Virolaisen perintö: Pakkoruotsin synty
Tänä vuonna tulee kuluneeksi pyöreät 50 vuotta siitä, kun Keskustan silloinen opetusministeri Johannes Virolainen synnytti ns. pakkoruotsin. Miksi asiasta ei hiiskuta missään, missä ylpeys? Onhan Keskustalla lähihistoriassa pitkät perinteet kaksikielisen Suomen puolustamisessa ja kehittämisessä.
Kun Perussuomalaiset pääsivät valtaan tällä vaalikaudella, keskustelu pakkoruotsista heräsi kunnolla henkiin. Pakkoruotsia käsiteltiin yksinomaan negatiivisessa mielessä. Koko ruotsinkielistä väestöä leimattiin ja syytettiin vaikka mistä. Miten kielikysymys voi herättää niin vahvoja tunteita historiallisesti täysin kaksikielisessä maassa? Ruotsin kielen aseman mahdollisia heikennyksiä pelättiin.
Juha Sipilän hallitus ei kuitenkaan myynyt arvojaan ja piti pintansa. Rajattuun kielikokeiluun suostuttiin. Kaikkien yllätykseksi kokeilu ei kiinnostanut opiskelijoita, ja se päätettiin lopettaa aikaisemmin tänä vuonna.
Suomi on virallisesti täysin kaksikielinen maa. Kielilaki määrää, että molemmat kielet ovat tasa-arvoisia ja niitä voi käyttää mm. kaikissa valtion ja kuntien hallinnoimissa palveluissa. Olen kuitenkin huomannut, etteivät nämä oikeudet toteudu edes kaksikielisillä paikkakunnilla.
Myöskään päivittäisessä asioinnissa, kuten ruokakaupassa, ei usein saa palvelua toisella kotimaisella. Ruotsinkielisten segregaatio on ongelma. Kuplasta on vaikea poistua, koska olosuhteet sen ulkopuolella ovat haastavat. Jokainen voi itse kokeilla elää viikon pelkällä ruotsilla.
Ruotsinkieliset voivat käyttää samoja argumentteja pakkosuomesta, kuin suomenkieliset pakkoruotsista. He aloittavat suomen opiskelun kaksi vuotta aiemmin, kuin suomenkieliset ruotsin. Suomen opiskelu jatkuu intensiivisesti korkeakouluihin asti.
Pakkosuomi/ruotsi ovat tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Opiskelijasta tehdään tasa-arvoinen kansalainen, eikä suljeta ovia työmarkkinoilta tai sujuvalta arjelta missään päin Suomea. Tämä on asia jonka uskon Virolaisen nähneen tärkeänä.
Kirjoittaja on Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen