyisempi talous.<\/p>\n\n\n\n Toimeliaisuuden vallankumous alkaa takapenkilt\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Todellinen muutos ei ala vallan kabineteista, vaan linja-auton takapenkilt\u00e4 \u2013 sielt\u00e4, miss\u00e4 ihmiset el\u00e4v\u00e4t arkeaan ja n\u00e4kev\u00e4t, mik\u00e4 ei toimi.<\/p>\n\n\n\n Ne, joilla on legitiimi valta ja pulska tilipussi, ovat usein liian mukavasti voidakseen muuttaa mit\u00e4\u00e4n. Vallankamareissa ei synny vallankumouksia, vain uusia selvityksi\u00e4. Siksi muutos on maakuntien, kuntien, yhteis\u00f6jen ja tavallisten suomalaisten teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos odotamme, ett\u00e4 joku muu korjaa ongelmat, mik\u00e4\u00e4n ei muutu. Mutta kun ihmiset ja kunnat ottavat itse vastuun \u2013 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n toisin \u2013 alkaa todellinen uudistuminen.<\/p>\n\n\n\n Kasvu ei synny ankeudesta, eik\u00e4 toimeliaisuus byrokratiasta. Se syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 katsomme toisiamme silmiin ja kysymme: mit\u00e4 voimme tehd\u00e4 yhdess\u00e4 paremmin kuin yksin?<\/p>\n\n\n\n Suomi ei tarvitse lis\u00e4\u00e4 ohjelmia, vaan tahtoa. Tahtoa n\u00e4hd\u00e4 kokonaisuus. Tahtoa toimia yhdess\u00e4 \u2013 alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen kasvu ei pys\u00e4hdy siksi, ettei osaamista olisi. Se pys\u00e4htyy siksi, ett\u00e4 yhteinen vastuu on kadonnut. Muutos ei l\u00e4hde vallan kammareista vaan linja-auton takapenkilt\u00e4 \u2013 sielt\u00e4, miss\u00e4 ihmiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse ottaa ohjat omiin k\u00e4siins\u00e4. Yhteinen tahto hukassa \u2013 siksi Suomi ei kasva Suomen suurin kasvun este ei ole raha tai teknologia \u2013 vaan yhteisen tekemisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":898,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-14","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.11.2025 15.23","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/users\/898"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":10,"date":"2025-08-29T08:30:00","date_gmt":"2025-08-29T05:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/?p=10"},"modified":"2025-08-29T08:45:02","modified_gmt":"2025-08-29T05:45:02","slug":"ankeudella-ei-kasvu-synny-vali-suomen-elinvoima-rakentuu-yhteistyolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/ankeudella-ei-kasvu-synny-vali-suomen-elinvoima-rakentuu-yhteistyolle\/","title":{"rendered":"Ankeudella ei kasvu synny \u2013 V\u00e4li-Suomen elinvoima rakentuu yhteisty\u00f6lle"},"content":{"rendered":"\n Ankeudella ei kasvua synny:<\/p>\n\n\n\n Suomen talous ei ole kasvanut 18 vuoteen. T\u00e4m\u00e4 pys\u00e4htyneisyys on j\u00e4tt\u00e4nyt syv\u00e4n j\u00e4ljen kansalaisten mielialoihin. Kun tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin eilinen, tyytym\u00e4tt\u00f6myys kasvaa. Perussuomalaiset ovat osanneet kanavoida t\u00e4m\u00e4n mielipahan syyllisten etsimiseksi ja ivaavaksi retoriikaksi.<\/p>\n\n\n\n Mutta pilkka ei synnyt\u00e4 kasvua. Vastakkainasettelu ei rakenna luottamusta, jota yhteisty\u00f6 ja taloudelliset ratkaisut edellytt\u00e4v\u00e4t. P\u00e4invastoin se vie energiaa pois ongelmien ratkaisemisesta ja synnytt\u00e4\u00e4 kulttuurin, jossa enemm\u00e4n kiistell\u00e4\u00e4n kuin etsit\u00e4\u00e4n keinoja menesty\u00e4. N\u00e4in Suomi on j\u00e4\u00e4nyt selviytymisen kierteeseen, jossa ongelmat eiv\u00e4t ratkea, vaan niihin sopeudutaan.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4li-Suomen tie kasvuun<\/span><\/p>\n\n\n\n Jos haluamme murtaa t\u00e4m\u00e4n keh\u00e4n, meid\u00e4n on katsottava infrastruktuuriin ja alueelliseen elinvoimaan. Suomen tie- ja rataverkko on rakennettu niin, ett\u00e4 se vahvistaa etel\u00e4n kasvua. V\u00e4li-Suomi \u2013 Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Sein\u00e4joen, Kuopion ja Oulun v\u00e4linen vy\u00f6hyke \u2013 j\u00e4\u00e4 usein pelk\u00e4ksi l\u00e4pikulkupaikaksi, josta ihmiset ja mahdollisuudet virtaavat etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisu l\u00f6ytyy uudenlaisesta ajattelusta. Id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen ulottuva poikkirata Porin satamaan loisi uuden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen ja sitoisi yhteen V\u00e4li-Suomen keskukset. Se avaisi sis\u00e4-Suomelle suoran yhteyden kansainv\u00e4lisille markkinoille ja loisi perustan uusille investoinneille. Samalla se olisi kriittinen huoltoyhteys, joka vahvistaisi Suomen turvallisuutta poikkeusoloissa.<\/p>\n\n\n\n Pelkk\u00e4 infrastruktuuri ei kuitenkaan riit\u00e4. My\u00f6s hyvinvointialueiden palveluverkko on elinvoiman ehto. Jos peruspalvelut katoavat, alue menett\u00e4\u00e4 pitovoimansa \u2013 eik\u00e4 uusi rata yksin ratkaise v\u00e4est\u00f6n v\u00e4henemist\u00e4. Kun palvelut s\u00e4ilyv\u00e4t ja liikenneverkko yhdist\u00e4\u00e4, syntyy kokonaisuus, jossa ihmisill\u00e4 on syy j\u00e4\u00e4d\u00e4, yrityksill\u00e4 syy investoida ja alueella voimaa kasvaa.<\/p>\n\n\n\n On lis\u00e4ksi muistettava turvallisuuden peruslogiikka: asuttua maata on vaikeampi vallata kuin autiota. Kun V\u00e4li-Suomi el\u00e4v\u00f6itet\u00e4\u00e4n, se ei ainoastaan tue talouskasvua, vaan my\u00f6s vahvistaa koko Suomen puolustuskyky\u00e4. El\u00e4v\u00e4, toimiva ja kest\u00e4v\u00e4 alue on aina strategisesti vahvempi kuin tyhjenev\u00e4 ja unohdettu.<\/p>\n\n\n\n Ambition puute ja hallinnon hajanaisuus<\/span><\/p>\n\n\n\n Suomen kasvun esteet eiv\u00e4t ole vain raiteissa ja teiss\u00e4, vaan my\u00f6s ajattelutavassa. Meill\u00e4 on paljon osaamista ja hyvi\u00e4 yrityksi\u00e4, mutta liian usein yritt\u00e4jien kunnianhimo j\u00e4\u00e4 matalaksi. Moni tyytyy siihen, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 omillaan, mutta harva haluaa tai uskaltaa kasvaa kansainv\u00e4lisesti. Ilman kasvuhakuisia yrityksi\u00e4 ei synny uusia ty\u00f6paikkoja, investointeja eik\u00e4 verotuloja.<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan maakuntien elinvoimaty\u00f6 on hajanaista. Jokainen kunta yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kaikkea, usein samoja asioita p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. N\u00e4in resurssit valuvat hukkaan. Tarvitsemme uuden mallin, jossa maakunnat tunnistavat todelliset ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet ja huomioivat ne strategiassaan.<\/p>\n\n\n\n Kuntien uusi t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin luoda osaltaan edellytyksi\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa lupaprosessien sujuvoittamista ja kaavoituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 yritysten kasvu on mahdollista. Ylenpalttisen kontrollin sijaan kuntien pit\u00e4isi olla kasvun kumppaneita: mahdollistajia, jotka varmistavat, ett\u00e4 uudet hankkeet k\u00e4ynnistyv\u00e4t nopeasti ja yritykset voivat laajentaa toimintaansa.<\/p>\n\n\n\n Kun yritt\u00e4j\u00e4t uskaltavat tavoitella enemm\u00e4n ja kunnat oppivat tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n mutta paremmin \u2013 ja ennen kaikkea palvelemaan elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 syntyy pohja uudelle kasvulle. Se ei ole vain hallinnon uudistusta, vaan ajattelutavan muutosta: pois p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyydest\u00e4 ja pienest\u00e4 varovaisuudesta, kohti rohkeutta, ty\u00f6njakoa ja yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Rahoituksen uudet keinot<\/span><\/p>\n\n\n\n Kasvun esteeksi on noussut my\u00f6s rahoitus. Moni nuori ja yritt\u00e4j\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 vakuudet eiv\u00e4t riit\u00e4 ja lainansaanti pys\u00e4htyy. T\u00e4m\u00e4 jarruttaa sek\u00e4 yritysten kasvua ett\u00e4 perheiden asettumista paikkakunnille, etenkin kasvukeskusten ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa yhteiskunnan on luotava uusia v\u00e4lineit\u00e4. Yksi ratkaisu voisi olla kiinteist\u00f6kohtaisen aravalainan tai valtion takauksen palauttaminen nuorille kasvukeskusten ulkopuolelle. Kun oma koti on mahdollista perustaa, syntyy juurtumista ja pitovoimaa \u2013 se on elinehto alueille, jotka muuten menett\u00e4v\u00e4t nuoret ty\u00f6n ja asumisen per\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kasvua ei siis synny pelk\u00e4st\u00e4 infrastruktuurista tai hallinnollisista uudistuksista. Tarvitaan my\u00f6s rohkeutta tukea niit\u00e4, jotka haluavat yritt\u00e4\u00e4 ja asettua el\u00e4m\u00e4\u00e4n koko Suomeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ankeudella ei kasvua synny: Suomen talous ei ole kasvanut 18 vuoteen. T\u00e4m\u00e4 pys\u00e4htyneisyys on j\u00e4tt\u00e4nyt syv\u00e4n j\u00e4ljen kansalaisten mielialoihin. Kun tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin eilinen, tyytym\u00e4tt\u00f6myys kasvaa. Perussuomalaiset ovat osanneet kanavoida t\u00e4m\u00e4n mielipahan syyllisten etsimiseksi ja ivaavaksi retoriikaksi. Mutta pilkka ei synnyt\u00e4 kasvua. Vastakkainasettelu ei rakenna luottamusta, jota yhteisty\u00f6 ja taloudelliset ratkaisut edellytt\u00e4v\u00e4t. P\u00e4invastoin se […]<\/p>\n","protected":false},"author":898,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"29.8.2025 8.30","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/users\/898"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/sakari-suomala\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]\n