Viimein kohti maakunnallista itsehallintoa

Kansanliikkeemme satavuotisena tavoitteena on ollut maakunnallinen itsehallinnon muodostaminen. Nyt tämä pitkäaikainen tavoitteemme toteutuu.

Vuonna 1914 Maalaisliiton ohjelmaan kirjattiin ensimmäisen kerran ajatus maakuntahallinnosta. Tämän jälkeen asia mainittiin eri vuosikymmeninä puolueen ohjelmissa.

Ajatus itsehallintoalueista ja maakuntahallinnosta syveni sittemmin vuoden 1962 tavoiteohjelmassa konkreettisemmiksi linjauksiksi. Tällöin ohjelmaan kirjoitettiin esimerkiksi, että maakunnille on annettava lakimääräisiksi itsehallintotehtäviksi ”sairaalalaitosta” koskevat asiat.

Hallituksessa sopimamme ratkaisun ydin on, että jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, itsehallintoalue ja kunta. Suomeen muodostetaan 18 itsehallintoaluetta. Ne perustuvat nykyiseen maakuntajakoon.

Kaikki 18 itsehallintoaluetta järjestävät itse sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kolme itsehallintoaluetta järjestää ne yhteistyössä toisen maakunnan kanssa tekemällä siitä yhteistyösopimuksen, joten sote-alueita on 15.

Perustamme kansanvaltaisen ja maakuntapohjaisen aluehallinnon. Niiden valtuustot valitaan suorilla vaaleilla. Näin ihmisten ja myös pienempien kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa mahdollisimman hyvin.

Ratkaisu antaa myös alueille ja alueiden asukkaille mahdollisuuden kehittää omalle seudulle parhaat ja sopivimmat ratkaisut.

Kotikunnat ovat jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan pohja. Ne voivat keskittyä vastaamaan elinvoimasta ja kuntalaistensa muista palveluista entistä paremmin.

Itsehallintoalueille annetaan soten lisäksi muun muassa pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät. Aluehallintouudistuksen valmistelusta ja tehtävien siirrosta päätetään tarkemmin ensi talvena.

Teemme historiallisen uudistuksen. Siirrymme kohti eurooppalaista virtaviivaista hallintoa. Maastamme vähenee toista sataa hallintohimmeliä, ja karsimme hallintoa.

Vihdoin luomme katkeamattomat hoitoketjut uudistuksen poistaessa tarpeettomat raja-aidat. Turha pompottelu luukulta toiselle päättyy, ja tieto kulkee.

Tulevien yhtenäisten tietojärjestelmien ansiosta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavat näkevät helposti, mitä on tehty ja missä.

Ihmiset saavat järjestelmien kautta itse tietoa tilanteestaan. Myös ihmisten mahdollisuuksia valita palvelujensa tuottaja lisääntyy.

Sote-ratkaisun keskeinen tavoite on turvata lähipalveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy koko maassa kaikille suomalaisille nykyistä tasavertaisemmin. Tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta 3 miljardilla eurolla.

Sote-uudistusta on yritetty tehdä vuosikausia laihoin tuloksin. Erimielisyydet ovat estäneet etenemisen.

Vaikeita päätöksiä ei voitu enää siirtää eteenpäin ja odottaa niiden ratkeavan ikään kuin itsestään. Poliittiset erimielisyydet on vain kohdattava ja ratkaistava.

Siksi minulla oli oltava varmuus siitä, että nyt tehdyt linjaukset johtavat myös toimeenpanoon ja uudistus etenee sovitussa aikataulussa, ja jokaisessa maakunnassa päästään viimein odotuksesta tekemisen vaiheeseen.