Puheenvuoro
Jaakko Martikainen
A-
A+
Puheenvuoro Työ vie merkittävän osan ajastamme elämämme toimeliaina vuosina.
Hyvästä työelämästä, sen merkityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä puhutaan kuitenkin aivan liian vähän.
Suomalaista työelämää ravistelevat monet suuret muutosvirtaukset.
Työn luonne, työtehtävät ja ammatit muuttuvat, mutta samalla murroksessa ovat myös yhteiskunnan rakenteet.
Yhtenä isoimmista vaikuttavista tekijöistä on vinoutuva väestörakenne. Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen.
Samanaikaisesti iäkkäät ikäryhmät ovat suuria.
Tässä tilanteessa joudumme miettimään mistä saamme riittävästi hoitavia käsiä tai veronmaksajia, jotka mahdollistavat hyvinvointipalvelumme.
Ikääntyvän yhteiskunnan yksi piirre on työikäisten ihmisten lisääntyvä hoivavastuu omaisistaan, mikä vaatii työnantajilta kykyä vastata työtekijöiden tarpeisiin.
Moni toivoo työn mukautuvan omaan elämäntilanteeseen erilaisten joustojen ja osa-aikaisuuksien myötä. Se vaatii johtamiselta ja koko työyhteisöltä enemmän.
Usein puhumme työn ja muun elämän yhteensovittamisen hankaluudesta pienten lasten hoivan yhteydessä, mutta samalla tavoin työikäisen aikaa ja voimavaroja voi viedä myös ikäihmisten hoiva.
Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu, kun vastuulla on sekä pienten lasten, että ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempien tai muiden läheisten hoito.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti toukokuussa selvityshenkilön kartoittamaan keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen.
Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä, joilla on suuria haasteita yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon.
Selvitystyön käynnistäminen on tarpeen ja sen taustalla on tarkkanäköisiä havaintoja työntekijöiden arkihuolista.
Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen.
Näissä tilanteissa moni työssäkäyvä toivoo työantajaltaan joustavuutta ja valmiutta erityisjärjestelyihin.
Esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön toisi monen arkeen tarpeellista helpotusta ja auttaa yhdistämään työtä ja perhe-elämää ja siten voimaan paremmin niin työssä kuin kotona.
Kyse on työhyvinvoinnin johtamisesta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa osaajat ja avoimet työpaikat eivät monin paikoin kohtaa.
Tässä tilanteessa on merkitystä sillä kuinka työpaikka ja työyhteisö mukautuu työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin.
Monella osaajalla kun on jo varaa valita työpaikkansa.
Tällöin ratkaisevaan osaan voi nousta se, kuinka työpaikalla tuetaan työntekijän hyvinvointia ja suhtaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kun työntekijä kokee työelämän ja arjen oleva tasapainossa, työntekijät myös ovat terveempiä, voivat paremmin, antavat itsestään työssä enemmän ja ovat sitoutuneempia työnantajaansa.
Työelämän laatua työntekijälähtöisesti kehittämällä kehitetään myös tuottavuutta.
Joustavuus maksaa itsensä takaisin.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja
Puheenvuoro
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
BLOGIT
Suomenmaa
Luetuimmat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
POWERED BY ANYGRAAF
Puheenvuoro
Jaakko Martikainen
A-
A+
Puheenvuoro Työ vie merkittävän osan ajastamme elämämme toimeliaina vuosina.
Hyvästä työelämästä, sen merkityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä puhutaan kuitenkin aivan liian vähän.
Suomalaista työelämää ravistelevat monet suuret muutosvirtaukset.
Työn luonne, työtehtävät ja ammatit muuttuvat, mutta samalla murroksessa ovat myös yhteiskunnan rakenteet.
Yhtenä isoimmista vaikuttavista tekijöistä on vinoutuva väestörakenne. Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen.
Samanaikaisesti iäkkäät ikäryhmät ovat suuria.
Tässä tilanteessa joudumme miettimään mistä saamme riittävästi hoitavia käsiä tai veronmaksajia, jotka mahdollistavat hyvinvointipalvelumme.
Ikääntyvän yhteiskunnan yksi piirre on työikäisten ihmisten lisääntyvä hoivavastuu omaisistaan, mikä vaatii työnantajilta kykyä vastata työtekijöiden tarpeisiin.
Moni toivoo työn mukautuvan omaan elämäntilanteeseen erilaisten joustojen ja osa-aikaisuuksien myötä. Se vaatii johtamiselta ja koko työyhteisöltä enemmän.
Usein puhumme työn ja muun elämän yhteensovittamisen hankaluudesta pienten lasten hoivan yhteydessä, mutta samalla tavoin työikäisen aikaa ja voimavaroja voi viedä myös ikäihmisten hoiva.
Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu, kun vastuulla on sekä pienten lasten, että ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempien tai muiden läheisten hoito.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti toukokuussa selvityshenkilön kartoittamaan keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen.
Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä, joilla on suuria haasteita yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon.
Selvitystyön käynnistäminen on tarpeen ja sen taustalla on tarkkanäköisiä havaintoja työntekijöiden arkihuolista.
Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen.
Näissä tilanteissa moni työssäkäyvä toivoo työantajaltaan joustavuutta ja valmiutta erityisjärjestelyihin.
Esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön toisi monen arkeen tarpeellista helpotusta ja auttaa yhdistämään työtä ja perhe-elämää ja siten voimaan paremmin niin työssä kuin kotona.
Kyse on työhyvinvoinnin johtamisesta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa osaajat ja avoimet työpaikat eivät monin paikoin kohtaa.
Tässä tilanteessa on merkitystä sillä kuinka työpaikka ja työyhteisö mukautuu työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin.
Monella osaajalla kun on jo varaa valita työpaikkansa.
Tällöin ratkaisevaan osaan voi nousta se, kuinka työpaikalla tuetaan työntekijän hyvinvointia ja suhtaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kun työntekijä kokee työelämän ja arjen oleva tasapainossa, työntekijät myös ovat terveempiä, voivat paremmin, antavat itsestään työssä enemmän ja ovat sitoutuneempia työnantajaansa.
Työelämän laatua työntekijälähtöisesti kehittämällä kehitetään myös tuottavuutta.
Joustavuus maksaa itsensä takaisin.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja
Suomenmaa
Puheenvuoro
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Talous
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Puheenvuoro
Jaakko Martikainen
A-
A+
Muokattu
Puheenvuoro Työ vie merkittävän osan ajastamme elämämme toimeliaina vuosina.
Hyvästä työelämästä, sen merkityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä puhutaan kuitenkin aivan liian vähän.
Suomalaista työelämää ravistelevat monet suuret muutosvirtaukset.
Työn luonne, työtehtävät ja ammatit muuttuvat, mutta samalla murroksessa ovat myös yhteiskunnan rakenteet.
Yhtenä isoimmista vaikuttavista tekijöistä on vinoutuva väestörakenne. Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen.
Samanaikaisesti iäkkäät ikäryhmät ovat suuria.
Tässä tilanteessa joudumme miettimään mistä saamme riittävästi hoitavia käsiä tai veronmaksajia, jotka mahdollistavat hyvinvointipalvelumme.
Ikääntyvän yhteiskunnan yksi piirre on työikäisten ihmisten lisääntyvä hoivavastuu omaisistaan, mikä vaatii työnantajilta kykyä vastata työtekijöiden tarpeisiin.
Moni toivoo työn mukautuvan omaan elämäntilanteeseen erilaisten joustojen ja osa-aikaisuuksien myötä. Se vaatii johtamiselta ja koko työyhteisöltä enemmän.
Usein puhumme työn ja muun elämän yhteensovittamisen hankaluudesta pienten lasten hoivan yhteydessä, mutta samalla tavoin työikäisen aikaa ja voimavaroja voi viedä myös ikäihmisten hoiva.
Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu, kun vastuulla on sekä pienten lasten, että ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempien tai muiden läheisten hoito.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti toukokuussa selvityshenkilön kartoittamaan keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen.
Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä, joilla on suuria haasteita yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon.
Selvitystyön käynnistäminen on tarpeen ja sen taustalla on tarkkanäköisiä havaintoja työntekijöiden arkihuolista.
Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen.
Näissä tilanteissa moni työssäkäyvä toivoo työantajaltaan joustavuutta ja valmiutta erityisjärjestelyihin.
Esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön toisi monen arkeen tarpeellista helpotusta ja auttaa yhdistämään työtä ja perhe-elämää ja siten voimaan paremmin niin työssä kuin kotona.
Kyse on työhyvinvoinnin johtamisesta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa osaajat ja avoimet työpaikat eivät monin paikoin kohtaa.
Tässä tilanteessa on merkitystä sillä kuinka työpaikka ja työyhteisö mukautuu työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin.
Monella osaajalla kun on jo varaa valita työpaikkansa.
Tällöin ratkaisevaan osaan voi nousta se, kuinka työpaikalla tuetaan työntekijän hyvinvointia ja suhtaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kun työntekijä kokee työelämän ja arjen oleva tasapainossa, työntekijät myös ovat terveempiä, voivat paremmin, antavat itsestään työssä enemmän ja ovat sitoutuneempia työnantajaansa.
Työelämän laatua työntekijälähtöisesti kehittämällä kehitetään myös tuottavuutta.
Joustavuus maksaa itsensä takaisin.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja
Suomenmaa
Puheenvuoro
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF