Varovaisia merkkejä paremmasta
Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Helsingissä osoitti, että Suomeen luotetaan maailmalla.
Uskon, että kyse on ennen muuta luottamuksesta maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkään linjaan. Meillä on linjastamme vuosikymmenien näytöt, joihin on luotettu aiemminkin.
Suurvaltajohtajat ovat tavanneet maassamme ennenkin. Yksi tärkeä kulmakivi turvallisuuden edistämisessä oli presidentti Urho Kekkosen isännöimä ETYK-kokous vuonna 1975. Ei Suomen isännöinti vuonna 2018 pelkkää sattumaa ollut.
Pohjoismaana ja EU:n jäsenenä Suomi on osa länttä. Puolustamme yhteisiä arvoja: ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Emme kuitenkaan kuulu sotilasliittoon.
Edistämme osaltamme kaikin tavoin kansainvälistä yhteistyötä ja toimimme sillanrakentajina.
Lisäksi Suomella on ollut ja on toimivat kahdenväliset yhteydet joka ilmansuuntaan – myös Venäjän kanssa.
Tämä linja on yhdessä sovittu ja se on luonut maallemme turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomen on viisasta pitää siitä kiinni myös tulevaisuudessa.
Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit tapasivat nyt kahden kesken ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen.
Neuvottelujen tuloksia voidaan todennäköisesti arvioida vasta pidemmän ajan kuluttua. Olennaista on, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat viimein avanneet edes jonkinlaisen keskusteluyhteyden korkeimmalla tasolla. Näyttää siltä, että ilmassa on varovaisia merkkejä paremmasta.
Suomen kannalta tärkeintä on vakauden ylläpitäminen Itämeren alueella ja laajemmin Pohjois-Euroopassa. Alkava vuoropuhelu voi parhaimmillaan olla mahdollisuus jännitteiden lieventämiseen.
Myönteistä on, että presidentti Sauli Niinistö nosti esiin myös arktisen politiikan keskusteluissaan presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin kanssa. Se on kestävän tulevaisuuden rakentamista.