Vapautta alueille

Puheenvuoro

Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on herättänyt yhä useamman suomalaisen ajattelemaan, että aluepolitiikka on myös turvallisuuskysymys. Suomen puolustaminen nivoutuu vahvasti osaksi alueiden kehittämistä ja elinvoiman vahvistamista.

Olen kevään mittaan pitänyt esillä ajatusta erityistalousalueista – mahdollisuudesta saada poikkeuksia valtakunnalliseen lainsäädäntöön tai vaikkapa verotukseen alueen omista lähtökohdista käsin. Myös alueellisten kokeilujen aloittamista pitäisi helpottaa.

Meidän tulee uskaltaa katsoa alueiden kehitysmahdollisuuksia uudella tavalla. Suomessa on toki ollut Kainuun hallintokokeilu sekä alueellisia ratkaisuja muun muassa työnantajamaksujen alennusten tai kuljetustuen osalta. Nyt pitäisi kuitenkin mennä pidemmälle, koska alueiden tarpeet erilaistuvat ja maata puolustetaan vain koko Suomesta.

Tavoitteena on edistää tasapainoisempaa aluekehitystä. Valtaa alueiden tulevaisuudesta pitää vähitellen siirtää alueille itselleen. Siellä on paras viisaus omista vahvuuksista ja esimerkiksi elinkeinoelämän erityispiirteistä.

Idean taustalla on tasata kehittymisen edellytyksiä maan eri osien välillä ja vahvistaa näin koko Suomea. Nykyiset aluekehityksen työkalut, kuten rakennerahasto-ohjelmat, eivät tähän riitä.

Erityistalousalueiden kriteerit olisi määriteltävä selkeästi. Alueita voisi tulla kuitenkin etenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen. Erityistalousalueilla voitaisiin kokeilla uusia keinoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, yritysten toimintaedellytysten ja työllisyyden vahvistamiseksi ja investointien edistämiseksi.

Myös yhteisöveron alentamista yrityksille, jotka investoivat heikommin kehittyville alueille, tulisi kokeilla. Lisäksi erityistalousalueilla pitää helpottaa tekijöiden saamista ulkomailta muun muassa luopumalla saatavuusharkinnasta.

Erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat saada erityisiä tukia ja kannusteita. Myös päätösvaltaa tulisi tuoda lähemmäs paikallisia ihmisiä.

Aluekehityksen kannalta keskeistä on vahvistaa inhimillistä pääomaa. Koulutusta on jatkossakin kohdennettava Itä- ja Pohjois-Suomeen erityisesti korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä. Tällä hallituskaudella korkeakoulupolitiikassa on jo tehty selvä käänne kohti alueiden tarpeiden parempaa tunnistamista.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on jo esittänyt monia hyviä toimenpiteitä, kuten opintolainhyvitystä harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttaville.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuuspoliittisen perusratkaisun ja johti Nato-hakemuksen jättämiseen. Myös aluepolitiikan perusratkaisuja on uskallettava arvioida uudelleen, jotta koko maa menestyy jatkossakin.

Annika Saarikko Annika Saarikko on keskustan puheenjohtaja, hallituksen valtiovarainministeri sekä kolmannen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomesta.